Mitä tiedetään hedelmöityshoitojen avulla syntyneiden lasten terveydestä? Miten pareja tulisi informoida?
Tärkein tieto
Hedelmöityshoitojen avulla syntyneet lapset ovat pääosin terveitä ja kasvavat ja kehittyvät hyvin. Kuitenkin on vahvaa tutkimusnäyttöä siitä, että muun muassa synnynnäisten poikkeavuuksien riski on näillä lapsilla hieman kohonnut.
Myös harvinaisten niin sanottujen imprinting-häiriöiden ja hedelmöityshoitojen välillä on mahdollisesti yhteys. Laajoja, läpi elämän kestäviä systemaattisia seurantatutkimuksia pidetään tärkeinä.
Uudet tutkimustulokset viittaavat siihen, että syy näihin hieman lisääntyneisiin riskeihin ei aina liity hoitomenetelmiin, vaan vanhempien heikentyneen hedelmällisyyden taustalla oleviin tekijöihin.
Hedelmöityshoitojen tunnetuin ja merkittävin riski liittyy monisikiöraskauksiin ja niistä johtuviin ongelmiin.
Hoitoon hakeutuvia pareja tulisi aina informoida havaituista riskeistä, vaikka ne ovatkin pieniä.
Informoimisen voisi usein hoitaa keinohedelmöitystä hoitava yksikkö.
Jos lapsettomuuden taustalla tiedetään olevan geneettinen syy, tulisi perinnöllisyysneuvonnan ammattilaisen antaa tietoa.
Suomessa syntyy vuosittain noin 1 500 lasta koeputkiputkihedelmöityksen (in vitro fertilisation, IVF), mikroinjektiohedelmöityksen (ICSI) tai pakastetun alkion siirron avulla (1). Erilaisista hedelmöityshoidoista in vitro käytetään englanniksi vakiintuneesti yhteistermiä "Assisted reproductive…
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.



