Onko jo aika muuttaa lasten ylläpitonestehoidon käytäntöä?
Lapsi tarvitsee suonensisäistä nestehoitoa, kun suun kautta annettu nesteytys ei onnistu.
Vallitseva hoitokäytäntö perustuu nesteen tarpeen laskelmiin, ei tieteelliseen näyttöön.
Natriumpitoisuudeltaan hypotoniset ylläpitonesteet sekä antidiureettisen hormonin epätarkoituksenmukainen liikaeritys altistavat hyponatremialle.
Hyponatremia altistaa lapsen neurologiselle vammautumiselle tai jopa kuolemalle.
Isotoniset ylläpitonesteet vähentävät hyponatremian riskiä, ja niiden on osoitettu olevan turvallisia lasten nestehoidossa.
Kun lapsen nestehoito suun kautta annettuna ei onnistu, turvaudutaan suonensisäiseen (parenteraaliseen) nestehoitoon. Lasten suonensisäisellä nestehoidolla on jo yli 50 vuoden perinteet, ja käytäntö on vakiintunut nestemäärän ja elektrolyyttisisällön suhteen Hollidayn ja Segarin (1) ehdotuksen…
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.
