Paikallisen liikahikoilun hoito
Kainaloiden, kämmenten ja jalkapohjien paikallinen liikahikoilu voi olla piinallinen ongelma, josta kärsii noin 1% valkoihoisesta väestöstä.
Liikahikoilua on perinteisesti hoidettu alumiinisuoloja sisältävillä yhdisteillä, iontoforeesilla (sähköhoito) tai kirurgisesti (muun muassa hikirauhasten poisto tai tähystysleikkauksella toteutettu hikoilua säätelevän hermosäikeen salpaus).
Myös suun kautta otettavia lääkkeitä käytetään liikahikoilun hoidossa, mutta sivuvaikutuksia esiintyy usein runsaasti, ennen kuin itse hikoilu saadaan rauhoittumaan.
Paikalliseen liikahikoiluun on nyt uusi hoito, botuliinitoksiini.
Iho, joka on kehon suurin elin, osallistuu lämmönsäätelyyn. Kuumeen tai urheilun aikana keho pyrkii hikoilun avulla eroon turhista lämpöasteista. Myös tunteet ja hormonitoiminta, muun muassa vaihdevuodet ja raskaus, nostavat hien pintaan. Tietyt sairaudet, kuten diabetes, kilpirauhasten…
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.
