Reisiluun yläosan murtumien epidemiologia ja ehkäisymahdollisuudet
Reisiluun yläosan murtumat ovat Suomessa viisinkertaistuneet viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana ja kasvusuuntaus näyttää edelleen jatkuvan. Vuonna 1998 murtumia oli 7 700 ja niistä valtaosa (noin 95 %) sattui yli 50-vuotiaille. Reisiluun murtuma tekee aiemmin täysin itsenäisesti toimeen tulevan henkilön joko kokonaan tai osittain riippuvaiseksi ulkopuolisesta avusta. Kehitystä voidaan muuttaa ainoastaan laajoja väestönosia koskevilla ehkäisytoimilla, joilla pyritään joko hidastamaan luun haurastumista, ehkäisemään kaatumisia tai vaimentamaan niitä suojainten avulla.
Reisiluun yläosan murtumat eli lonkkamurtumat ovat osteoporoottisista murtumista vakavimpia. Lonkkamurtuma aiheuttaa runsaasti kipua, kärsimystä, vajaakuntoisuutta ja toimintakyvyttömyyttä ja siten lisähoidon tarvetta. Ennen murtumaa täysin omatoimisista vanhuksista puolet jää osittain ja lopulta…
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.



