Resilienssi ja posttraumaattinen kasvu
Resilienssillä tarkoitetaan myönteisestä pärjäämistä vastoinkäymisistä huolimatta. Kyseessä on tavallinen ilmiö, joka kumpuaa ihmisen luontaisesta sopeutumiskyvystä.
Ilmiöön liittyy mittaamisen vaikeuksia, sillä resilienssiä ei välttämättä ole havaittavissa ennen huomattavia vastoinkäymisiä.
Prosessia arvioidaan toimijuuden näkökulmasta, eli tarkastellaan minkälaiset tekijät eri elämäntilanteissa työntävät ja vetävät yksilöä rakentaviin valintoihin.
Resilienssin kehittymisen ensivaiheita tukee parhaiten lämmin ja vahva ihmissuhde ainakin yhden aikuisen kanssa.
Posttraumaattinen kasvu viittaa elämänkriisin tai trauman kanssa käydyn psykologisen ja kognitiivisen kamppailun seurauksena syntyneeseen kasvuun. Se ei sulje pois trauman mahdollisia kielteisiä seurauksia.
Posttraumaattista kasvua ennustavat ulospäinsuuntautuneisuus, avoimuus uusille kokemuksille, miellyttävyys ja tunnollisuus, kun taas neuroottisuus vähentää sen ilmenemistä.
Terveydenhuollon ammattilaisilla on mahdollisuudet potilaiden ja omaisten pärjäämisen tukemiseen, kun posttraumaattinen kasvu on tunnistettu, nimetty ja vahvistettu.
Erilaiset vastoinkäymiset kuuluvat ihmisen elämään, mutta yksilöt reagoivat niihin vaihtelevasti. Toisille arkisetkin kuormittavat tekijät voivat olla liikaa, kun taas toiset pärjäävät vaikeimmissakin olosuhteissa ilman psyykkisiä oireita (1,2). Resilienssillä tarkoitetaan tässä katsauksessa…
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.



