Sepelvaltimotauti ja toimintakyky Miten kuolleisuuden, ilmaantuvuuden ja toimintakyvyn muutokset ovat muovanneet sairauden kokonaiskuvaa
Sepelvaltimotaudin aiheuttama hoidon ja avun tarve määräytyy väestön ikärakenteen kehityksen, taudin ilmaantuvuuden, ennusteen ja vaikeusasteen pohjalta.
Sepelvaltimotaudin prevalenssi on pienentynyt alle 65-vuotiailla suomalaisilla, mutta suurentunut 75 vuotta täyttäneiden keskuudessa viimeisten 20 vuoden aikana.
Sepelvaltimotautia sairastavien alle 75-vuotiaiden miesten toimintakyky on kohentunut, mutta vastaavaa kehitystä ei ole havaittu tautia sairastavien naisten keskuudessa.
Sepelvaltimotaudin väheneminen ja miehillä myös tautia sairastavien toimintakyvyn paraneminen ovat osaltaan olleet vaikuttamassa suomalaisen väestön kokonaistoimintakyvyn kohentumiseen alle 75-vuotiailla miehillä ja alle 65-vuotiailla naisilla. Sen sijaan tätä vanhemmissa ikäryhmissä sepelvaltimotautiperäinen toimintakyvyttömyys näyttää lisääntyneen.
Monissa kehittyneissä teollistuneissa maissa väestön ikärakenne muuttuu nopeasti; iäkkäiden osuus väestöstä ja absoluuttinen lukumäärä kasvaa (1). Suomessakin 65 vuotta täyttäneiden määrän arvioidaan lisääntyvän yli 70 % seuraavien 30 vuoden aikana (2). Suhteellisesti suurin muutos tapahtuu…
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.
