Unenaikaisen hengityshäiriön tutkiminen
Tärkein tieto
Uniapneassa toistuvat yli 10 sekunnin mittaiset unenaikaiset hengityskatkokset, osittaisessa ylähengitysteiden ahtaumassa hengitysvirtaus ahtautuu toistuvasti, mutta ei katkea kokonaan. Molemmat unenaikaiset hengityshäiriöt huonontavat unen laatua ja aiheuttavat potilaalle monenlaisia oireita.
Unenaikainen hengityshäiriö on kansantauti, jonka esiintyvyydeksi suomalaisessa väestössä on arvioitu 3 %. Hoitamattomana se huonontaa potilaiden työkykyä ja elämänlaatua sekä lisää sairastuvuutta ja onnettomuusriskejä.
Taudin tehokkain hoitomuoto on unenaikainen ylipainehengityslaitehoito eli nenä-CPAP-laitehoito (continuous positive airway pressure) painonhallinnan rinnalla. Perusterveydenhuollon panostusta tarvitaan unenaikaisten hengityshäiriöiden diagnosoinnissa ja erityisesti potilaiden painonhallinnan toteuttamisessa.
Uniapnea on tunnistettuna oireyhtymänä uusi. Nenä-CPAP-laitehoito kehitettiin vuonna 1981 (1). Suomessa oireyhtymää on aktiivisesti hoidettu 1980-luvun loppupuolelta alkaen. Ensimmäiset nenä-CPAP-laitehoidot aloitettiin sekä Helsingissä että Turussa vuonna 1987. Stakesin tekemän kyselyn mukaan…
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.
