Vakava vuoristotauti - kolmen suomalaisen vuorikiipeilijän tapaukset
Vuoristotautia esiintyy yleensä yli 2 500 metrin korkeudessa, mikäli nousu on niin nopea, ettei elimistö ehdi sopeutua siihen.
Matkailun lisääntyessä myös suomalaiset voivat altistua vuoristotaudille.
Useimmiten vuoristotauti on itsestään rajoittuva oireyhtymä, jonka ensimmäisiä oireita ovat päänsärky, pahoinvointi ja ruokahaluttomuus.
Lievä vuoristotauti voi muuttua vakavammaksi, jos oireet ovat jääneet huomaamatta. Nousun jatkuessa voi kehittyä hengenvaarallinen keuhko- tai aivoödeema.
Vuoristotaudin tärkein hoito on nousun keskeyttäminen ja vakavammissa tilanteissa laskeutuminen mahdollisimman nopeasti.
Lääkkeet, lisähappi tai painekammiohoidot eivät korvaa alas laskeutumista, mikä on aina ensisijainen hoito.
Vuoristotauti on varsin yleinen vuoristoissa ja ylängöillä kiipeilevän matkailijan ongelma, ja sen vakavat muodot, kuten keuhko- ja aivoödeema, voivat johtaa kuolemaan, kun noustaan nopeasti yli 2 500-3 000 metrin korkeuteen (1). Lisääntyvän matkailun ja elämysurheilun myötä voivat suomalaisetkin…
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.
