Vapinan tutkiminen
- Vapina on tavallisin liikehäiriö.
- Se voi olla tilapäistä ja yleensä haitatonta (fysiologinen vapina) tai päivittäistä ja haitallista (patologinen vapina).
- Vapina jaetaan kahteen pääryhmään: lepovapinaan ja aktiovapinaan.
- Lepovapinaa on erityisesti Parkinsonin taudissa sekä muissa parkinsonismeissa ja aktiovapinaa essentiaalisessa vapinassa.
- Kliinisessä arviossa pyritään selvittämään, onko kyseessä lepo- vai aktiovapina vai molemmat, ja millä anatomisilla alueilla vapina esiintyy.
- Hyvä anamneesi ja yksinkertaiset kliiniset testit riittävät pitkälle vapinaa arvioitaessa. Vapinan arviointi raajojen ollessa lepo- ja aktiotilanteissa, sormi-nenänpääkoe, paikallaan seisominen, kävely sekä kirjoitusnäyte ja spiraalin piirtäminen kuuluvat jokaisen vapinapotilaan perustutkimuksiin.
- Lisätutkimuksia tarvitaan harvoin.
Vapinalla tarkoitetaan tietyn kehonosan rytmistä edestakaista liikettä, jolla on tietty laajuus (amplitudi) ja taajuus (frekvenssi) (1). Se on tavallisin liikehäiriö. Itse asiassa jokainen ihminen vapisee joskus. Useimmiten vapina on hyvänlaatuista ja ohimenevää, eikä se vaadi tarkempia tutkimuksia…
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.
