Ylähengitystiesairaudet ovat usein pitkittyneen yskän taustalla - mutta harvoin yksin
Tärkein tieto
Pitkittynyttä yskää aiheuttavat tavallisesti tulehdukselliset nenä- ja sivuontelosairaudet, astma ja refluksitauti. Aikuisilla aiheuttajia ovat lisäksi tupakointi (krooninen bronkiitti) ja ACE:n estäjälääkitys. Lapsilla pitkittynyttä yskää voivat aiheuttaa myös infektiot, vierasesine hengitysteissä, synnynnäinen rakennepoikkeavuus tai tapayskä. Usein yskän aiheuttajia on kaksi tai useampia.
Ensisijainen koneellinen tutkimus pitkittyneen yskän selvittelyssä on keuhkojen röntgenkuvaus. Jos sen löydös on normaali, voidaan valita seuraavista sopivimmat: PEF-seuranta, spirometriaan liitetty bronkodilataatiokoe, oskillometria, sivuonteloiden röntgenkuvaus ja ihopistotestit.
Korva-, nenä- ja kurkkutautien selvittely johtaa nenässä ja nielussa piilevien yskän aiheuttajien jäljille.
Kun pitkittyneen yskän aiheuttajaksi epäillään komplisoitumatonta refluksitautia, voidaan tehdä lääkehoitokokeilu protonipumpun estäjällä. Oireiden pitkittyessä ja pahentuessa suositellaan ruokatorven pH-mittausta ja tähystystutkimusta.
Yskän tehtävänä on puhdistaa hengitysteistä limaeritettä ja vierasmateriaalia. Yskänreseptoreita on nielun, kurkunpään, henkitorven ja etenkin keuhkoputkien epiteelissä, nenässä, sivuonteloissa, korvakäytävässä, tärykalvossa, keuhkopussissa, mahalaukussa, sydänpussissa, palleassa ja ruokatorvessa…
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.
