Elinsiirtopotilas perusterveydenhuollossa – mitä tulee huomioida?
• Suomessa elää noin 4 500 elinsiirtopotilasta. He ovat erikoissairaanhoidon seurannassa.
• Hyljinnänestolääkkeillä on haitta- ja yhteisvaikutuksia. Lääkitystä ei saa muuttaa ilman erikoissairaanhoidon konsultaatiota.
• Elinsiirron saaneet ovat usein monisairaita. Myös muita lääkityksiä valitessa on otettava huomioon lääkeaineiden yhteisvaikutukset ja usein heikentynyt munuaistoiminta.
• Infektioriski on suurin 6–12 kuukauden ajan elinsiirrosta. Myöhemmin infektioiden kirjo ja hoito ovat samankaltaiset kuin muulla väestöllä.
• Syöpäriski on elinsiirron jälkeen kolminkertainen. Syöpien varhainen havaitseminen on tärkeää.
Noin 4 500 suomalaista elää toimivan elinsiirteen kanssa. 1960-luvulta lähtien on tehty jo lähes 9 000 munuaisensiirtoa, ja tällä hetkellä yli 3 000 potilasta elää toimivan munuaissiirteen kanssa. Maksansiirron saaneita on Suomessa seurannassa noin tuhat ja sydämen- tai keuhkosiirron saaneita…
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.
