Kunnollinen lääkehoito on tärkeä ohitusleikkauksenkin jälkeen

Statiini, beetasalpaaja, ACE:n estäjä ja verihiutalelääkkeet parantavat sepelvaltimotaudin ennustetta sitä enemmän, mitä vaikeampaa tautia potilas sairastaa. Tämän optimaalisen lääkeyhdistelmän käyttö näyttää kuitenkin olevan valitettavan vähäistä etenkin ohitusleikkauksen jälkeen, ja tämä näyttää huonontavan hoidon pitkäaikaistuloksia.

Juhani Airaksinen

Alzheimerin tauti työikäisellä

Alzheimerin tauti on yleisin etenevä muistisairaus myös työikäisillä.

Merja Hallikainen, Anne M. Remes

Milloin plastiikkakirurginen potilas kuuluu lähettää julkiseen erikoissairaanhoitoon?

Julkisessa erikoissairaanhoidossa tehdään vain sellaisia plastiikkakirurgisia leikkauksia, joille on lääketieteellinen peruste.

Ilkka Koskivuo

Yksityissektorin potilastietojärjestelmät arvioitu 2014

Sähköinen potilastietojärjestelmä on ollut jo vuosia lääkärin keskeinen työkalu. Se ei kuitenkaan ole pystynyt lunastamaan sille asetettuja odotuksia: sujuvoittamaan työnkulkuja, tehostamaan toimintaa ja mahdollistamaan tiedolla johtamista. Artikkelissa kuvataan yksityissektorin lääkärien kokemukset tietojärjestelmistään vuonna 2014 ja muutokset vuodesta 2010.

Tinja Lääveri, Suvi Vainiomäki, Johanna Kaipio, Jarmo Reponen, Jukka Vänskä, Mikko Lehtovirta, Hannele Hyppönen

Hallinnolliset tietojärjestelmät terveydenhuollossa

Tiedon hyödyntämiseen terveydenhuollossa liittyy keskeisesti tehokkaiden hallinnollisten tietojärjestelmien kehittäminen.

Tuomo Reina

Kierukkaehkäisy on turvallinen ja sopii myös synnyttämättömälle

Pienikokoinen kohtu ei ole este kierukan käytölle, eikä ennen kierukan asetusta tehdyllä kohdun koon ultraääniarviolla saavuteta etua. Kovat kuukautiskivut ennustavat sekä kovempaa kipua kierukan asetuksen yhteydessä että enemmän kipupäiviä kierukan käytön alussa. Näiden naisten neuvontaan ja kivunhoitoon tulisi panostaa.

Janina Kaislasuo

Liitännäissairaudet kuormittavat nivelreumapotilaita jo taudin varhaisvaiheessa

Liitännäissairaudet, erityisesti sydän- ja verisuonitaudit, kuormittavat nivelreumapotilaita jo tautia diagnosoitaessa ja tällä sairauskuormalla on tärkeitä vaikutuksia potilaiden työkykyyn ja kuolleisuuteen.

Anne Kerola

WHO:n tarkistuslista soveltuu korva-, nenä- ja kurkkutautien kirurgiaan

WHO:n kirurginen tarkistuslista soveltuu hyvin korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoisalalle ja sitä käyttämällä pystytään todennäköisesti estämään alan toimenpiteisiin liittyviä potilasvahinkoja.

Päivi Helmiö

Lasten kurkunpäätulehdusten uusiutuminen on yleistä

Sisarusten ja vanhempien sairastama kurkunpäätulehdus on merkittävin riskitekijä lasten kurkunpäätulehdukselle ja sen uusiutumiselle. Kurkunpäätulehduksen uusiutuminen on erittäin tavallista. Alle 6 kuukauden ikäisillä lapsilla ilmatiehyttulehduksen taudinkuva on epävakaa ensimmäisten 5 oirepäivän aikana. Kuume, matala happisaturaatioarvo ja respiratory syncytial -virusinfektio ennustavat osastohoidon ja invasiivisten toimenpiteiden tarvetta ilmatiehyttulehduksen yhteydessä.

Hannele Pruikkonen

Skitsofreniasta toipuminen on mahdollista

Väitöstutkimuksen tulokset osoittavat, että skitsofreniasta toipuminen on mahdollista, vaikkakaan ei kovin yleistä. Vaikka taudinkulun ennustaminen on edelleen haastavaa, tässä tutkimuksessa havaittiin useita kliinisesti merkittäviä tekijöitä, joilla on ennustearvoa jopa 20 vuoden seurannassa. Tuloksia voidaan hyödyntää skitsofrenian hoidon ja kuntoutuksen kehittämisessä.

Pauliina Juola

Alkoholihepatiitin hoitovaihtoehdot ovat vähissä

Alkoholinkäytöstä syntyvä maksatulehdus on tappava tauti. Varsin historiallisten tutkimusten perusteella hoidossa on käytetty kortikosteroidia tai pentoksifylliiniä, mutta ristiriitaisin tuloksin, eikä elinajan ennuste ole pitkälti parantunut. Nyt tutkijat vertasivat näitä kahta hoitoa selvittääkseen, kumpi on parempi.

Marko Vesanen

TT vai rasituskoe sepelvaltimotautiepäilyn selvittelyyn?

Tietokonetomografia (TT) on selvästi tarkin kajoamaton menetelmä sepelvaltimotaudin diagnostiikassa. Sillä voidaan todeta lievätkin muutokset, jotka eivät aiheuta sydänlihasiskemiaa. Laaja satunnaistettu tutkimus osoittaa kuitenkin, ettei menetelmän suuntaamaton käyttö ole potilaan ennusteen kannalta rintakivun syyn perinteisiä tutkimusmenetelmiä parempi.

Juhani Airaksinen

Paraneeko Crohnin tauti puukolla vai kolonoskoopilla?

Crohnin tauti on gastroenterologille ja gastrokirurgille hankala vastustaja. Sen etiologia on vieläkin tuntematon, diagnostinen viive on pitkä, potilaan oireet ovat usein epämääräisiä ja hoitokin hankalaa. Nykyään suoliston Crohnin tauti jää useimmiten kiinni kuvantamistutkimuksissa, endoskopiassa tai appendektomialeikkauksessa, jossa kirurgi toteaa tulehtuneen segmentin ileum terminalessa. Potilaat tarvitsevat kirurgia myös diagnoosin jälkeen, sillä tauti uusii usein toisaalla suolistossa jopa 70 %:lla ja silloin päädytään uuteen resektioon. Uusiutumisen riski on erityisen suuri tupakoitsijoilla, perforoivassa tautimuodossa ja potilailla, joiden suolta on aiemmin jo leikattu. Voidaanko Crohnin taudin uusiutumaa ehkäistä optimoimalla liitännäishoito ja nimenomaan endoskopiaseuranta kirurgisen hoidon jälkeen ottamalla huomioon potilaan riskitekijät?

Hannu Paajanen

Julkaisut liioittelevat masennuslääkkeiden tehoa ahdistuneisuushäiriöihin

Aiemmin on osoitettu, että tieteellisissä lehdissä julkaistut tutkimukset ovat yliarvioineet masennuslääkkeiden tehoa masennukseen keskimäärin 30 %. Ilmiötä on selitetty kolmella mekanismilla: 1) julkaisuharha - positiivisia tuloksia julkaistaan todennäköisemmin kuin negatiivisia, 2) raportointiharha - ainoastaan tutkimuksen positiiviset tulokset raportoidaan, ja 3) tulosten kaunisteleminen - negatiivisia tuloksia väitetään jossakin kohtaa artikkelia positiivisiksi.

Tero Taiminen

Iäkkään rytmihäiriöpotilaan tutkimukset ja hoito

Sydämen rakenteelliset poikkeavuudet lisääntyvät ikääntyessä. Sen takia myös rytmihäiriöiden esiintyvyys lisääntyy.

Sinikka Yli-Mäyry

Paksu- ja peräsuolisyövän maksan etäpesäkkeiden hoito

Paksu- ja peräsuolisyöpään sairastuneista potilaista noin puolella todetaan jossain sairauden vaiheessa etäpesäkkeitä maksassa. Vain noin viidennekselle heistä voidaan tehdä etäpesäkkeiden poistoleikkaus, joka mahdollistaa paranemisen.

Arto Saarela, Katariina Klintrup, Jukka Perälä, Heikki Kiviniemi, Heikki Karjula, Jyrki Mäkelä

Aikuisten kilpirauhasen vajaatoiminnan diagnostiikka

Kilpirauhasen vajaatoiminta jaetaan kliiniseen ja subkliiniseen hypotyreoosiin. Niiden diagnostiikka perustuu S-TSH:n ja S-T4V:n laboratoriotutkimuksiin.

Pasi Salmela

Sisäiset lähetteet ja konsultaatiot kirjataan vaihtelevasti

Erikoissairaanhoidon tarve, työmäärä ja kustannukset ovat kasvaneet vuosi vuodelta.

Markus Sane, Elise Kosunen, Raimo Puustinen

Uniapnean hoito onnistuu hyvin terveyskeskuksessa

Keskivaikean ja vaikean uniapnean hoito on ylipainehengityslaite (CPAP). Lievässä ja keskivaikeassa uniapneassa voidaan käyttää myös uniapneakiskoa. Laihduttaminen on tärkeää kaikissa uniapnean vaikeusasteissa. Jostain syystä Suomessa erikoissairaanhoito hoitaa uniapneaa, vaikka se alkaa olla jo kansantauti. Nyt tulee näyttöä siitä, että hoito onnistuu myös avoterveydenhuollossa.

Heikki Ekroos

Laparoskopia vai avoleikkaus peräsuolisyövän hoidossa?

Uudet anastomoosilaitteet, hemostaasimenetelmät ja erityisesti videoavusteinen tekniikka ovat tulleet jäädäkseen myös suoliston syöpäkirurgiaan. Potilaan verenvuoto on niukempaa, avanteita tarvitaan vähemmän ja erityisesti leikkauksesta toipuminen on nopeampaa hyödynnettäessä uusia tekniikoilta. Proksimaalisen koolonsyövän laparoskooppinen hoito on jo hyväksytty kirurgiyhteisössä turvalliseksi menetelmäksi: 5-vuotiskuolleisuus, paikallisuusiutuminen ja leikkauskomplikaatiot ovat samaa luokkaa tai vähäisemmät kuin avoleikkauksissa. Peräsuolen syövän laparoskooppisessa kirugiassa on kuitenkin vielä arasteltu. Tiedeyhteisö ei ole pystynyt ihan varmasti osoittamaan, että laparoskooppinen peräsuolen poisto on yhtä turvallista kuin avoleikkaus nimenomaan syövän uusiutumisen kannalta. Nyt asiasta on valmistunut hyvä kansainvälinen satunnaistettu monikeskustutkimus, jossa leikkaushoidon läpikäyneitä potilaita on seurattu peräti kolme vuotta.

Hannu Paajanen