Kaksi geneettistä tunnistetta eturauhassyövän vaikeusasteelle

Eturauhassyöpäpotilaiden hoidon räätälöimiseen ja lääkehoidon kehityksen nopeuttamiseen tarvittavista luotettavista biomarkkereista on huutava pula. Todennäköisiltä edistysaskeleilta vaikuttavat sekä brittiläisen että yhdysvaltalaisen tutkimusryhmän selvittämät geenitunnisteet, joiden avulla on mahdollista arvioida kastraatioresistenttiä eturauhassyöpää sairastavien potilaiden ennuste.

Ossi Lindell

Naiset arvioivat realistisesti kosmeettisen vulvakirurgian tarpeensa

Amerikkalaiset naiset arvioivat varsin realistisesti ulkosynnyttimiensä kosmeettista tilaa ja tarvetta kosmeettiseen vulvakirurgiaan. Tutkimuksessa noin 400 tervettä naista arvioi 30 kuvamallin perusteella omaa anatomiaansa ja ilmaisi toiveensa, millaisen ulkosynnyttimien rakenteen he asettaisivat kosmeettisesti parhaaksi. Ammatti-ihmisen mielestä kaikki kuvamallit olivat normaalivariaation piirissä.

Pertti Kirkinen

Mitä uutta tupakkariippuvuudesta ja sen hoidosta?

Jatkuva nikotiinialtistus aiheuttaa aivoissa neuroadaptaatiota, joka johtaa sietokyvyn kehittymiseen ja tupakoinnin lopettamisen yhteydessä esiintyviin vieroitusoireisiin.

Taru Kinnunen, Tellervo Korhonen, Jaakko Kaprio

Näin tuen tupakoinnin lopettamista

Perusterveydenhuollon on tarjottava kaikille tupakoijille apua tupakoinnin lopettamiseen.

Klas Winell, Marja Aira, Sirkku Vilkman

Tupakoinnin lopettaminen Suomessa 1997-2007
Vain kolmasosa saa lopettamiskehotuksen terveydenhuollosta

Tupakoinnin rajoittaminen lainsäädännön avulla on ollut menestyksekästä, mutta tupakoinnin ­lopettamisen tukemisessa olemme monia maita jäljessä. Tutkimuksessa tarkastellaan tupakoijien terveydenhuollosta saamia tupakoinnin lopettamiskehotuksia vuosina 1997 ja 2007. Lisäksi tutkitaan väestötason muutoksia halukkuudessa ja yrityksissä lopettaa tupakointi sekä uskossa sen onnistumiseen.

Hanna Ollila, Kristiina Patja, Ulla Broms, Tellervo Korhonen, Ari Haukkala, Jaakko Kaprio

Aivoverenvuoto­potilaiden ennuste parantunut Pohjois-Pohjanmaalla

Vaikka varfariinin käyttö on miltei nelinkertaistunut, sen käyttöön liittyvien aivoverenvuotojen määrä on Pohjois-Pohjanmaalla vähentynyt väitöstutkimuksen mukaan. Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa varfariinin käytön lisääntymisen on todettu päinvastoin lisänneen siihen liittyvien aivoverenvuotojen määrää. Todennäköisesti potilaiden valinta ja varfariinihoidon seuranta ovat Pohjois-Pohjanmaalla onnistuneet paremmin kuin aiemmin, selittäen havaintojen eron.

Juha Huhtakangas

Musiikki synnyttää magnetoenkefalo­grafialla mitattavia jatkuvaisvasteita

Kahdesta toimivasta korvasta on selvää hyötyä ihmiselle, vaikka monien äänien havaitseminen onnistuukin varsin hyvin yhden korvan avulla. Esimerkiksi äänten paikallistaminen sekä puheen ymmärtäminen meluisassa ja kaikuvassa ympäristössä pohjautuvat pitkälti vasemmasta ja oikeasta korvasta tulevien hieman erilaisten viestien väliseen vuorovaikutukseen aivoissa. Tämän ns. binauraalisen vuorovaikutuksen merkitys ja hermostollinen perusta tunnetaan toistaiseksi kuitenkin varsin huonosti.

Satu Lamminmäki

Työpaikan kosteusvaurioihin liittyvä astma

Työpaikan kosteus- ja homevaurioiden on osoitettu olevan yhteydessä haitallisiin hengitystievaikutuksiin, joista yleisin sairaus on astma. Tavallisesti hengitystie- ja yleisoireet menevät ohi, kun rakennuksen vauriot korjataan.

Kirsi Karvala

Ravinto ja syöpä - tämä ainakin tiedetään

Liiallinen energian saanti ja lihavuus lisäävät syöpäriskiä, samoin kuin punaisen lihan sekä alkoholin käyttö.

Anne-Maria Pajari

Insuliinipumppu aikuisten tyypin 1 diabeteksen hoidossa

Insuliinipumppu voi olla monipistoshoidon vaihtoehto sellaisille tyypin 1 diabetesta sairastaville, joiden verensokeritaso pysyy korkealla tai hypoglykemioita on vaikea muuten hallita. ­Järjestelmällisessä katsauksessa selvitettiin insuliinipumppuhoidon vaikuttavuutta ja turvallisuutta aikuisilla monipistoshoitoon verrattuna.

Jorma Lahtela, Markku Saraheimo, Iris Pasternack, Jaana Isojärvi, Anna-Katriina Himanen, Sirpa-Liisa Hovi

Refluksitaudin kirurginen hoito: millaiset ovat fundoplikaation pitkäaikaistulokset?

Laparoskooppinen Nissenin fundoplikaatio on vakiinnuttanut asemansa refluksitaudin ensisijaisena leikkausmenetelmänä.

Paulina Salminen, Jari Ovaska

Kyselyt lääkäreille 2006 ja 2010: Potilastyöhön ja tietojärjestelmiin liittyvä stressi lisääntyi

Lääkärit joutuvat altistumaan suurelle määrälle työperäistä stressiä. Monissa tutkimuksissa ­tärkeimmiksi stressin aiheuttajiksi ovat nousseet liiallinen kiire ja potilastyön haasteellisuuteen liittyvä rasitus. Keskeisiä lääkärien työhyvinvointia edistäviä voimavaroja ovat organisaation ­oikeudenmukaisuus ja vaikutusmahdollisuudet omaan työhön. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää lääkärien stressitekijöiden ja psykososiaalisten voimavarojen muutoksia vuosina 2006-2010.

Tarja Heponiemi, Jukka Vänskä, Anna-Mari Aalto, Marko Elovainio

Streptokokki­bakteerin uusi tarttumisrakenne tunnistettu

Streptococcus suis -bakteerin aiheuttamat taudit voivat olla henkeä uhkaavia, ja viime vuosina Streptococcus suis -tartuntoja on ollut etenkin Kaakkois-Aasiassa. Jo yli kahdenkymmenen vuoden ajan on tiedetty, että Streptococcus suis -bakteeri tarttuu sokerirakenteisiin, joita on muun muassa ihmisen solujen pinnalla.

Annika Kouki

Liikunta vähensi perinnöllisten tekijöiden vaikutusta painoindeksiin

Sekä perinnölliset että ympäristöperäiset tekijät vaikuttavat lihavuuden syntyyn, liikuntatottumuksiin ja kestävyyskuntoon. Ei kuitenkaan tiedetä, missä määrin lihavuuden, liikunnan ja kunnon yhteydet selittyvät yhteisillä perinnöllisillä tai ympäristöperäisillä tekijöillä.

Linda Mustelin

12-kytkentäinen sydänsähkökäyrä sepelvaltimotauti­kohtauksessa

Satunnaistettujen kliinisten tutkimusten mukaan kuolleisuutta sepelvaltimotautikohtaukseen on pidetty suhteellisen alhaisena. Ilman ST-välin nousuja ilmenevässä sydäninfarktissa ja epävakaassa angina pectoriksessa ennuste vaihtelee paljon.

Kjell Nikus

Sairaalatyöntekijät raportoivat toimistotyöntekijöitä enemmän sisäilmahaittoja

Sairaalarakennusten kunto ja sisäilman laadun parantaminen edellyttävät ripeitä toimia Suomessa.

Ulla-Maija Hellgren

Mielialahäiriöiden genetiikka

Vakava masennus ja kaksisuuntainen mielialahäiriö ovat monitekijäisiä psykiatrisia sairauksia. Uudet koko genomin laajuiset assosiaatioanalyysit ovat paljastaneet täysin uusia alttiusgeeniehdokkaita. Ongelmana on kuitenkin ollut se, että paljastuneet riskimuodot kattavat vain pienen osan sairauksien perinnöllisestä taustasta.

Pia Soronen

Sukuanamneesi ei auta e-pillerien käyttäjän trombiriskin arvioinnissa

Sukuanamneesiin perustuva trombiriskin arvio ennen ehkäisypillerien määräämistä sai yllättävän kovan kritiikin amerikkalaisessa yleiskatsauksessa. Itse asiassa menetelmää pidettiin yhtä arvokkaana kuin lantin heittoa.

Pertti Kirkinen

ASA:n suolistosyövän kasvua estävä mekanismi avautumassa

Asetyylisalisyylihapon käyttö on jo aiemmissa tutkimuksissa näyttänyt estävän suolistosyövän syntyä ja parantavan suolistosyövän ennustetta. Nyt julkaistun tutkimuksen mukaan ASA:n käytöstä hyötyvät potilaat, joiden suolistosyövässä todetaan mutatoitunut PIK3CA-geeni. Geeni määrittää suolistosyövän prostaglandiini-endoperoksidaasisyntaasi-2-reitin kautta välittyvää solujen kasvusignaalia.

Sirkku Jyrkkiö

Heikentävätkö tulehduskipulääkkeet masennuslääkkeiden tehoa?

Eläinkokeet viittaavat siihen, että tulehduskipulääkkeet heikentävät serotoniinin takaisinottoa estävien masennuslääkkeiden (SSRI-lääkkeet) tehoa. Hiirillä tulehduskipulääkkeet vaimentavat SSRI-lääkkeiden aivojen etuosien sytokiineja ja p11-proteiinia lisäävää vaikutusta. Koska valtaosa masennuslääkkeitä käyttävistä potilaista käyttää ajoittain myös tulehduskipulääkkeitä, asia on kansanterveydellisesti merkittävä.

Tero Taiminen