Kirurgisen päivystyspotilaan kipulääkitys

TAYS:n kirurgian ensiapupoliklinikassa selvitettiin potilaiden ja hoitajien kokemuksia kipulääkityksestä ja kivunhoidon menetelmistä. Kipulääkitys osoittautui vaihtelevaksi, eikä yhtenäistä käytäntöä lääkkeistä tai lääkkeenantotavoista ollut. Potilaat saivat kivun lievitystä, mutta monien potilaiden kohdalla lääkitys ei ollut riittävää. Keskimäärin potilaat odottivat kipulääkitystään reilun tunnin. Potilaista 64 % piti saamaansa kipulääkitystä riittävänä, mutta hoitajien mielestä riittävä lääkitys oli vain 29 %:lla potilaista. Yhtenäiset lääkitysohjeet ja kipumittarin käyttö voisivat tehostaa kivunhoitoa.

Sanna Kauppinen, Kari-Matti Hiltunen

Kaularangan kliininen tutkimus

Kaularangan kliininen tutkimus perustuu toiminnallisen anatomian tuntemukseen. Kaularangan eri osien anatomiset erityispiirteet mahdollistavat löydöksen anatomisen lähtökohdan määrittämisen kohtalaisella tarkkuudella. Kun toiminnallisen anatomian tuntemus ohjaa kliinistä tutkimusta, jatkotutkimuksia ja hoitotoimenpiteitä on helpompi suunnata. Anamneesin tärkeyttä osana kliinistä tutkimusta ei voi koskaan korostaa liikaa.

Karl-August Lindgren

Tieteelliseen näyttöön perustuva sydämen vajaatoiminnan lääkehoito

Tähänastiset tutkimukset osoittavat kiistattomasti, että sydämen vajaatoiminnan hoidon kulmakivet ovat ACE:n estäjät ja beetasalpaajat. Angiotensiini II -reseptorien salpaajia voidaan käyttää, mikäli ACE:n estäjistä tulee hankalia sivuvaikutuksia. Vaikeaa sydämen vajaatoimintaa sairastavat potilaat hyötynevät myös spironolaktonista ja digitaliksesta. Kalsiuminherkistäjistä toiveet kohdistuvat lähinnä levosimendaaniin. Suomessa sydämen vajaatoimintapotilaiden tieteelliseen näyttöön perustuva lääkehoito toteutuu paremmin kuin monessa muussa maassa, muttei silti vielä läheskään parhaalla mahdollisella tavalla.

Matti Niemelä, Keijo Peuhkurinen

Käytämmekö psykoosilääkkeitä järkevästi?

Psykoosien hoitojärjestelyistä ja psykoosilääkkeiden käyttökelpoisuudesta kertyy nopeasti uutta käytännön toimintaan sovellettavissa olevaa tietoa, ja sen käyttöönotto on tärkeää psykoosien hoitotulosten parantamiseksi. Millainen on psykoosipotilaan lääkehoidon tarkoituksenmukainen toteutus ja mitkä ovat lääkehoidon kehitystarpeet?

Hannu Koponen, Matti Isohanni

Pälve lakon lopettajaiskierroksella: Edunvalvonta siirtyy nyt paikalliselle tasolle

- Viimeistään nyt on korkea aika huomata, että edunvalvonta tapahtuu myös paikallisella tasolla, painotti Lääkäriliiton puheenjohtaja Heikki Pälve puhuessaan salintäydelle HUS:n lääkäreitä lakon lopettajaiskierroksella Meilahden sairaalassa.

Suvi Sariola

Neuvottelutekniikan opetus aloitettava lääkäreille?

- Oulussa keskeiseksi muodostuvat nyt neuvottelut, joissa sovitaan uuden sopimuksen mukaisista liukumista, totesi Riitta Keskitalo keskiviikkona. Alueellisia tilaisuuksia on jo ollut niin Oulussa kuin Kokkolassakin, ja katse kohdistuu nyt paikallisiin kuvioihin.

Ulla Järvi

Turussa kehotettiin purkamaan aikapommit

- Uuden lääkärisopimuksen työaikajärjestelyjä koskeva pykälä voi vielä osoittautua työtuoliemme alla muhivaksi aikapommiksi, varoitti Kaisa Nissinen-Paatsamala turkulaisia terveyskeskuslääkäreitä.

Ulla Järvi

Lääkkeistäkö vastaus kehitysmaiden AIDS-ongelmaan?

Antiretroviraalisten lääkkeiden on osoitettu hidastavan HIV-infektion etenemistä AIDS-vaiheeseen ja antavan potilaille lisää elinvuosia. Laajan painostuksen seurauksena lääkeyhtiöt ovat luvanneet kehitysmaille hinnanalennuksia HIV-lääkkeistä. Silti kehitysmaiden resursseilla lääkkeitä ei voida ajatellakaan tarjottavan koko väestölle. Terveyskasvatus ja uusien tartuntojen ehkäiseminen ovatkin keskeisiä AIDS-kuolemien ehkäisyssä, ja tätä on syytä painottaa mm. kansainvälisissä AIDS-ohjelmissa. Vastasyntyneiden äidiltä saamia tartuntoja ehkäisevät lyhyet lääkehoidot vähentävät tartuntojen kokonaismäärää ja ovat myös suhteellisen edullisia.

Meri Larivaara, Lauri Vuorenkoski, Elina Hemminki

Toiminnan kehittäminen perusterveydenhuollossa Euroopan laatupalkintomallin avulla

Seinäjoen seudun terveysyhtymän laatutyön kokonaistavoitteena on edesauttaa laatuajattelun muuttumista käytännön toiminnaksi. Tavoitteen saavuttamista varmistaa komivuotiskausiksi valittu laatupiiri. Terveysyhtymän laatutyö perustuu toiminnan kehittämiseen Balanced Scorecard -arviointinäkökulmista, ja käytännön työkaluna käytetään Euroopan laatupalkintomallia (= EFQM). Se jakautuu tulos- ja toimintaosaan.

Sami Sulkko, Pekka Utriainen, Tuulia Kantola, Sirkka-Liisa Hakola

Positroniemissiotomografia syövän hoidon suunnittelussa ja hoitovasteen seurannassa

29.5.2001 Turun yliopisto

Joanne Nuutinen

Magneettikuvaus tuki- ja liikuntaelinvammoissa

30.5.2001 Helsingin yliopisto

Martina Lohman

Greippimehun vaikutus eräiden CYP3A4:n välityksellä metaboloituvien lääkeaineiden farmakokinetiikkaan

31.5.2001 Helsingin yliopisto

Jari Lilja

Varhaiset sokeriaineenvaihdunnan häiriöt diabeteksen eri ilmiasuja edustavien potilaiden sukulaisilla

1.6.2001 Kuopion yliopisto

Ilkka Vauhkonen

Suu- ja nenäontelon mikrobien vuorovaikutus bioaktiivisen lasin S53P4:n kanssa

1.6.2001 Turun yliopisto

Patricia Stoor

Autoimmune regulator -geenin identifiointi, mutaatiot APECED-potilailla ja geenin ilmentymisprofiili

1.6.2001 Tampereen yliopisto

Maarit Heino

Lyhyesti: Beetasalpaajat tuovat säästöä sydämen vajaatoiminnan hoitoon?

Useat laajat tutkimukset ovat osoittaneet, että beetasalpaajat vähentävät huomattavasti sydämen vajaatoimintaan liittyvää ylikuolleisuutta ja sairastavuutta. CIBIS II -tutkimuksesta on nyt julkaistu etukäteen suunniteltu kustannusanalyysi, jonka mukaan bisoproliryhmän hoitokustannukset olivat eri maissa 5-10 % pienemmät kuin lumeryhmässä. Kustannussäästö johtui lähinnä siitä, että bisoprololilla hoidetut potilaat joutuivat lähes 50 % harvemmin turvautumaan sairaalahoitoon vajaatoiminnan vaikeutumisen takia. Beetasalpaajat näyttävät liittyneen siihen harvalukuiseen kastiin, jossa lääke tai hoito ei ole pelkästään tehokas, vaan lisäksi vähentää sairaanhoidon kokonaiskustannuksia.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Deksametasonikokeentulos ennustaa depressiopotilaan itsemurhavaaraa

Hypotalamus-aivolisäke-lisämunuaisakselin toimintaa kuvaava deksametasonikoe on masennuspotilailla usein poikkeava, mutta se voi myös ennakoida heillä itsemurhia. Kaikkiaan 78:sta masennusta sairastavasta sairaalapotilaasta 32:lla koetulos oli patologinen. 15 vuoden seurannan aikana näistä potilaista 27 % teki itsemurhan, kun vastaava luku muilla oli 3 %. Ero säilyi merkitsevänä, vaikka muut tekijät otettiin huomioon. Masennukseen liittyvä itsemurhariski näyttääkin olevan erityisen korkea potilailla, joilla on deksametasonikokeen tulos on patologinen. Tämä olisi syytä ottaa huomioon masennuspotilaiden hoidossa.

Raimo Kr Salokangas

Ukkonen lisää astmaoireita

Ilmojen, varsinkin huonojen, on varmaan vuosituhansia katsottu pahentavan eri sairauksia ja kolotuksia. Nyt australialaiset tutkivat, miten käykään astmapotilaiden ukkosella. Ajatuksena taustalla oli ukonilmalla kylmän ja kuuman ilmamassan virtauksista aiheutuva allergeenimäärien konsentroituminen maan pinnan läheiseen kylmään ilmaan ja tästä aiheutuva astman paheneminen.

Hannu Puolijoki

Kolesterolitaso, itsemurhat ja tapaturmakuolleisuus?

Epidemiologisten tutkimusten mukaan veren kokonaiskolesterolipitoisuudella ja kuolleisuudella näyttää olevan J-käyrän muotoinen yhteys siten, että pieni kolesterolipitoisuus korreloi traumaperäisten kuolemien ja itsemurhien kanssa. Korkea kolesterolitaso korreloi tunnetusti sydän- ja verisuonitautikuolleisuuteen. Ensiksi mainittu yhteys on liitetty havaintoon, jonka mukaan kolesteroli lisää aivokudoksessa serotoniinin takaisinottoa hermosoluihin. Serotoniinin vähäisyys on puolestaan liitetty impulsiiviseen käyttäytymiseen.

Raimo Kr Salokangas

Lisääkö sydäninfarktin jälkeen aloitettu estrogeenikorvaushoito sydänkohtauksia?

Hormonikorvaushoito lisää tromboembolian vaaraa jopa kolminkertaiseksi. Toisaalta hoito vaikuttaa myönteisesti mm. kolesteroliaineenvaihduntaan ja verisuonen endoteelin toimintaan. Ainoassa satunnaistetussa tutkimuksessa (HERS) hoito ei kuitenkaan vaikuttanut sepelvaltimotautipotilaan pitkäaikaisennusteeseen, vaikka aikaisemmat kontrolloimattomat tutkimukset olivat viitanneet edulliseen vaikutukseen.

Juhani Airaksinen