Mastektomian jälkeen sädehoito vai ei?

Rintasyöpäleikkauksen jälkeinen sädehoito vähentää huomattavasti syövän paikallisen uusiutumisen riskiä. Huolestumista herätti kuitenkin vuonna 1987 julkaistu meta-analyysi, jossa oli huomioitu lähes kaikki tutkimukset, joissa mastektomian jälkeen potilaat oli satunnaistettu joko saamaan sädehoitoa tai sitten ei. Tässä meta-analyysissä ilmaantui sädehoitoa saaneille ylikuolleisuutta sydäntauteihin alkaen noin 15 vuoden kuluttua sädehoidon antamisesta. Tämän meta-analyysin pitkäaikaistulokset perustuivat kuitenkin tutkimuksiin, joissa sädehoitotekniikka on nykykäsityksen mukaan vanhentunut.

Mitä tehdä epärehelliselle tieteelle?

Tiedelehti Nature käsittelee pääkirjoituksessaan epärehellisen tieteen problematiikkaa. Tällainen tiede voi olla suoranaista väärennöstä tai kyseenalaisten tutkimuskäytäntöjen harjoittamista. Epärehellisyys tieteessä on ilmennyt monenlaisina ilmiöinä: toistuvaa väärentämistä, plagioimista, väärien tulosten puolustamista ja julkista johtopäätösten tekemistä ennen tulosten valmistumista.

Vuoden 1987 tautiluokitusuudistuksen vaikutus sepelvaltimotaudin poistoilmoituskirjauksiin

Kansainvälisen tautiluokituksen yhdeksättä versiota suomennettaessa sen koodistoa muokattiin vastaamaan paremmin omaa diagnoosikäytäntöämme ja poistoilmoitustietojen yhtenäistämiseksi järjestettiin koulutusta sairaalalääkäreille. Pyrkimykset poistoilmoitusrekisterin luotettavuuden parantamiseksi ovatkin onnistuneet, ja ohjeet luokituksen käytöstä on omaksuttu kliinisessä työssä. Rekisteri on nykyisellään varsin luotettava tutkimustyön tietolähde sekä arvokas hallinnollinen apuväline. Todettuja puutteita voidaan saatujen kokemusten avulla edelleen parantaa, kun kansainvälisen tautiluokituksen kymmenes versio lähiaikoina suomennetaan ja otetaan meillä käyttöön.

Markku Mähönen, Mats Brommels, Kalevi Pyörälä, Veikko Salomaa, Anu Molarius, Heikki Miettinen, Pertti Palomäki

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 24/1994 Kommentteja

Keuhkoembolian diagnostiikka ja hoito

Keuhkoembolia on edelleenkin yleinen ja usein alidiagnosoitu äkillinen sairaus. Hoitamattomaan keuhkoemboliaan liittyy suuri kuolleisuus, ja asianmukaisella hoidolla kuolleisuutta voidaan oleellisesti vähentää. Viime vuosina keuhkoembolian diagnostiset suuntalinjat ovat selkiytyneet. Liuotushoito ja alaonttolaskimoon asetettava trombisuodatin ovat tulleet täydentämään perinteisiä hoitomuotoja.

Timo Hirvonen, Matti O. Halinen, Hannu Manninen

Kilpirauhastoiminnan tutkiminen laboratoriokokein

Hyper- ja hypotyreoosin diagnostiikassa tärkeimmät kokeet ovat seerumin tyreotropiinin (TSH) ja vapaan tyroksiinin (T4v) pitoisuusmääritykset. Myös kokonaistyroksiinin (T4), kokonaistrijodityroniinin (T3) ja vapaan trijodityroniinin (T3v) määrityksiä tarvitaan. Vapaiden kilpirauhashormonien pitoisuuksien määrittämiseksi on useita periaatteeltaan erilaisia immunokemiallisia menetelmiä. Rutiinimenetelmät mittaavat vapaita fraktioita luotettavasti, mikäli kantajaproteiinien pitoisuudet eivät poikkea selvästi normaalista eikä veressä ole patologisia kantajaproteiineja tai T4(T3)-vasta-aineita. Referenssimenetelmät perustuvat tasapainodialyysiin tai ultrafiltraatioon, joihin veren proteiinimuutokset eivät mitenkään vaikuta. Ongelmalliset potilaat onkin syytä tutkia dialyysillä. Seerumin T4 ja T3 ovat käyttökelpoisia toimintakokeita vain, mikäli kantajaproteiinimuutoksia ei esiinny. Uudet herkät TSH-menetelmät antavat oikean tuloksen, jos veressä ei ole määritystä häiritseviä vasta-aineita. Hormonipitoisuuksiin vaikuttavat myös muut kuin kilpirauhasperäiset taudit, eräät lääkkeet, raskaus ja potilaan ikä.

Kristian Liewendahl

Kroonisesti väkivaltaisen potilaan lääkehoito

Jo vuosisatoja on otaksuttu, että erilaiset mielenterveyden häiriöt altistavat aggressiiviselle käyttäytymiselle. Tätä yhteyttä on pystytty tutkimaan tieteellisesti epidemiologisen lähestymistavan avulla vasta viime vuosina. Uudet tutkimustulokset auttavat paremmin ymmärtämään impulsiivisen väkivaltaisen käyttäytymisen syitä ja mahdollisesti myös kehittämään tehokkaampaa hoitoa.

Jari Tiihonen, Panu Hakola

Milloin synnynnäinen kyyneltietukos tulisi avata?

Suositukset imeväisten kyyneltietukoksen hoidosta ja avaamisen ajankohdasta menevät kirjallisuudessa ristiin. Useiden tutkimusten mukaan valtaosa tukoksista avautuu ensimmäisen elinvuoden aikana ilman toimenpiteitä. Oireiden ensisijainen hoito on kyynelpussin hydrostaattinen kompressointi, johon tarvittaessa yhdistetään paikallinen antibioottilääkitys. Avauksen ajankohtaa on tarkasteltu pääasiassa vain yhdysvaltalaisissa tutkimuksissa. Suomalaisten sairaaloiden hoitokäytäntöä ei ole selvitetty. Sondeerauksen ajankohdan vaikutuksesta paranemiseen ja myöhempään sairastuvuuten ei ole tutkimustietoa.

Anneli Klemetti

Kehitysvammaisen lapsen tutkiminen ja kuntoutus

Kehitysvammainen lapsi eli lapsi, jolla on keskushermoston anatominen tai toiminnallinen häiriö, on useinkin monivammainen, jonka tutkimus ja kuntoutus on osattava hoitaa kokonaisvaltaisesti. Huolellisin tutkimuksin ja toistuvin arvioin tulisi selvittää kehitysvammaisuuden syy, liitännäisvammat ja niiden kuntoutusmahdollisuudet. Tutkimuksessa, kuntoutuksessa ja seurannassa tarvitaan monipuolinen asiantuntijajoukko. Erityishuoltopiirin ja terveyskeskuksen yhteistyö ja työnjako on tässä tärkeä.

Maija Wilska

Kenen asialla kahdella pallilla istuja? Yksityissektori ja julkinen terveydenhuolto muutospaineessa

Kuntien kiinnostus kilpailuttaa terveydenhuoltopalvelujen tuottajia on vaikeuttanut julkisen terveydenhuollon virkatyön ja yksityislääkäritoiminnan yhteensovittamista. Esteellisyys- ja sivutyösäännöksiä tulkitaan entistä tarkemmin, ja ongelmatapauksia on käsitelty oikeusistuimissa. Yksityisen ja julkisen sektorin uudenlaisessa kilpailutilanteessa, jossa kilpailu potilaista kiihtyy, julkisen terveydenhuollon virassa toimiva lääkäri joutuu kiusalliseen asemaan työskennellessään virka-ajan jälkeen yksityisellä lääkäriasemalla. Yksityisen lääkäriaseman taloudellinen menestys voi nimittäin olla pitkältikin riippuvainen kunnan kiinnostuksesta ostaa juuri hänen työpanoksensa - jommassakummassa roolissa.

Unto Vuopala

Nuorten insuliininpuutos-diabeetikkojen kuolleisuus vähäistä

Insuliinihoidosta riippuvaista lapsuus- ja nuoruusiän sokeritautia esiintyy Suomessa enemmän kuin missään muualla maailmassa. Vuoden 1991 lopussa Kansaneläkelaitoksen tilastoihin oli kirjattu lähes 8 400 alle 30-vuotiasta diabeetikkoa. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää toisaalta diabetekseen puhkeamiseen liittyvää kuolleisuutta ja toisaalta insuliininpuutosdiabetekseen sairastuneiden lasten ja nuorten pitkän aikavälin kuolleisuutta ja kuolinsyitä verrattuna samanikäiseen suomalais- väestöön.

Raisa Lounamaa

Korkea kolesterolitaso kasaantuu suvuittain

Korkean kolesterolin - yhden sepelvaltimotaudin suurista vaaratekijöistä - tiedetään kulkevan suvuittain. Noin puolet hyperkolesterolemiataipumuksesta johtuu perintötekijöistä ja puolet ympäristötekijöistä, kuten ravinnosta. Koska korkeaa kolesterolia voidaan nykyään alentaa tehokkaasti uusilla lääkkeillä ja sepelvaltimotaudin vaaraa näin pienentää, ennalta ehkäisevän hoidon merkitys on kasvanut. Onko hyödyllistä tutkia korkean kolesteroliarvon omaavan sukulaisia? Uusimman suosituksen mukaan perinnöllis= 8 mmol/l. Sukulaisten tutkimisen hyödyllisyydestä on vähän tutkimustietoa, varsinkin sellaista, joka perustuisi valikoimattomaan väestöotokseen.

Tapani Ebeling

Työntekijän tunnereaktiot lastenpsykiatrian osastolla

1900-luvun alussa psykiatristen potilaiden tutkimisen ajateltiin tapahtuvan täysin objektiivisesti eli siten, että potilas ei vaikuta tutkijan reaktioihin. Vähän myöhemmin näiden reaktioiden olemassaolo nähtiin väistämättömäksi mutta kielteiseksi ilmiöksi. 1950-luvulta lähtien potilasta tutkivan ja hoitavan henkilökunnan tunnereaktiot on vähitellen nähty yhä myönteisempänä psykiatristen potilaiden hoidon voimavarana. Varsinkin vaikeimmin sairaiden potilaiden hoidossa terapeutin tai osaston työntekijän tunnereaktiot voivat olla ainoa tie potilaan sisäisen maailman tai hänen vuorovaikutussuhteidensa ymmärtämiseen.

Hanna Ebeling

Allergia Kanadassa ja Suomessa

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää allergisten oireiden esiintyvyyttä ja ympäristöallergeeneille herkistymisen yleisyyttä eri ympäristöissä elävillä suomalaista alkuperää olevilla sekä arvioida ympäristötekijöiden vaikutusta allergiseen oireiluun ja herkistymiseen. Tutkimusaineisto käsitti 398 suomalais-kanadalaista siirtolaista, 457 heidän lähinaapuriaan tai muuta kanadalaiseen perusväestöön kuuluvaa henkilöä, 114 siirtolaisten suomalaista lähisukulaista sekä 79 näiden sukulaisten naapuria. Kyselyn avulla selvitettiin allergisten oireiden esiintyvyyttä väestöissä. Osalta tutkimushenkilöitä määritettiin verikokeilla vasta-aineet tavallisille ympäristöallergeeneille, immunoglubuliini E:n kokonaispitoisuus ja Phadiatop-kokeen pitoisuus.

Bernt Savonius

Inhibiinin, aktiviinin, aktiviinireseptoreiden ja follistatiinin merkitys rotan kivesten kehittymiselle

Inhibiini on kahdesta (alfa ja beeta) alayksiköstä muodostuva hormoni, joka löydettiin sen aivolisäkkeen follikkelia stimuloivan hormonin (FSH) eritystä estävän vaikutuksen perusteella. Aktiviini koostuu kahdesta inhibiinin beeta-alayksiköstä, ja sillä on FSH:n eritystä lisäävä vaikutus. Inhibiini ja aktiviini toimivat paitsi klassisten hormonien tapaan, myös solujen välisinä paikallisina viestimolekyyleinä sukurauhasissa sekä useissa muissa elimissä. Tutkimuksen tarkoituksena oli paikantaa inhibiinigeenien, aktiviinireseptoreiden sekä follistatiinin (aktiviinin sitojaproteiinin) lähetti-RNA:iden ilmentyminen aikuisen rotan siemenepiteelissä sekä tutkia aktiviinin mitogeenisiä vaikutuksia aikuisen rotan kiveksissä ja rotan sikiön gonadeissa kudosviljelyä käyttäen.

Antti Kaipia

Munuaisen osapoisto lasereilla turvallista

Paikallisen munuaissyövän paras ja tehokkain hoito on sairaan munuaisen kirurginen poisto (radikaali nefrektomia). Kymmenen viime vuoden aikana ovat kuvantamenetelmät, kuten ultraäänitutkimus ja tietokonekerroskuvaus yleistyneet, ja siksi yhä enemmän munuaissyöpiä löydetään jo varhaisvaiheessa. Tällöin voidaan tehdä munuaiskudosta säästävä leikkaus, munuaisresektio (partial nephrectomy ) eli osapoisto. Vuosien aikana on kehitetty erilaisia munuaisen osapoistoa helpottavia välineitä ja tekniikoita.

Kimmo Taari

Leprabasilli esiin muinaisista luista

Lontoolaiset tutkijat osoittivat leprabasillin DNA:ta geenimonistuksella Johannes Kastajan luostarin perustuksista esiin kaivetussa ruumiissa. Paikka on Jordan-virran rannalla, ja siellä Johannes Kastajan sanotaan kastaneen Jeesuksen. Seutu on muutoinkin historiallista, sillä samassa paikassa persialaiset teurastivat kristittyjä vuonna 614. Haudasta löydettyjen puuosien perusteella ruumiin ikä ajoitettiin vuoteen 600 (+- 50 vuotta).

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030