Ahdistunut ja masentunut potilas terveyspalvelujen suurkäyttäjänä

Varsin pieni kansalaisten vähemmistö käyttää suuren osan perusterveydenhuollon palveluista. Valtaosa näistä suurkäyttäjistä tulee vastaanotolle ruumiillisten vaivojen takia, mutta merkittävällä osalla on myös psykiatrinen häiriö. Tätä runsaasti menoja aiheuttavaa ryhmää on toistaiseksi tutkittu vähän. Artikkelissa luodaan katsaus terveyspalvelujen suurkäyttäjäpotilaita koskeviin tutkimuksiin ja pureudutaan erityisesti heidän psykiatriseen oireiluunsa.

Hasse Karlsson

Hyvän sairaalan kriteerit

Sairaalat ovat Suomessa aikaisempaa selvemmin palveluja tuottavien laitosten asemassa: ne tuottavat kuntien tilaamia erikoissairaanhoidon palveluja. Sairaalat joutuvat määrittelemään palvelutuotteensa sekä niiden hinnat ja laadun. Tämän vuoksi on tullut ajankohtaiseksi selvittää, mitkä ovat hyvän sairaalan kriteerit. Jorvin sairaalassa on kehitetty sairaalan laatupyörä, joka sisältää viisi laadun kannalta tärkeätä osa-aluetta. Se helpottaa määrittelemään hyvän sairaalan kriteerit ja asettamaan niille tavoitetasot. Valtakunnallisesti on käynnistynyt sairaala-auditointihanke, jonka tavoitteena on kehittää hyvän sairaalan rakenneominaisuuksia määrittävät mittarit ja tavoitetasot.

Antti Jäättelä

Omalääkärikokeilut muissa Pohjoismaissa

Ruotsilla, Norjalla ja Tanskalla on lähes pelkästään hyvää sanottavaa omalääkärijärjestelmästä. Koska Suomessa ollaan vasta siirtymässä väestövastuuseen perustuvaan järjestelmään, meillä on oiva tilaisuus hyödyntää muiden Pohjoismaiden kokemuksia.

Mârten Kvist

Opiskelijoiden asenteet terveydenhuollon valintoihin

Kuopiossa tutkittiin opiskelijoiden asenteita terveydenhuollon priorisointikysymyksiin sekä perinteisellä kyselyllä että kuvitteellisten potilastapausten avulla. Potilaat oli satunnaistettu pareiksi, ja vastaajan piti valita, kumpi potilas tulisi hoitaa yhteiskunnan kustannuksella tai kumman hän hoitaisi, jos vain toinen voitaisiin hoitaa. Tällaisten satunnaispariskenaarioiden pakkovalinnassa asenteet paljastuivat selvemmin kuin perinteisessä kyselyssä. Opiskelijat priorisoivat lapsia, halpaa hoitoa, vakavia sairauksia ja kohtalaista sairauden ennustetta. Toisaalta opiskelijat posteriorisoivat paheksuttavalla tavalla hankittuja sairauksia, vanhuksia, lieviä sairauksia, hyvää ennustetta ja keskihintaisia hoitoja.

Olli-Pekka Ryynänen, Markku Myllykangas, Tuula Vaskilampi, Jorma Takala

Tuotteistaminen luo tehokkuutta KYS hankkii tulonsa myymällä tuotteistettuja erikoissairaanhoidon palveluja

Vuoden 1993 valtionosuusuudistuksen myötä Kuopion yliopistollisessa sairaalassa luotiin malli erikoissairaanhoidon palvelujen tuotteistamiseen, hinnoitteluun ja laskutukseen. Uuden mallin kehittämiseen vaikuttivat sosiaali- ja terveysministeriön kuntakorvaustyöryhmän työskentely ja tietojärjestelmien kehittämiseen paneutunut Y-projekti, johon osallistuivat KYS:n lisäksi HYKS ja Keski-Suomen ja Uudenmaan sairaanhoitopiirit. Johtajalääkäri Viljo Rissanen pitää saatuja alkukokemuksia rohkaisevina.

Hoitotakuu tavoitteeksi valtakunnallisessa suunnitelmassa

Valtakunnallinen suunnitelma sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vuosina 1995-98 noudattelee pääosin edellisen suunnitelman linjoja: valtionosuuksia leikataan, palvelurakenteen uudistamiseen ja hoidon porrastuksen tehostamiseen patistellaan ja ehkäisevää sosiaali- ja terveyspolitiikkaa korostetaan. Uutena asiana on kuitenkin tavoitteeksi asetettu hoitotakuujärjestelmän kehittäminen.

Uusi menetelmä sepsiksen nopeaan diagnostiikkaan

Pahanlaatuisten veritautien (akuutit ja krooniset leukemiat, lymfoomat ja multippeli myelooma) ennuste on tehostuneiden hoitojen ansiosta parantunut Suomessa oleellisesti. Hyvää hoitotulosta uhkaavat kuitenkin infektiot, jotka ovat edelleen merkittävä diagnostinen ja hoito-ongelma ja verisyöpäpotilaiden yleisin kuolinsyy. Infektiotapahtumien määrä ei ole kymmenen viime vuoden aikana vähentynyt, infektioita aiheuttavien bakteerien kirjo vain on muuttunut. Sepsis on erityisen tärkeä kliininen ongelma verisyöpäpotilaiden hoidossa.

Esa Rintala

Miten keski-ikäinen nainen kokee terveydentilansa?

Kaikkialla länsimaissa naiset elävät miehiä pidempään. Kuitenkin he käyttävät terveyspalveluja enemmän kuin miehet. Eliniän pidetessä vanheneva ja iän myötä myös raihnaistuva naisjoukko suurenee. Tarvitaan monitieteistä tutkimustietoa terveyteen yhteydessä olevista tekijöistä. Vain sitä kautta, että otetaan huomioon myös ne olosuhteet, missä ihmiset elävät, on mahdollista edistää terveyttä ja ehkäistä sairauksia.

Raili Peltonen

Prostaglandiini E1 impotenssin diagnostiikassa

Impotenssin tärkeimmät riskitekijät ovat valtimokovettumatauti, verenpainetauti, korkea kolesteroli, sokeritauti, tupakointi ja yli 50 vuoden ikä. Kliiniseen diagnostiikkaan on kehitetty menetelmiä, joilla voidaan arvioida psyykkisten ja verenkiertotekijöiden merkitystä. Hermoston ja paisuvaiskudoksen vanhenemiseen liittyviä muutoksia ei käytännössä edelleenkään pystytä tutkimaan. Vaskulaarisen impotenssin diagnostiikassa ei ole aikaisemmin riittävästi kiinnitetty huomiota siihen, että verenkiertoa koskevat tutkimukset olisi tehtävä maksimaalisen sileälihasrelaksaation aikana, sillä vain näin voidaan simuloida normaalin erektion hemodynaamisia olosuhteita.

Harry Nisén

TT-kuvaus tärkeä leikkauskelpoisuutta arvioitaessa

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää keuhkosyövän levinneisyys syövän toteamishetkellä ja arvioida leikkauskelpoisuuteen vaikuttavia tekijöitä vuosina 1980-1984 kerätyn aineiston perusteella. Aineisto koostui alunperin 300 potilaasta. Näistä 249 tapauksessa histologinen diagnoosi varmistui primaariksi keuhkosyöväksi ja tämä määrä potilaita kelpuutettiin lopulliseen tarkasteluun. Miehiä oli 233 ja naisia 16. Potilaiden keski-ikä oli 65 v (42-85 v). Aineisto jakautui histologisesti siten, että pienisoluinen keuhkosyöpä oli 46:lla ja ei-pienisoluinen 203:lla.

Antti Taivainen

MEG käyttökelpoinen aivotoiminnan selvittelyssä

Päänulkoiset magneettikentät heijastavat aivokuoren pyramidisolujen postsynaptisia virtoja apikaalidendriiteissä, erityisesti aivokuoren uurteissa. Magneettikenttiä voidaan mitata pään ulkopuolelta herkillä suprajohtavuuteen perustuvilla magnetometreilla. Menetelmä on nimeltään magnetoenkefalografia (MEG). Väitöskirjatyössä kartoitettiin MEG:n käyttömahdollisuuksia aivokuoren terveen ja patologisen toiminnan paikantamisessa.

Ritva Paetau

Magnesiumia akuuttiin infarktiin

Moni asia puhuu sen puolesta, että magnesiumista on hyötyä infarktin akuuttivaiheessa. Magnesium jarruttaa iskemia-alueen ATP:n vähenemistä, tasapainottaa muita elektrolyyttejä solutasolla ja vähentää katekolivaikutuksia. Näiden seurauksena koronaarisuonet laajenevat, verihiutaleiden kokkaroituminen vähenee ja rytmihäiriöriski vähenee. Tähänastisissa kliinisissä tutkimuksissa magnesiumista on yleensä ollut apua, ja nyt julkaistu LIMIT-2-tutkimuksen tulos on samansuuntainen. Mutta...

Kun korvatulehdukset eivät parane...

Pariisilaiset tutkijat yhdistivät neljän tutkimuksen annin selvittääkseen penisilliinille resistenttien pneumokokkien aiheuttamien korvatulehdusten paranemista laajakirjoisilla beetalaktaamiantibioo-teilla.

Edelleen etanolin edullisia sydänvaikutuksia

On jo yleisesti tiedossa, että kohtuullinen etanolin nauttiminen lisää HDL-kolesterolipitoisuutta ja että tämä on sepelvaltimotaudin riskiä vähentävä seikka. Sydänveritulpan muodostuminen edellyttää kuitenkin myös paikallisesti häiriintynyttä hemostaasia. Vuonna 1988 julkaistussa 88 000 sairaanhoitajaa käsittäneessä tutkimuksessa ilmeni, että kohtuullinen alkoholinkäyttö vähentää infarktiriskiä mutta lisää aivoverenvuodon riskiä.

Laskimotukos ja syöpä

Perinteisiä kliinisiä totuuksia on, että syvän laskimon tukos on usein yhteydessä syöpään. Tähän löytyykin hemostaasimekanismeista runsaasti syitä. Ruotsalaiskollegojen tutkimus on sikäli mielenkiintoinen, että se antaa kvantitatiivista tietoa syöpätautien esiintymisestä tromboosin jälkeen.

Huono sänky selkäkipujen syynä?

Neljä viidestä suomalaisesta potee elämänsä aikana selkäkipuja. Koska kolmasosa elämästä eletään vaaka-asennossa, ei sängyn tai oikeammin patjan laatu ole yhdentekevä asia.

Työikäisen väestön hengitystieinfektioiden yleisyys, lääkärissäkäynnit ja sairauspoissaolot

Hengitystieinfektiot ovat keskeinen terveydenhuollon kuormittaja ja sairauspoissaolojen syy. Arvioitaessa hengitystieinfektioita lisäävien tekijöiden ehkäisystä saatavaa kustannushyötyä tarvitaan hyvä arvio hengitystieinfektioiden yleisyydestä. Kuopion läänissä selvitettiin postikyselyllä aikuisten hengitystieinfektioiden yleisyyttä, lääkärissäkäyntejä ja sairauslomia. Keskimäärin raportoitiin 1,5 infektiota ja 0,5 hengitystieinfektioihin liittyvää lääkärissäkäyntiä vuodessa. Naisilla hengitystieinfektioita, lääkärissäkäyntejä ja poissaoloja oli selvästi enemmän kuin miehillä. Sairastuvuus väheni iän myötä ja pidemmälle koulutetut sairastivat ja kävivät vastaanotolla useammin kuin vähemmän koulutetut. Tupakoivilla naisilla oli enemmän hengitystieinfektioita kuin tupakoimattomilla.

Ilkka Pirhonen, Tuula Husman, Juha Pekkanen

Värttinäluun tyyppimurtuman polikliininen hoito

Värttinäluun tyyppimurtumaksi kutsuttu ranteen seudun vamma on murtumista yleisimpiä, ja sen hoidon pääpiirteiden hallitsemisen tulisi kuulua jokaisen päivystystyötä tekevän yleislääkärin valmiuksiin. Tämä edellyttää murtuman hoitolinjaperiaatteiden, repositio-otteiden, jatkohoidon ja komplikaatioiden riittävää tuntemusta.

Ole Böstman, Jyrki Kankare

Saavatko suomalaiset sopivasti jodia?

Suomalaisten jodin saannin todettiin 1970-luvulla olevan suosituksiin nähden jopa runsasta. Tässä tutkimuksessa määritettiin keskeisten jodilähteiden, maidon ja kananmunan, jodipitoisuus 1990-luvun vaihteessa sekä selvitettiin joditetun suolan nykyistä käyttötasoa. Maidon jodipitoisuus ei ollut muuttunut 1970-lukuun verrattuna, kananmunien pitoisuus taas oli laskenut selvästi. Joditetun suolan käyttö on vähentynyt lähes puoleen 15 viime vuoden aikana. Tulosten perusteella suomalaiset saavat jodia keskimäärin 0,26 mg/vrk talvella ja 0,15 mg/vrk kesällä - saanti vastaa siis paremmin suosituksia kuin 15 vuotta sitten. Suurimpana syynä jodin saannin laskuun on sekä maidon että joditetun ruokasuolan kulutuksen vähentyminen. Suomalaiset saavat nyt jodia sopivasti eikä tarvetta ruokasuolan jodituskäytännön muutoksiin ole.

Päivi Ekholm, Janne Viksten, Auli Suojanen, Pertti Varo

MS-tautia sairastavan kognitiiviset häiriöt ja kuntoutuksen mahdollisuudet

Multippeliskleroosiin liittyviä kognitiivisia muutoksia on ryhdytty systemaattisesti tutkimaan vasta viime aikoina. Valtaosa sairauteen liittyvistä vaurioista paikantuu aivokuoren alapuoliseen valkeaan aineeseen, ja niinpä MS-taudissa neuropsykologiset häiriöt ovat erilaisia kuin pääosin kortikaalisia rakenteita tuhoavissa sairauksissa. Uudet tutkimustulokset ovat oikaisseet vanhoja kliinisiä käsityksiä oireiden esiintyvyydestä. Noin puolella tautia sairastavista voidaan neuropsykologisella tutkimuksella osoittaa kognitiivisen suorituskyvyn puutteita. Sairaudelle tyypilliseksi arvioitu euforia taas on osoittautunut harvinaisemmaksi kuin on luultu. Oikean tiedon jakaminen kognitiivisista häiriöistä potilaille ja heidän läheisilleen on ensiarvoisen tärkeää. Muisti- tai keskittymisvaikeuksista kärsiville tulisi aina varata mahdollisuus asiantuntevaan neuropsykologiseen arviointiin ja palautteeseen. Neuropsykologinen kuntoutus painottuu lähinnä kompensaatiokeinojen oppimiseen ja apuvälineiden käytön harjoitteluun.

Päivi Kujala, Juhani Ruutiainen, Raija Portin