Lyhyesti: Burnout ei liity pelkästään työhön

Burnoutia eli työuupumusta koskeneet tutkimukset ovat pääosin käsitelleet työtä ja yksilön luonteeseen liittyviä kysymyksiä. Laajassa kaksosia, heidän sisaruksiaan ja puolisoita koskevassa kyselytutkimuksessa pyrittiin selvittämään geneettisten tekijöiden merkitystä burnoutin synnyssä. Lopullisessa mallissa identtisten, ei-identtisten kaksosten ja sisarusten väliset burnoutpisteet olivat merkitseviä, mutta eivät eronneet merkitsevästi toisistaan. Myös puolisoiden keskinäiset korrelaatiot olivat merkitsevät. Korkeimmat burnoutpisteet löytyivät henkilöiltä, joiden vanhemmilla oli korkea koulutustaso. Tutkimuksen päätulos olikin, että burnout pyrkii kasautumaan samojen perheiden jäsenille, mutta tämä kasautuminen ei selity geneettisillä tekijöillä. Vanhempien korkean koulutuksen merkitys viittaa perheen asettamaan korkeampaan vaatimustasoon. Vaikka työ monine eri piirteineen on edelleenkin tärkeä burnoutin lähde, se tuskin on ainoa, eikä aina ehkä kaikkein merkittävin.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Keuhkokuumeen vaarallisuus

Kanadalaiset selvittivät 3 043:n avosyntyistä pneumoniaa potevan kohdalla, millä seikoilla on vaikutusta kuolleisuuteen (8,1 %). Monimuuttujamallissa tätä ennustaviksi tekijöiksi tulivat taudin vaikeusastepisteet, ikä, hoitopaikka, keuhko- tai infektiolääkärin konsultaation tarve sekä toiminnallinen kunto. Käytössä olleen hoitosuosituksen joko osittaisella tai täydellä noudattamisella saatiin laskemaan varhaista (< 5 pv), mutta ei myöhempää kuolleisuutta. Matala lymfosyyttimäärä ja korkea seerumin kalium olivat yhteydessä aikaisen vaiheen kuolleisuuteen. Levofloksaniini sekä kefuroksiimi+asitromysiini -kombinaatio olivat kuolleisuuden estäjinä parhaita (5,3-5,4 %). Monimuuttujamallissa levofloksasiinihoito oli ainut kuoleman riskiä vähentävä tekijä.

Hannu Puolijoki

PET-rekka vieraili sairaalan pihalla Varsinaisella PET-kameralla ja gamma-PET-kameralla otettujen kuvien vertailu

Positroniemissiotomografiakuvaus (PET-kuvaus) on osoittautunut hyödylliseksi erityisesti syöpäpotilaiden kuvantamistutkimuksissa. Varsinaisia PET-tutkimuksia tehdään Turun PET-keskuksen lisäksi liikkuvassa kuvausyksikössä. PET-tutkimuksia voidaan tehdä myös ns. gamma-PET-kameran avulla. Gamma-PET-kameroita on maassamme useissa sairaaloissa. Tarkoituksenamme oli selvittää, miten gamma-PET-kameralla otetut kuvat vastaavat PET-kameralla otettuja kuvia.

Kirsi Timonen, Pasi Korkola, Reijo Takalo, Juhani I. Heikkilä, Tiit Kööbi, Esko Vanninen

Kliinisen tietojärjestelmän käyttöönotto erikoissairaanhoidon päivystyspoliklinikalla. Hoitohenkilökunnan kokemuksia

Sähköisen sairauskertomuksen valtakunnallinen käyttöönotto on kansallisen terveyshankkeen tavoite. Meilahden sairaalan päivystyspoliklinikalla siirryttiin kliinisen tietojärjestelmän käyttöön vuonna 2003.

Leena Koponen, Veli-Pekka Harjola, Harri Mustonen, Mika Paloheimo Tuula Granfelt, Eija Mustonen, Liisa-Maria Voipio-Pulkki

Lyhyesti: Lihavuus lisää munuaiskivien riskiä...

Tutkimuksessa selvitettiin munuaiskivien riskiä kolmessa eri kohortissa; terveydenhuoltohenkilöstön (n. 46 000 miestä) seurantatutkimuksessa ja kahdessa naishoitajien (n. 200 000) terveystutkimuksen seurannassa. Yhteenlaskettujen 46:n seurantavuoden aikana dokumentoitiin vajaat 5 000 munuaiskivipotilasta. Tulosten mukaan BMI ja vyötärön ympärysmitta olivat suoraan verrannollisia riskiin saada munuaiskiviä. Yli 100 kiloisilla miehillä riski oli puolitoistakertainen verrattuna alle 68 kg painaviin miehiin. Naisilla riski oli lähes kaksinkertainen vastaavien painoryhmien vertailussa. Myös painonnousu noin 20 ikävuoden jälkeen lisäsi riskiä, naisilla enemmän kuin miehillä. Näitä vakuuttavia tuloksia selittävien tekijöiden etsiminen jää jatkotutkimusten varaan. Tulokset antavat joka tapauksessa lisäpontta painonhallinnan neuvontaan.

Aulikki Nissinen

Lyhyesti: ... ja naisten astmariskiä

Eri puolilta maailmaa on tullut havaintoja siitä, että kohonnut painoindeksi (BMI) voisi olla yhteydessä astmaan sairastumiseen, etenkin kun molemmat ovat lisääntyneet länsimaissa. Havaintoja yhteydestä on ollut naisilla, mutta ei miehillä. Asiaa selvitettiin Uudessa Seelannissa 1 000 henkilön seurannalla. Todettiin, että BMI yhdistyi monimuuttujamallissa naisilla astmaan, vinkumiseen, astman hoitoon, atopiaan, IgE-tasoon ja käänteisesti FEV1-FVC-suhteeseen. Miehillä yhteys oli lievää ja osoitettavissa vain astmaan ja atopiaan. Lapsena sairastettu astma ei ollut yhteydessä myöhempään ylipainoon. Naisilla ylipaino selitti tilastollisessa mallissa 28 % nuorena tai aikuisena kehittyvästä astmasta. Ylipainoisella naisella tulisi epäillä hengenahdistusoireiden takaa myös astmaa eikä kuitata oiretta liian herkästi lihavuuden piikkiin.

Hannu Puolijoki

Meta-analyysi erytropoietiinin käytöstä syöpäpotilailla

Monet syöpäpotilaat kärsivät anemiasta. Oireista anemiaa on ollut tapana hoitaa punasolusiirroin. Erytropoietiini nostaa hemoglobiinia ja helpottaa anemiaan liittyvää väsymystä. Muutamassa tutkimuksessa heräsi epäily erytropoietiinin turvallisuudesta. Hoitoa saaneilla potilailla on ollut enemmän tromboembolisia komplikaatioita, ja on jopa ollut viitettä siitä, että hoito huonontaisi potilaiden elinaikaa.

Sirkku Jyrkkiö

Heinänuha yleistyy nopeasti

Allergioiden lisääntymiselle länsimaissa on viime vuosikymmeninä etsitty kuumeisesti selityksiä. Tarjolla on mm. hygieniahypoteesi, mutta sekin on lopullisesti todistamatta. Onhan tietysti myös epäilyksiä siitä, onko lisääntyminen todella aitoa vai kenties diagnostisten muutosten aiheuttamaa. Suomessa 15 vuotta sitten julkaistun, kutsuntaikäisten miesten 1960-luvulle ulottuneen seurannan mukaan tautien esiintyvyys oli huimassa kasvussa. Nyt julkaistussa vakuuttavassa jatkoraportissa katsottiin, onko kasvu jatkunut sittemmin. - On, vähintään samaa vauhtia, lukuunottamatta ekseemaa. Astma on lisääntynyt 12-kertaiseksi vuodesta 1960 vuoteen 2003: 3,5 % nuorista miehistä potee sitä. Allerginen nuha on yleistynyt monikymmenkertaiseksi ja vauhti vain kiihtyi viimeisellä seurantajaksolla. Melkein joka kymmenes mies oireilee nyt. Atooppisen ekseeman esiintyvyys on tasaantunut lähelle yhtä prosenttia vuoden 1980 jälkeen.

Heikki Arvilommi

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030