Sydämen ei-invasiivinen kuvantaminen sepelvaltimotaudin diagnostiikassa Suomessa
Lähtökohdat
Sydämen ei-invasiivinen kuvantaminen on osa sepelvaltimotaudin diagnostiikkaa ja vaikeusasteen selvittelyä.
Menetelmät
Selvitimme Suomessa tehtyjen sydämen isotooppi- ja magneettitutkimusten sekä rasituskaikukardiografioiden määrät eri sairaanhoitopiireissä ja vertasimme lukuja muiden EU-maiden sekä Yhdysvaltojen lukumääriin. Selvitimme vertailun vuoksi myös sepelvaltimoangiografioiden ja pallolaajennustoimenpiteiden määrät eri maissa. Luvut ovat vuosilta 2001-2002.
Tulokset
Sydänlihasperfuusion isotooppitutkimuksia tehtiin Suomessa noin 4 200 eli 0,8/1 000 asukasta/vuosi. Sydämen magneettikuvauksia tehtiin 260 (0,05/1 000 asukasta/vuosi) ja sydämen rasituskaikukardiografioita 290 (0,058/1000/vuosi). Suomessa näitä tutkimuksia tehtiin vähemmän kuin muissa Euroopan maissa ja erityisesti Yhdysvalloissa. Koronaariangiografioiden ja pallolaajennusten määrissä Suomi on hieman EU:n keskitason alapuolella.
Päätelmät
Suomessa käytetään ei-invasiivista kuvantamista sepelvaltimotaudissa selvästi vähemmän kuin muualla. Pääasiallinen tutkimusmenetelmä on edelleen isotooppiperfuusiokuvaus, joiden määrä on vain alle 30 % EU:n keskimääräisestä tasosta ja vain noin 5 % USA:n tutkimusluvuista.
Sydämen ei-invasiivinen kuvantaminen on osa sepelvaltimotaudin diagnostiikkaa ja vaikeusasteen selvittelyä. Käytettyjä menetelmiä ovat sydänlihasperfuusion isotooppikuvaus, sydämen rasituskaikukardiografia ja sydämen magneettikuvaus. TT-angiografia on myös lupaava uusi menetelmä. Kolmen ensin…
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.



