Hemodynamiikka septisessä sokissa

Septisessä sokissa määritelmän mukaisesti potilaalla todetaan infektion aiheuttamana yleinen tulehdusreaktio sekä sepsikseen liittyen matala verenpainetaso ja riittämätön verenkierto nestehoidosta huolimatta. Kuolleisuus septiseen sokkiin on suuri, 30-60 % ja se on yksi yleisimmistä kuolemansyistä teho-osastoilla.

Marjut Varpula

Kasvohermohalvaukseen prednisolonia

Kortisonia ja asikloviiria on käytetty varsin yleisesti perifeerisen fakiaalipareesin hoitoon, mutta näyttö niiden tehosta on ollut epävarma. Tuoreessa kaksoissokkotutkimuksessa perifeeristä fakiaalipareesia sairastavat potilaat (n = 551) jaettiin neljään eri ryhmään: prednisolonihoito (25 mg x 2), asikloviirihoito (400 mg x 5), prednisoloni- ja asikloviirihoito sekä lumehoito. Hoidot aloitettiin 72 tunnin kuluessa kasvohermon pareesista ja ne kestivät 10 päivää. Kasvolihasten toiminta oli kolmen kuukauden kuluttua korjaantunut predinisolonia saaneista potilaista 83 %:lla ja vain 63,6 %:lla potilaista, jotka eivät saaneet prednisolonia. Asikloviiriryhmässä toipuneita oli 71,2 %, mutta ei-asikloviiriä saaneiden ryhmissä 75,7 %. Sekä prednisoloni- että asikloviirihoidon saaneista toipuneita oli kolmen kuukauden kuluttua 79,7 % ja 9 kuukauden kuluttua 92,7 %.

Jaana Suhonen

Setuksimabi suolistosyövän hoitoon

Epidermaalinen kasvutekijäreseptori (EGFR) on usein monistunut suolistosyöpäsoluissa. Setuksimabi on EGFR:n vasta-aine, ja sitä voidaan käyttää suolistosyövän hoitoon. Tässä tutkimuksessa oli mukana 572 potilasta, joilla oli etäpesäkkeinen suolistosyöpä ja kaikki olivat saaneet parhaat tunnetut suolistosyövän lääkehoidot. Potilaat satunnaistettiin saamaan setuksimabia tai oireenmukaista hoitoa. Setuksimabia saaneiden potilaiden elinaika oli tilastollisesti merkittävästi pidempi (6,1 kk vs. 4,6 kk). Osittainen hoitovaste todettiin 8 %:lla setuksimabia saaneista potilaista. Setuksimabi aiheuttaa osalle potilaista ihottumaa. Tässäkin tutkimuksessa ihottuman saaneet potilaat saivat muita paremman hoitovasteen.

Sirkku Jyrkkiö

Sydämen vajaatoiminnan tahdistinhoito hakee rajojaan

Vajaatoiminnan tahdistinhoidon aiheena on nykyisin vaikeaoireinen sydämen vajaatoiminta yhdistyneenä selvään vasemman kammion pumppaustoiminnan häiriöön (ejektiofraktio alle 35 %) ja leveään (yli 120 ms) QRS-kompleksiin. Tällöin tahdistinhoito on usein erinomaisen tehokas ja parantaa elämänlaadun ja toimintakyvyn ohella myös potilaan ennustetta tavanomaiseen vajaatoiminnan lääkehoitoon verrattuna.

Juhani Airaksinen

Laihdutuslääkkeestä myös vakavia sivuvaikutuksia

Lääkehoitoa voidaan käyttää laihduttamisen tukena kansainvälisten suositusten mukaan henkilöille, joiden painoindeksi on yli 30. Mikäli henkilöllä on jokin lihavuuteen liittyvä lisäsairaus, lääkehoitoa voidaan käyttää myös silloin, jos painoindeksi on 27-30. Kannabinoidireseptorin selektiivinen antagonisti rimonabantti on uusin laihdutuslääke, ja se on markkinoilla myös Suomessa.

Pertti Kirkinen

Myelooman hoitoon tervetullut vaihtoehto MP-hoidon tilalle

MP:llä eli melfalaanilla ja prednisonilla on pian puolen vuosisadan ajan hoidettu niitä myeloomapotilaita, jotka eivät sovellu intensiivihoitoon, mutta jotka tarvitsevat hoitoa. Keskimääräinen elinaika hoidon alusta on kolmisen vuotta. MP:n asema atoksisena mutta heikkotehoisena hoitona on ollut dogmaattinen varsinkin iäkkäiden potilaiden kohdalla, ja uudet lääkkeet, talidomidi, lenalidomidi ja bortetsomibi, tarjoavat tehokkaampaa hoitoa.

Robert Paul

Pään ja kaulan alueen levyepiteelikarsinooman induktiohoito on tehokasta

Pään ja kaulan alueen syövistä yli puolet on paikallisesti laajalle levinneitä (Stage III-IV). Viiden vuoden seurannan jälkeen potilaista on elossa alle 20 %. Tämänkin leikkauskelvottoman syövän hoitoon on kipeästi kaivattu uusia tehokkaampia hoitoja.

Sirkku Jyrkkiö

Ei chiliä pukamaleikkauksen jälkeen

Mausteisten ruokien ja etenkin chilin (Capsicum annuum) on epäilty pahentavan anorektaalisia tauteja, kuten anaalifissuuroita ja peräpukamia. Tieteellistä näyttöä tälle ei kuitenkaan ole esitetty, joskin aurinkokuivatun chilin tiedetään sisältävän kapsikaiinia ja dihydrokapsikaiinia, jotka puolestaan ovat ruoansulatuskanavalle toksisia ja lisäävät suolen motiliteettia aiheuttaen usein ripulia.

Tom Scheinin

Sydäninfarkti- ja aivohalvausriskin arviointi FINRISKI-tutkimuksessa

Sydän- ja verisuonitautien riskiä on arvioitu kaavoilla, jotka perustuvat 1970-luvulla Framinghamissa tehtyyn riskitekijätutkimukseen tai eurooppalaiseen SCORE-aineistoon. Johonkin väestöön perustuva riskin laskukaava usein joko ali- tai yliarvioi muiden väestöjen riskejä. FINRISKI-aineistosta on laskettu kaava suomalaisten riskille sairastua vakavaan sepelvaltimotautitapahtumaan tai aivohalvaukseen 10 vuoden kuluessa.

Erkki Vartiainen, Tiina Laatikainen, Veikko Salomaa, Pekka Jousilahti, Markku Peltonen, Pekka Puska

Miten astmakuolema voidaan välttää?

Astmakuolemia on viime vuosina ollut Suomessa alle sata vuodessa. Kansainvälisesti vertailtuna tämä luku on pieni.

Olli Säynäjäkangas, Timo Keistinen

Lonkan pinnoitetekonivel - vaihtoehto perinteiselle tekonivelelle

Lonkan tekonivelleikkaus voidaan tehdä kokotekonivel- tai pinnoitetekonivelleikkauksena.

Ioannis Stogiannidis, Timo Puolakka, Pekka Halonen, Jorma Pajamäki, Hannu Syrjä, Yrjö T. Konttinen, Sannakaisa Virtanen, Matti U.K. Lehto

Syömishäiriöt ja nuoruusiän kehitys

Syömishäiriöt alkavat usein nuoruusiässä ja näyttävät toisaalta liittyvän ja toisaalta vaikuttavan nuoruusiän kehitykseen yhdellä tai useammalla kehityksellisellä alueella.

Jaana Ruuska, Päivi Rantanen

Sairaalalääkärien päivystys 2006

Yötyö ja raskaat ympärivuorokautiset työjaksot ovat terveysriskejä lääkärille itselleen ja saattavat heikentää annetun hoidon tasoa. Päivystystoiminnan painopisteen siirtyessä yhä enemmän terveyskeskuksista sairaaloihin, on erityisesti sairaalalääkärien päivystystä ja jaksamista tarpeen seurata.

Mira Kajantie, Jukka Vänskä, Risto Avela, Mikko Kangas, Timo Kaukonen, Jorma Teittinen

Tietokoneella rakenteistettu sairauskertomus on arvokas tietolähde tutkimukseen ja hoidon laadun seurantaan

Tietotekniikan ja sähköisen potilasasiakirjajärjestelmän kehittyminen mahdollistavat aikaisempaa tarkemman hoidon vaikuttavuuden arvioinnin. Sairauskertomus - niin perinteinen paperinen kuin tuleva sähköinenkin - kuvaa vapaamuotoisena tekstinä potilaan tärkeimmät tutkimuslöydökset, niiden perusteella tehdyt hoitoratkaisut, hoitovasteen ja mahdollisesti hoidossa esiintyneet komplikaatiot.

Tarja Laitinen, Juho Schultz, Eeva Reissell, Petri Palmu, Asta Pirskanen, Mika Salonoja, Timo Kunnas, Pentti Tukiainen, Ari Lindqvist

Uutta tietoa henkirikollisuuteen liittyvistä mielenterveyshäiriöistä

Vaikka psykoottisista häiriöistä kärsivilläkin päihdeongelmien on aiemmin havaittu lisäävän väkivaltarikosriskiä, persoonallisuushäiriöiden osuus heidän väkivaltarikollisuudessaan oli epäselvä. Tämän väitöskirjan alkuosassa määritettiin elinaikaisten mielenterveyshäiriöiden esiintyvyyttä edustavassa suomalaisten psykoottisten henkirikollisten ja henkirikoksen yrittäjien joukossa. Tutkittavia oli 90. Tutkimuksessa käytettiin strukturoituja haastatteluja, sairauskertomustietoja sekä omaisten ja muun muassa opettajien mielentilatutkimukseen antamia tietoja.

Anu Putkonen

Probiootit suojaavat lasta atopialta

Yksi selitys allergioiden yleistymiselle on elinolojen muuttumisen aiheuttama varhaislapsuuden vähentynyt altistuminen mm. erilaisille sairauksille tai ympäristön ja ruoan bakteereille. Tämä väitöskirjatutkimus osoitti, että herkistyminen hengitystieallergeeneille on lisääntynyt Suomessa selvästi yli 60 vuoden aikana syntyneillä henkilöillä. Allergioiden yleistyminen on siis alkanut jo aiemmin kuin tähän asti on ajateltu.

Anu Huurre

Sepelvaltimoleikkauksen onnistuminen voidaan ennustaa

Väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin, minkälaiset sepelvaltimomuutokset varjoainekuvauksessa ennustavat leikkauskomplikaatioiden syntyä. Erityisesti vasemman sepelvaltimon kiertävän haaran tautimuutokset liittyvät huonoon leikkaustulokseen. Lisäksi C-reaktiivisen proteiinin suuri pitoisuus (yli 10 mg/l) veressä ennen leikkausta kasvattaa kuolemanriskin viisinkertaiseksi (5,3 % vs 1,1 %) ja lisää muidenkin komplikaatioiden esiintyvyyttä, samoin potilaiden korkea lämpötila (yli 36,4 °C) leikkaussalista teho-osastolle siirtyessä. Potilaiden lämmitystä leikkauksen lopulla onkin rajoitettu.

Jarmo Lahtinen

Lapsuuden krooninen keuhkoklamydiainfektio ja sydäntautiriski

Keuhkoklamydiabakteeri (Chlamydia pneumoniae) aikaansaa hengitystieinfektioita, ja lähes jokainen sairastaa sellaisen ainakin kerran elämässään. Keuhkoklamydia on yleinen hengitystieinfektioiden aiheuttaja jo lapsuudessa. Infektio saattaa myös olla täysin oireeton. Keuhkoklamydia voi myös jäädä elimistöön piileväksi, krooniseksi infektioksi.

Iina Volanen

Viilennyshoito parantaa kammiovärinästä elvytetyn potilaan ennustetta

Sydämenpysähdyspotilaan ennusteeseen vaikuttaa eniten hapenpuutteesta johtuvan aivovaurion laajuus. Ennen terapeuttisen hypotermian käyttöönottoa sydämenpysähdyksestä onnistuneesti elvytetyistä potilaista noin puolet menehtyi sairaalassa ja eloonjääneistä joka toisella oli todettavissa aivovaurio, tavallisimmin kognitiivisen tason lasku ja muistihäiriö. Hypotermian tiedetään ehkäisevän hypoksis-iskeemistä aivovauriota usealla mekanismilla.

Marjaana Tiainen

TIA-potilaan nopea hoito voi estää aivoinfarktin

Ensimmäisen TIA-kohtauksen saaneista 10-20 % saa aivoinfarktin 3 kuukauden kuluessa ja jopa 50 % näistä uusista infarkteista ilmaantuu 2 vuorokauden kuluessa TIA:sta. TIA-potilaan varhaisen hoidon on ajateltu vähentävän tulevan aivoinfarktin riskiä, mutta tutkimusnäyttö tästä on kuitenkin ollut vähäinen.

Jaana Suhonen