Pitkittyneen sekavuustilan riskitekijöistä lisää tietoa

Pitkittynyt sekavuustila, delirium, lisää myöhempien kognitiivisten häiriöiden riskiä. Aiemmin on havaittu, että sekavuusoireiden jatkuminen sairaalasta kotiutusvaiheeseen asti lisää myöhempien vakavien komplikaatioiden, myös kuoleman, riskiä. Sinänsä positiiviseen kotiutusvaiheeseen liittyy riskejä mm. vähemmän valvonnan takia; niinpä tehokkaat kotiutusvaiheen interventiot voisivat vähentää komplikaatioita.

Katariina Korkeila

Ylipaino on vanhoilla ihmisillä terveyden merkki

Ylipaino on keski-ikäisillä ja vähän vanhemmillakin selkeä riskitekijä monille rappeuttaville sairauksille ja toiminnanvajeille. 70-80 vuoden iässä tilanne kuitenkin muuttuu, ja aliravitsemuksesta tulee ylipainoa suurempi väestöterveyden ongelma. Useissa tutkimuksissa ylipaino on saattanut olla suojaava tekijä esimerkiksi sydämen vajaatoimintaa sairastavien tai sepelvaltimoleikkauspotilaiden ennusteelle. Japanissa tutkittiin painoindeksin vaikutusta 80-vuotiaiden (n = 1 282) kotona asuvien vanhusten ennusteeseen neljän vuoden seurannassa. Ylipainoisten (BMI > 25) ennuste oli parempi kuin normaalipainoisten (BMI 18,5-24,9) tai alipainoisten (BMI < 18,5) ennuste, vaikka mallissa otettiin huomioon mm. sukupuoli, tupakointi, alkoholin käyttö, sairaudet, liikunnallinen aktiivisuus, systolinen verenpaine ja toimintakyky. Erityisen suuret ja samansuuntaiset erot eri BMI-ryhmien välillä olivat kuolleisuudessa sydän- ja verisuonisairauksiin.

Kaisu Pitkälä

Tapaturmakäyntien tilastointi paljastaa riskiryhmät

h Tapaturmien säännöllinen tilastointi ja seuranta ovat tarpeen riskiryhmien tunnistamiseksi ja interventioiden kohdistamiseksi oikein. Kuusankosken aluesairaalassa tapaturmaensikäynneillä joka neljäs ja viikonloppuisin lähes joka toinen potilas oli alkoholin vaikutuksen alainen.

Ilona Nurmi-Lüthje, Kalevi Karjalainen, Jari Hinkkurinen, Kimmo Salmio, Lasse Lundell, Martti Salminen, Janne Pelkonen, Anne Kajander, Peter Lüthje

Insuliinineritys vaikuttaa laihduttamiseen

Tutkimustulokset erilaisten laihdutusdieettien vaikutuksista ovat hyvin vaihtelevia. On arvioitu, että tutkimusmenetelmien erojen lisäksi myös tutkittavien fysiologiset erot vaikuttavat laihdutustuloksiin. Nyt selvitettiin, kuinka erot tutkittavien insuliininerityksessä vaikuttavat kahden eri laihdutusdieetin tuloksiin. Ylipainoiset nuoret aikuiset (n = 73) satunnaistettiin kahteen dieettiryhmään, joista toinen perustui ruokavalion matalaan glykeemiseen kuormaan ja toinen rasvan vähäiseen määrään. Tutkittavia seurattiin 18 kuukautta. Intervention alussa tutkittaville tehtiin sokerirasituskoe, jonka yhteydessä mitattiin myös insuliinin eritys.

Tiina Laatikainen

Apua sydämen akuutin vajaatoiminnan selvittelyyn

Kanadalaisessa monikeskustutkimuksessa selviteltiin eteispeptidin (NT-proBNP) määrityksen vaikutusta hoitoon, kun potilaalla epäillään sydämen vajaatoimintaa. Tutkimukseen satunnaistettiin 500 ensiapuun tämän syyn takia tullutta potilasta niin, että puolessa tapauksista kliinikko sai tulovaiheessa tietoonsa eteispeptidituloksen. Vajaatoiminta osoittautui lopulliseksi diagnoosiksi 230 potilaalla ja heillä NT-proBNP oli selvästi muuta ryhmää korkeampi. Tieto eteispeptidipitoisuudesta lyhensi päivystyspoliklinikkakäyntiä 21 %, vähensi uusia sairaalahoitojaksoja 2 kuukauden seurannassa 35 % ja myös sairaanhoitokuluja. Tutkimus vahvistaa aikaisempia tutkimustuloksia. Eteispeptidin määritys on kustannustehokas lisäapu akuutin vajaatoiminnan poissulkemisessa hengenahdistuksen syynä.

Juhani Airaksinen

Elektiivisen kirurgian työnjako ja alueellinen integrointi Erikoisalakohtaiset päälinjaukset

Suomen Kirurgiyhdistyksen työryhmä on tehnyt kriittiseen arvioon perustuvan ehdotuksen, miten sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella edellyttämät järjestelyt viidellä erityissairaanhoidon vastuualueella tulisi toteuttaa.

Mauri Lepäntalo, Timo Raatikainen, Ulla-Stina Salminen, Helena Isoniemi, Ilari Airo, Markku Alanen, Maarit Heikkinen, Tatu Juvonen, Outi Kaarela, Ulla Keränen, Tuula Kiviluoto, Heikki Kröger, Ari Leppäniemi, Jorma Ryhänen, Eero Wuokko

Uutta tietoa suomalaiseen tautiperimään kuuluvan LPI-taudin pitkäaikaisennusteesta

Väitöstutkimuksessa selvitettiin ravitsemuksellisten ongelmien, karnitiininpuutoksen, munuaiskomplikaatioiden sekä raskauteen ja synnytyksiin liittyvien ongelmien yleisyyttä lysinuurista proteiini-intoleranssia (LPI) sairastavilla suomalaisilla potilailla. Lisäksi tutkittiin suun kautta annettavan lysiinilisän tehokkuutta ja käyttökelpoisuutta LPI-potilaiden pitkäaikaishoidossa.

Laura Tanner

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030