Euroopan perusterveydenhuollon kehitys Alma-Atan julistuksen jälkeen

Maailman terveysjärjestön (WHO) ja UNICEF:n järjestämästä Alma-Atan perusterveydenhuollon konferenssista tuli 2003 kuluneeksi 25 vuotta. Merkkipäivän kunniaksi WHO analysoi konferenssin vaikutusta jäsenmaiden terveydenhuollon kehitykseen sekä ennakoi perusterveydenhuollon tulevaisuutta.

Hannu Vuori, Keith Barnard

Vaikea psoriaasi voi olla itsenäinen sydäninfarktin riskitekijä

Psoriaasille on tyypillistä Th1-välitteinen tulehdus tähän liittyvine sytokiineineen. Laaja-alaisessa psoriaasissa todetaan myös systeemisen inflammaation merkkejä, kuten esimerkiksi suurentunut CRP-arvo. Koska Th1-välitteiset immunologiset tapahtumat liittyvät myös ateroskleroosiin ja edelleen sydäninfarktiin, brittiläis-amerikkalainen tutkimusryhmä päätti selvittää, onko psoriaasi sydäninfarktin itsenäinen riskitekijä.

Sirkku Peltonen

Addisonin tautia sairastavien kuolleisuus on lisääntynyt

Asianmukaisessa korvaushoidossa olevien Addison-potilaiden elämän ennustetta on perinteisesti pidetty hyvänä. Tutkijat selvittivät retrospektiivisessä tutkimuksessa potilaiden kuolleisuutta Ruotsissa. Yhdistämällä sairaala- ja kuolinsyyrekisteritietoja vuosilta 1987-2001 identifioitiin 1 675 potilasta, joista 507 kuoli 6,5 vuoden seurannassa. Miespotilaiden kuolleisuus oli 2,19 kertaa ja naispotilaiden 2,86 kertaa suurempi kuin normaaliväestön. Ylikuolleisuus oli ajallisesti yhteydessä sairaalahoitojaksoon ja selittyi lisääntyneellä kardiovaskulaari-, syöpä- sekä infektiotautikuolleisuudella. Samanaikainen diabetes lisäsi kuolleisuutta ainoastaan vähän. Tarkempia tietoja selvitettiin 105 potilaan alaryhmässä. 52 %:lla potilaista esiintyi muu autoimmuunisairaus (41 %:lla primaari hypotyreoosi ja 11 %:lla tyypin I tai II diabetes). Hypokortisolismiin korvaushoitona oli kortisoniasetaatti (18,8-75 mg päivässä) 102:lla ja hydrokortisoni kolmella potilaalla. 99 potilasta sai myös fludrokortisonikorvaushoitoa (0,025-0,2 mg päivässä).

Camilla Schalin-Jäntti

Ouagadougoussa selvitettiin, onko halvasta hyttysverkosta ratkaisuksi tyräkirurgiaan

Yalgadon yliopistollisessa sairaalassa Ouagadougoussa Burkina Fasossa tehdyssä tutkimuksessa burkina fasolais-saksalainen tutkimusryhmä vertaili yleisesti käytössä olevaa 10 x 15 cm:n kokoista tyräverkkoa hyttysverkon palaseen. Kehitysmaissa tyrät ovat usein huomattavan kookkaita ennen potilaan pääsyä leikkaukseen. Verkollista korjausta tulisi suosia etenkin isoissa tyrissä, mutta köyhissä maissa tyräverkkojen hinta on ongelma.

Tom Scheinin

Lääkehoitoon sitoutumista kannattaa edistää kaikin keinoin

Huono sitoutuminen tarpeelliseen lääkehoitoon on kallista, joskus tappavaa - ja turhauttavan yleistä. Lääkehoitoon sitoutumattomuutta, sen mahdollisia syitä ja seurauksia on nyt selvitetty useammassa amerikkalaistutkimuksessa. Mainoslause "vain otettu lääke auttaa" ei näiden tutkimusten valossa ole tyhjää puhetta.

Katariina Korkeila

Sukupuoli huomioon perä- ja paksusuolisyövän seulontasuosituksissa

Erittäin laajassa puolalaisessa tutkimuksessa selvitettiin, mitkä tekijät ennustavat paksusuolisyövän tai yli 10 mm:n adenoomien löytymistä kolonoskopiaseulonnassa. Tutkimukseen rekrytoitiin yli 50 000 iältään 40-66-vuotiasta henkilöä, joilla ei ollut suolistosyöpäepäilyä eikä suolistoalueen maligniteettiin tai muuhun vakavaan suolistosairauteen viittaavia oireita. 40-49-vuotiaita otettiin mukaan seulontatutkimukseen vain, mikäli heillä oli suvussa esiintynyt mitä tahansa syöpää.

Tiina Laatikainen

Päihtyneet ja päihdeongelmaiset potilaat Peijaksen sairaalan päivystyspoliklinikalla

Alkoholin ja muiden päihteiden aiheuttamat ongelmat näkyvät Suomessa entistä enemmän sairaanhoidon päivystyspisteissä, mutta aiheesta on vähän tutkimustietoa. Yleisesti arvioidaan, että käyntidiagnooseissa näkyy vain osa päihdeongelmista johtuvista päivystyskäynneistä.

Jarmo Kantonen, Kaisa Niittynen, Juho Mattila, Päivi Kuusela-Louhivuori, Eila Manninen-Kauppinen, Sinikka Pohjola-Sintonen

Dementia ja ajokyky

Dementiaa sairastavien määrä on lisääntymässä ja yhä useammalla heistä on voimassa oleva ajokortti.

Mikael Ojala, Taina Nybo

Taju menee ja sydämestä ottaa

Sydänperäisen synkopeen tunnistaminen on tärkeää, sillä toisin kuin tavallinen vasovagaalinen pyörtyminen, se on aina vakava tilanne ja kiireellinen kardiologinen selvittely ja hoito ovat aiheellisia.

Mj Pekka Raatikainen

TOIMIVA-testien ja FIM-toimintakykymittarin käyttö yli 75-vuotiaiden miesten fyysisen toimintakyvyn arvioinnissa

Suomessa ikääntyneitä sotainvalideja ja -veteraaneja hoidettavissa laitoksissa on otettu käyttöön TOIMIVA-testit, joiden avulla kartoitetaan ikääntyneiden miesten ja naisten fyysistä toimintakykyä. Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia miespuolisten sotainvalidien ja -veteraanien fyysistä toimintakykyä TOIMIVA-testeillä ja selvittää TOIMIVA-testien luotettavuus (validiteetti), toistettavuus (reliabiliteetti) ja tulosten yhteys kolmeen muuhun toimintakykyä arvioivaan testiin, Valtiokonttorin toimintakykyluokitukseen, FIM- ja Barthel -testeihin.

Leena Pohjola, Hannu Alaranta, Heikki Pekkarinen, Matti Kataja

Riittävätkö synnytyssairaaloiden resurssit vastasyntyneiden turvalliseen hoitoon?

Kansallinen terveysprojekti on merkittävästi kehittänyt sairaaloiden välistä yhteistyötä ja työnjakoa riskisynnyttäjien, vakavasti sairaiden vastasyntyneiden ja pienten keskosten hoidossa.

Outi Tammela, Liisa Lehtonen, Sture Andersson, Mikko Hallman, Kirsti Heinonen, Jaana Leipälä

HLRCC-oireyhtymän kasvainten geneettiset mekanismit

Perinnölliset mutaatiot fumaraattihydrataasigeenissä (FH) altistavat HLRCC-oireyhtymälle, joka ilmenee suurentuneena ihon ja kohdun sileälihaskasvainten sekä munuaissyövän riskinä. Suomessa on tähän mennessä löydetty 7 sukua, joiden jäsenistä osa kantaa tämän geenin mutaatiota. FH toimii entsyyminä sitruunahappokierrossa, joka on olennainen osa solujen energia-aineenvaihduntaa. Tämän projektin tarkoituksena oli tutkia geneettisiä mekanismeja HLRCC-oireyhtymään liittyvien kasvainten taustalla.

Sakari Vanharanta

Perintötekijät ja säännöllinen kuntoliikunta vaikuttavat keski-ikäisten miesten luustoon

Kaksostutkimuksilla on osoitettu, että perimällä on keskeinen rooli luuntiheyden määräytymisessä. Luuntiheyden, murtumien ja perimässä esiintyvien rakenne-erojen välisiä yhteyksiä on tutkittu paljon naisilla, mutta vähemmän miehillä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää perimässä esiintyvien rakenne-erojen sekä säännöllisen kuntoliikunnan vaikutusta keski-ikäisten miesten luuston aineenvaihduntaan ja mineraalitiheyteen. Lisäksi selvitettiin, säätelevätkö perimässä esiintyvät rakenne-erot kuntoliikunnan vaikutuksia luuntiheyteen.

Terhi Remes-Pakarinen

Masennuksen hyvä hoito voi katkaista itsetuhokierteen

Tämä tutkimus on osa Kansanterveyslaitoksen ja Peijaksen sairaalan psykiatrian tulosyksikön vakavan masennustilan tutkimusta (Vantaa Depression Study), jossa seurataan 269:ää vakavasta masennustilasta kärsivää psykiatrisen erikoissairaanhoidon avo- ja sairaalapotilasta.

Petteri Sokero

Verisuonen kasvutekijät valtimosairauksien geenihoidossa ja diabeteksessa

Elimistössä muodostuu uusia verisuonia sekä terveiden kudosten kasvaessa että erilaisissa tautitiloissa. Verisuonen kasvutekijägeenit (VEGF) vastaavat suurelta osin tämän verisuonien uudismuodostuksen säätelystä. Vaikka moniin sairauksiin, kuten diabetekseen, liittyy näiden verisuonen kasvutekijöiden lisääntynyt esiintyminen ja toiminta, näiden geenien ominaisuuksia voidaan hyödyntää myös hoidettaessa erilaisia sairauksia. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää eri VEGF-kasvutekijägeenien toimintaa hoidollisessa mielessä sekä diabetekseen liittyvässä valtimonkovettumistaudissa.

Himadri Roy

Menetelmä kokojyvätuotteiden saannin mittamiseksi

Kokojyväviljojen käytön on todettu vähentävän riskiä sairastua useisiin kroonisiin sairauksiin, mutta täsmällistä tietoa suojaavista mekanismeista ei ole. Osaltaan tähän on vaikuttanut sopivan kokojyvätuotteiden käytön mittarin puute. Alkyyliresorsinolit (AR) ovat rasvaliukoisia yhdisteitä, joita esiintyy vehnän ja rukiin viljan kuorikerroksissa C17:0-C25:0-pituisten hiiliketjujen kanssa. Niiden on ehdotettu toimivan kokojyväviljojen saannin mittarina. Enterolaktonin toimimista tällaisena mittarina on myös tutkittu.

Anna-Maria Linko-Parvinen

Tupakoivien nikotiinin saanti on vähentynyt

Tupakointi on vähentynyt merkittävästi Yhdysvalloissa ja suurimmassa osassa Euroopan maita. Tähän ovat vaikuttaneet useat tupakoinnin ehkäisyä ja lopettamista tukevat toimenpiteet. Onkin ajateltu, että ne jotka tällä hetkellä tupakoivat, ovat erityisen riippuvaisia tupakasta ja nikotiinista.

Tiina Laatikainen

Lisätietoa yskösten eosinofiilipitoisuudesta

Melko yksinkertaista yskösten eosinofiilien määritystä on jo vuosikymmeniä käytetty hyväksi astman diagnostiikassa. Italialaiset osoittivat nyt 67 astmapotilaan tutkimuksessa, tosin avoimessa, että matala eosinofiilien määrä onkin yhteydessä huonoon vasteeseen inhaloitavalle steroidille. Nykyään on käytössä inflammaation parempia mittareita (mm. uloshengitysilman typpioksidi), mutta tavanomaiseen avovastaanottotyöhön kaivattaisiin yksinkertaisia ja halpoja tutkimusmenetelmiä. Näistä tulisi kuitenkin osoittaa olevan hyötyä esim. pahenemisvaiheiden estämiseen tähtäävässä steroidiannosten muuttelussa. Tarvitaan siis lisätutkimuksia, joita pääkirjoituksen laatijakin perää.

Hannu Puolijoki

Käytännön vinkkejä verenpaineen hoitoon

BMJ:n julkaisemassa aivan käytännön praktiikkaan liittyvässä sarjassa Cases in primary care laboratory medicine muistutettiin vastikään verenpainetaudin lääkehoidon edellyttämästä laboratorioseurannasta.

Robert Paul

Metformiini ja B₁₂-vitamiinipuutosta ennustavat tekijät

Metformiinilääkityksen on havaittu vähentävän B12-vitamiinin pitoisuuksia veressä 14-30 %. Hongkongilaisessa laboratoriossa sekä B12-vitamiini- että HbA1c-määrityksissä käyneistä (n = 3 987) löytyi 155 tapausta, joilla B12-puutoksen syy oli metformiinilääkitys. Heille valittiin samasta perusjoukosta 310 verrokkia. Mitä pidempään ja mitä enemmän metformiinia käytettiin, sitä suurempi oli B12-vitamiinipuutoksen riski (OR 3,8 jokaiselle 1 g:n annoslisälle ja 2,4 yli 3 vuoden käytölle, kun perinteiset riskitekijät vakioitiin). Muita riskitekijöitä olivat ikä ja kasvisravinnon käyttö. Mekanismina on B12-vitamiinin imeytymisen häiriintyminen ohutsuolesta.

Katariina Korkeila