Kortikosteroidien hyöty ARDS:n hoidossa riippuu aloitusajasta

Kortikosteroidien käytöstä aikuisen hengitysvaikeusoireyhtymän (ARDS) hoidossa on taitettu peistä viime vuosina. Ongelmaan tuo lisävaloa amerikkalainen varsin suuri, 180 tehohoitopotilaan, aineisto. Isoista metyyliprednisoloniannoksista ei havaittu siinä tilastollisesti merkitsevää hyötyä sairaudesta selviytymiseen (tulos oli kuitenkin myönteiseen suuntaan, jos hoito aloitettiin 7-13 päivää ongelman alusta), mutta toissijaisiin päätetapahtumiin, kuten hapetukseen, saatiin apua. Jos steroidi aloitettiin myöhään (kahden viikon jälkeen), kuolleisuus jopa nousi nelinkertaiseksi 60 päivän kohdalla.

Hannu Puolijoki

Psykoosin ennakko-oireisten hoidosta hyviä tuloksia

Psykoosin varhainen toteaminen ja hoito jo ennakko-oirevaiheessa herättää suurta mielenkiintoa. Satunnaistetussa kaksoissokkotutkimuksessa hoidettiin psykoosin suhteen ennakko-oireilevia potilaita olantsapiinilla (n = 31; 5-15 mg) ja lumelääkkeellä (n = 29) vuoden ajan ja heitä seurattiin ilman hoitoa toinen vuosi. Hoitovuoden aikana olantsapiinia saaneista 5 (16,1 %) ja lumepotilaista 11 (37,9 %) tuli psykoottiseksi. Ero oli tilastollisesti viitteellinen. Kaikki olantsapiiniryhmässä sairastuneet tulivat psykoottisiksi ensimmäisen 4 viikon aikana. Positiiviset psykoottistyyppiset oireet vähenivät olantsapiiniryhmässä merkitsevästi enemmän kuin lumeryhmässä. Seurantavuonna psykoosiin sairastuneiden määrät eivät eronneet toisistaan. Olantsapiiniryhmän potilaiden paino nousi vuoden aikana noin 8,8 kg, lumeryhmässä vain 0,3 kg.

Raimo K. R. Salokangas

Moniresistenttien mikrobien kantajien määrä ja kosketuseristyksen toteutuminen Prevalenssitutkimus Helsingin ja Uudenmaan, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan sairaanhoitopiireissä

Tutkimuksessa selvitettiin sairaalahoidossa olevien potilaiden määrää, jotka ovat altistuneet moniresistenteille mikrobeille tai ovat niiden kantajia. Kyseiset mikrobit ovat metisilliiniresistentti Staphylococcus aureus (MRSA), laajakirjoista beetalaktamaasia (ESBL) tuottavat enterobakteerit, tobramysiini- tai moniresistentti Pseudomonas aeruginosa (TRPA) ja vankomysiinille resistentti enterokokki (VRE). Lisäksi selvitettiin kosketuseristyksen toteutumista näiden potilaiden hoidossa Helsingin ja Uudenmaan (Hus), Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirien alueella terveyskeskussairaaloissa ja erikoissairaanhoidossa.

Mari Kanerva, Veli-Jukka Anttila

Lasten huimaus on luultua yleisempää, mutta harvoin vaarallista

Lasten huimaus on yleisempää kuin on luultu. Koska huimaus on hyvänlaatuista ja asettuu usein itsestään, vain pieni osa lapsista tulee hoitoon. Lapset tai heidän vanhempansa osaavat usein kertoa syyn huimauskohtaukseen. Lasten huimaus on haastavaa korvalääkäreille ja lastenneurologeille, jotka ovat avainasemassa potilaita hoidettaessa. Erotusdiagnostisia mahdollisuuksia on paljon, ja huimauksen syy voi olla mikä tahansa, ortostaattisesta hypotensiosta ja aivokasvaimeen. Koska syitä on runsaasti, on tärkeää tutkia lapsi järjestelmällisesti. Näin vältetään turhia tutkimuksia ja saadaan oikea diagnoosi.

Riina Niemensivu

Probioottikäyttö ei ole lisännyt maitohappobakteerin aiheuttamien verenmyrkytysten määrää

Ruoansulatuskanavan sekä urogenitaalialueen normaaliflooraan kuuluvat maitohappobakteerit eli laktobasillit ovat grampositiivisia sauvoja. Maitohappobakteereja käytetään myös laajalti elintarviketeollisuudessa ja ravintolisänä. Vaikka niiden taudinaiheuttamiskyvyn oletetaan olevan heikko, on niiden aiheuttamia verenmyrkytyksiä kuvattu, erityisesti potilasryhmillä, joilla vastustuskyky on heikentynyt. Väitöstutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, onko probioottisen Lactobacillus rhamnosus GG:n (LGG) lisääntynyt käyttö lisännyt väestötasolla laktobasillien aiheuttamia verenmyrkytyksiä ja tutkia niiden kliinistä taudinkuvaa.

Minna Salminen

Lastenreuman aiheuttamia kasvuhäiriöitä kannattaa korjata jo kasvuiässä

Polvinivel on lastenreuman useimmin vaurioittama nivel. Eläinmalleissa on osoitettu kroonisen niveltulehduksen lisäävän kasvuruston toimintaa. Aktiivisesta hoidosta huolimatta lastenreumaan liittyy kasvuhäiriöitä, erityisesti alaraajojen pituuseroa ja pihtipolvisuutta. Jos kasvuhäiriöihin puututaan vasta kasvun päätyttyä, tarvitaan luiden pidennys-, lyhennys- tai oikaisuleikkauksia, joihin liittyy runsas sairastavuus ja vaikeitakin komplikaatioita. Kasvun aikana tehtävät vähemmän kajoavat kasvulinjaa pysyvästi (epifyseodeesi) tai tilapäisesti sinkilöillä tai ruuveilla salpaavat toimenpiteet sallivat välittömän mobilisaation ja ovat siksi suositeltavia. Pysyvän kasvulinjan salpauksen ongelma lastenreumassa on luustoiän ja kasvupotentiaalin määrittäminen. Lisäksi kasvuhäiriön suunta saattaa tautiaktiviteetin muutosten myötä kääntyä päälaelleen. Niinpä onkin luontevaa käyttää peruttavissa olevaa kasvulinjan tilapäistä salpausta lastenreumaan liittyvien kasvuhäiriöiden hoidossa. Väitöskirjatyössä selvitettiin Reumasäätiön sairaalassa alaraajojen pituuseron tai pihtipolvisuuden vuoksi tehtyjen kasvulinjan tilapäisten salpausten tehoa, turvallisuutta ja pitkäaikaistuloksia.

Eerik Skyttä

Vähäinen antioksidanttien saanti yhteydessä astman syntyyn?

Ruoasta saatavien antioksidanttien riittämätöntä määrää on epäilty useiden sairauksien taustatekijäksi. Asiaa on epäilty astmankin suhteen. Britit tutkivat asiaa 515 aikuisen astmaatikon ja 515 kaltaistetun verrokin ruokapäiväkirjojen perusteella. Astmaatikot käyttivät vähemmän hedelmiä (132 vs. 149 g/pv). C-vitamiinin ja mangaanin saanti olivat käänteisessä yhteydessä oireilevaan astmaan, kuten myös itse C-vitamiinin pitoisuus plasmassa (astmaatikoilla 54,3 vs. 58,2 myymol/l verrokeilla, p = 0,003). Tuloksia lukiessa tulee mieleen, että eivät kai astmaatikot vältä hedelmiä oireiden pelossa? Havainto on mielenkiintoinen ja näyttäisi suosittavan terveellistä ruokavaliota myös astmaan taipuvaisille.

Hannu Puolijoki

Digoksiinista ei hyötyä diastolisessa vajaatoiminnassa

Diastolisen vajaatoiminnan lääkehoitoa on tutkittu varsin vähän. 1990-luvulla tehtyyn satunnaistettuun DIG-tutkimukseen osallistui lähes 1 000 diastolisesta vajaatoiminnasta kärsivää potilasta, joiden sydämen pumppaustoiminta oli jokseenkin normaalia, ja joiden sydän sykki sinusrytmissä. Tämän kolmevuotisen tutkimuksen uusi analyysi osoitti, ettei digoksiini alenna kuolleisuutta eikä myöskään vähennä sairaalahoidon tarvetta lumelääkkeeseen nähden. Diastolisen vajaatoiminnan hoito perustuu siis edelleen pääosin hyvään sairauden syyn ja oireiden hoitoon. Tässäkin tutkimuksessa todettiin tilan ennusteen olevan kuitenkin selvästi parempi kuin systolisessa vajaatoiminnassa.

Juhani Airaksinen

Karsinoidituumori näkyy hyvin 18F-DOPA-PET-kuvassa

Neuroendokriinisten kasvainten ensisijainen hoito on kirurgia. Jos tauti on laajalti levinnyt, potilaan oireita saattaa helpottaa tuumorimassan kirurginen vähentäminen. Kuratiivinen hoitotulos on mahdollinen vain, jos tautia on rajatulla alueella, jonka radikaali leikkaus on mahdollista. Niinpä hoidon suunnittelun kannalta taudin levinneisyyden määrittäminen on keskeistä. Karsinoidikasvaimet sijaitsevat usein vatsaontelon alueella. Tietokonetomografiatutkimuksessa (TT) kasvainpesäkkeiden erottaminen suolen mutkista voi olla hankalaa. Somatostatiinireseptorin (SR) gammakuvaus on jonkun verran herkempi kuvantamismenetelmä karsinoidikasvainten toteamiseen kuin TT. Katekolamiinien synteesissä tarvittava dopamiini soveltuu kuvantamiseen, kun se on leimattu fluorin lyhytikäisellä isotoopilla (18F-fluorolevodopa, 18F-DOPA). Positroniemissiotomografiakuvauksessa (PET) todettiin enemmän kasvaimia joka kolmannella potilaalla verrattuna TT-kuvauksella tai SR-gammakuvauksella todettuihin. Yhdellä potilaalla oli keskimäärin neljä kasvainta enemmän kuin perinteisillä kuvausmenetelmillä voitiin osoittaa. 18F-DOPA-PET-kuvauksen sensitiivisyys oli 53 karsinoidipotilaan aineistossa 95 %, kun SR-gammakuvauksen ja TT-kuvauksen yhdistelmällä saatu herkkyys oli 79 %.

Sirkku Jyrkkiö

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030