Lyhyesti: USA:ssa vanhuksilla hyvin usein anemiaa

Yhdysvalloissa selvitettiin lähes 40 000 ihmisen ravitsemustutkimuksen yhteydessä anemian prevalenssia. Kaikista yli 65-vuotiaista henkilöistä runsaalla 10%:lla oli anemia - esiintyvyys oli sama naisilla ja miehillä. Kun väki vanheni 85-vuotiaiksi, anemiaa oli jo yli 20 %:lla. Kolmasosassa kyse oli dietaarisesta puutosanemiasta, kolmasosassa krooniseen perussairauteen liittyvästä anemiasta ja kolmasosassa anemiasta tuntemattomasta syystä. Anemia oli yleensä lievää. Tutkimus osoittaa, että erilaiset anemiat ovat vanhusväestössä tavallisia, joskin lieviä. Näin USA:ssa ja varmaan meilläkin. Miten tämänasteinen anemia vaikuttaa yksilötasolla elämän laatuun, ja millaiset ovat kansanterveydelliset ja -taloudelliset seuraukset, jää arvailujen varaan.

Robert Paul
Lääke­tieteen maailma­sta 5/2005 Kommentteja

Estrogeenihoito lisää sappikivitaudin riskiä

Sappikiviä ja niihin liittyviä sairauksia esiintyy 10-15 %:lla väestöstä. Naisilla tämä ongelma on vanhastaan tiedetty miehiä yleisemmäksi, ja joitakin havaintoja on myös siitä, että e-pillerit ja hormonikorvaushoito lisäävät sappikivisairauksia. Vakuuttava näyttö estrogeenin merkityksestä sappikivien syntymiselle saatiin analysoimalla laajan, amerikkalaisen hormonikorvaushoitotutkimuksen (The Women's Health Initiative trial) havaintoja. Noin 26 000 iältään 50-79-vuotiasta naista satunnaistettiin käyttämään hormonikorvaushoitoa tai lumelääkettä. Hoidon alkaessa keneltäkään heistä ei oltu poistettu sappirakkoa. Seuranta-aika oli keskimäärin 6 vuotta. Sappikivisairaudet rekisteröitiin hoidon alussa ja puolivuosittaisissa seurannoissa. Lähtötilanteessa ryhmät olivat toistensa suhteen samanlaisia. Sekä pelkän konjugoidun estrogeenin käyttö että estrogeeni + progestiini -hoito lisäsivät seuranta-aikana sappikivitaudin riskiä lumelääkkeeseen verrattuna merkitsevästi (RR estrogeeniryhmässä 1,86 ja estrogeeni + progestiiniryhmässä 1,68). Riski joutua sappirakon poistoon oli myös kohonnut (1,93 ja 1,67), samoin kolekystiitin riski (1,80 ja 1,54). Estrogeeni vaikuttaa sappihappojen eritykseen ja muuhun sapen koostumukseen sekä sappirakon lihaksistoon. Hormonikorvaushoidon ja sappikiviongelmien välinen yhteys oli yllättävän selvä, ja asia on syytä ilmoittaa potilaalle hoitoa aloitettaessa.

Pertti Kirkinen
Lääke­tieteen maailma­sta 5/2005 Kommentteja

Masennus vähentää työn tuottavuutta merkittävästi

Masennus aiheuttaa työkyvyttömyyttä ja sen seurauksena sairauslomia tai varhaista eläkkeelle jääntiä. Vähemmän tiedetään siitä, miten depressio vaikuttaa työssä olevien työsuorituksiin. Amerikkalaisessa tutkimuksessa verrattiin allergiaa, nivelreumaa, selkäkipuja, päänsärkyä, verenpainetautia, astmaa ja masennusta sairastavien lento- ja puhelinyhtiön asiakastyöntekijöiden keskittymiskykyä tehtävään ja työtehtävän suoritusnopeutta ja tehokkuutta. Rekisteröinti kesti viikon ja molemmat dimensiot kartoitettiin viisi kertaa päivässä satunnaisina ajankohtina. Muihin kroonista sairautta sairastaviin verrattuna masennuksesta kärsivien työsuoritukset sekä työhön keskittymisen että työn tuloksellisuuden osalta olivat selvästi huonommat. Tutkijoiden arvion mukaan depressiivisten työntekijöiden heikentynyt työsuoritus vastasi 2,3 päivän työstä poissaoloa kuukautta kohti. Näyttääkin siltä, että poissaoloihin rajoittuneet masennuksen aiheuttamat kustannukset ovat aliarvioita. Pelkästään masennuksen aiheuttama työn tuottavuuden lasku näyttää olevan suurempaa kuin sen hoitokustannukset.

Raimo Kr Salokangas
Lääke­tieteen maailma­sta 5/2005 Kommentteja

Lyhyesti: Masennuksen ylläpitohoito puolittaa sen aiheuttaman rasituksen

Kaikista ei-fataaleista sairauksista masennus aiheuttaa kehittyneissä maissa väestön tasolla eniten haittaa ja rasitusta jokapäiväiseen elämään. Masennuksen hoito on viime aikoina huomattavasti kehittynyt, mutta on vielä kaukana optimaalisesta. Australialaiset tutkijat vertasivat nykyisen ja optimaalisen hoitokäytännön välisiä eroja masennuksen aiheuttaman rasituksen lievittämisessä. Yksittäisen masennusjakson nykymuotoinen hoito vähensi masennuksen aiheuttamaa rasitusta 9 %. Optimaalinen masennusjakson lääkehoito olisi vähentänyt tätä rasitusta 24 % ja käyttäytymisterapiahoito 28 %. Masennusjakson hoitoa seuranneen viiden vuoden aikana nykyisenmallinen masennusjaksojen hoitokäytäntö vähentäisi sen aiheuttamaa rasitusta 13%, mutta ylläpitolääkehoito peräti 50 % ja ylläpitona annettu kognitiivinen psykoterapia 52 %, vaikka vain noin 60 % potilaista pysyisi hoidon piirissä.

Raimo Kr Salokangas
Lääke­tieteen maailma­sta 5/2005 Kommentteja

Terveydeksi! Kysy alkoholinkäytöstä

Terveydeksi! Kysy alkoholinkäytöstä on esite, joka on tehty sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöille työkaluksi alkoholinkäytön puheeksiottoon. Esitteen on tuottanut alkoholiohjelma. Talentia, Suomen Hammaslääkäriliitto, Suomen Kätilöliitto, Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer, Suomen Lääkäriliitto, Suomen sairaanhoitajaliitto, Suomen terveydenhoitajaliitto sekä Tehy ovat olleet alkoholiohjelman sosiaali- ja terveydenhuollon ammattijärjestökumppaneina mukana laatimassa esitettä.

Terveyden­huolto 5/2005 Kommentteja

Etusivulla juuri nyt

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030