Psykiatrisen hoidon turvallisuus on huonosti raportoitua

Lääketieteelliseltä hoidolta edellytetään paitsi vaikuttavuutta, myös turvallisuutta. Samat vaatimukset koskevat myös psykiatrista hoitoa, mutta tutkimuksissa tämä alue jää valitettavan usein liian vähälle huomiolle. Mielenterveysalan Cochrane-ryhmä, johon kuuluu myös suomalainen jäsen, selvitti 142 tutkimuksen perusteella, miten hyvin tutkitun hoidon turvallisuusnäkökohdat oli raportoitu. Lääketutkimusten kohdalla kliiniset sivuvaikutukset oli adekvaatisti raportoitu 21,4 %:ssa tutkimuksista ja laboratoriotutkimukset 16,5 %:ssa, mutta sivuvaikutusten vuoksi tutkimuksesta poisjääneitä oli raportoitu 32 %:ssa tutkimuksista. Kiintoisaa oli, että kirjoittajien nimiin ja toimipaikkoihin uhrattiin enemmän palstatilaa kuin hoidon sivuvaikutuksiin. Ongelmallisin tilanne koski ei-lääkkeellisiä hoitoja, joista ei yhdessäkään ollut adekvaatisti raportoitu sivuvaikutuksia. Monimuuttuja-analyysi osoitti, että sivuvaikutusten adekvaatti raportointi puuttui usein Yhdysvalloissa tehdyissä tutkimuksissa, kun taas skitsofreniatutkimukset käsittivät muita useammin myös sivuvaikutusten raportoinnin. Oikeutetusti tutkijat toteavatkin, että tutkimusten turvallisuuskysymysten heikko raportointi estää mielenterveysalan interventioiden riski-hyötysuhteen rationaalisen arvioinnin. Tähän kysymykseen on syytä myös meidän mielenterveysalalla työskentelevien lääkäreiden kiinnittää huomiota.

Raimo K.R. Salokangas

Valtimo vai laskimo sydämen ohitusleikkaukseen?

Värttinävaltimosiirrettä kokeiltiin 1970-luvulla sydämen ohitusleikkauksissa. Valtimosiirteen todettiin kuitenkin olevan herkkä spasmeille ja toiminnallisille tukoksille toisin kuin saphena magna -laskimosiirre. Laskimoakin parempi aukipysyvyys saavutettiin käyttämällä vasenta rinnanseinämän valtimoa (LITA). Uusien spasmin estävien lääkkeiden ja parantuneen talteenottotekniikan myötä on värttinävaltimoa jälleen alettu käyttää.

Tom Scheinin

Lyhyesti: Hematospermia ja prostatakarsinooma

Hematospermia, verinen siemenneste, on harvinainen, mutta pelästyttävä oire, joka usein yhdistetään prostatiittiin. Sitä on totuttu pitämään tilapäisenä ja vaarattomana ilmiönä. Hematospermian ja prostatakarsinooman yhteyttä selvitettiin eturauhassyövän seulontatutkimukseen 10 vuoden aikana osallistuneen 26 126 amerikkalaismiehen avulla. Prostatakarsinooma löytyi 1 708:lta (6,5 %) seulontaan osallistuneelta. Koko tutkimuspopulaatiosta 139:llä oli anamneesissa hematospermia. Heistä karsinooma todettiin 19:llä, ikämediaani oli 61 vuotta (40-89 v). Monimuuttuja-analyysissä hematospermia osoittautui merkittäväksi prostatakarsinooman ennustekijäksi, kun taas hematuria ei sitä ollut. 40 vuotta täyttänyt hematospermiaa valittamaan tuleva mies pitää tutkia huolellisesti prostatakarsinooman poissulkemiseksi.

Ossi Lindell

Lyhyesti: Kohonnut CRP ja yliärtyvät bronkukset

Suomessa on veren C-reaktiivista proteiinia käytetty vuosia tulehdussairauksien voimakkuuden mittarina. Viime aikoina on kertynyt näyttöä siitä, että lievästikin kohonneella CRP:llä ja kardiovaskulaarisilla haittatapahtumilla olisi yhteyttä. Sama näyttää tulevan esiin myös matalien ventilaatiofunktioiden (FEV1)ja keuhkoputkien yliärtyvyyden suhteen ranskalaisten tekemän tutkimuksen perusteella. Mukana oli 259 astmatyyppisistä oireista kärsivää, joille tehtiin metakoliini-inhalaatioaltistus ja määritettiin seerumin CRP erittäin tarkalla menetelmällä. Kirjoittajien mukaan tulokset osoittavat, että systeeminen tulehdusprosessi voisi olla myös astmatyyppisten oireiden taustatekijänä. Inflammaatiotahan on hoidettu hengitettävillä steroideilla; pitäisikö hoitoa pyrkiä saamaan vielä syvemmälle? Systeemiset steroidit ja niiden sivuvaikutukset toki tunnetaan.

Lyhyesti: Ehkä paperikonsultaatio riittää sittenkin

Oxfordin Radcliffen sairaalassa arvioitiin, miten perusterveydenhuollon lääkärit suhtautuvat paperikonsultaatiovastauksiin. Sairaanhoitopiirin hematologi sai tiettynä aikana 274 lähetettä. Näistä vajaa puolet eli 121 sai palautteen kirjallisena ilman potilaan käyntiä poliklinikalla. Muut potilaat tarvitsivat esim. luuydinnäytteen tai muuta erityistason tutkimusta ja hoitoa. Tavallisin syy vain kirjallisena annettuun konsultaatiovastaukseen oli suurentunut MCV-arvo tai ilmeinen raudan tai B12-vitamiinin puutos. Sen sijaan esim. lymfooma ja krooninen lymfaattinen leukemia käsiteltiin tietenkin aina vastaanotolla. 101 lääkäriä 104:stä piti paperikonsultaatiovastausta riittävänä. Kaksi lääkäriä piti systeemiä epätyydyttävänä. Selvitys osoittaa, että paperikonsultaatiovastaukset ovat tietyissä tilanteissa, ainakin hematologian alalla, riittävä konsultaation muoto.

Robert Paul

Lyhyesti: Prostatabiopsioiden lukumäärää voi lisätä

Lisääntynyt näytemäärä on ollut viime aikojen suuntaus prostatabiopsioissa, koska 19-31 % tuumoreista jää löytymättä sekstanttibiopsioilla. Toimenpiteen aiheuttama verenvuoto voi tulla rektumista, tai ilmetä myös hematuriana tai hematospermiana. Näitten esiintymistä seitsemän näytteenottoa seuranneen päivän aikana selvitettiin lontoolaisessa sairaalassa kyselytutkimuksella. Vain rektaalista verenvuotoa esiintyi merkittävästi enemmän, jos näytteitä otettiin 8:sta tai 12 kohdasta kuuden asemesta, mutta sen kesto oli kaikissa kolmessa ryhmässä sama. Vakavia komplikaatioita kehittyi aniharvoin. Johtopäätös on, että prostatakarsinooman diagnosointitarkkuutta voidaan turvallisesti lisätä ottamalla kuuden asemesta kerralla 12 näytettä.

Ossi Lindell

Väestön pitkäikäisyys yhteydessä parempaan toimintakykyyn

Väestön ikääntyessä on tullut tärkeäksi pohtia, säilyykö toimintakyky aikaisempaa paremmin elinvuosien lisääntyessä. Tulokset Ruotsin ja Venäjän vertailututkimuksesta antavat tähän lisänäyttöä. Väestön keski-ikä on Venäjällä kehittyneiden maiden alhaisimpia, kun taas Ruotsi kuluu korkean keski-iän ryhmään. 1990-luvun lopulla tehtiin molemmissa maissa 20-74-vuotiaille kyselytutkimus, johon osallistui Ruotsissa 59 % ja Venäjällä 66 % otoksista. Tutkimuksessa kysyttiin mm. omaa arviota terveydentilasta ja selviytymistä päivittäisistä toiminnoista. Tulokset olivat samanlaiset 45 vuoden ikään saakka sekä miehillä että naisilla molemmissa maissa. Tämän jälkeen venäläiset arvioivat terveydentilansa ja toimintakykynsä ruotsalaisia huonommaksi ja ero ruotsalaisiin kasvoi iän myötä. Yhdistämällä WHO:n väestötilastot kyselytutkimuksen tuloksiin tutkijat päätyivät arvioimaan, että 45-49-vuotiaista venäläisistä miehistä, joista 99 %:lla oli hyvä toimintakyky, olisi 25 vuoden kuluttua elossa vain 17 %. Ruotsalaista miehistä (97 %:lla hyvä toimintakyky) elossa olisi jopa 65 %. Maiden välinen ero eliniän ennusteessa 45-49 vuoden jälkeen oli samaa suuruusluokkaa myös naisilla. Eliniän lyhyys Venäjällä heijastaa väestön sairastavuutta, ja on näiden tulosten perusteella yhteydessä ikään liittyvään toimintakyvyn nopeaan huononemiseen. Ruotsalaisten osalta tulokset tukevat kumuloituvaa näyttöä siitä, että eliniän nousu ei välttämättä huononna toimintakykyä.

Aulikki Nissinen

Eteispeptidin määritys säästää aikaa ja rahaa

Sveitsiläiset kollegat suorittivat vastikään mainion tutkimuksen, jossa 452 äkillisen hengenahdistuksen takia sairaalan päivystyspoliklinikalle hakeutunutta potilasta satunnaistettiin kahteen ryhmään. Ensimmäisessä ryhmässä päivystävä lääkäri sai käyttöönsä pikatestillä määritetyn B-tyypin natriureettisen peptidin (BNP) pitoisuuden ja toisessa ryhmässä päivystävä lääkäri joutui tekemään hoitopäätöksensä pelkästään muilla tavanomaisilla menetelmillä.

Juhani Airaksinen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030