Salamat geenimanipulaattoreina

Transfektio eli geenien siirtäminen soluihin tapahtuu laboratoriossa monellakin tavalla. Yksi niistä on elektroporaatio, jossa sähkön avulla viedään geeniannos plasmidissa solun sisään. Voisiko tämä tapahtua luonnossa ukkosilmalla? Ranskalaiset tutkijat sekoittivat DNA:ta plasmidimuodossa maanäytteeseen ja tärskäyttivät keinotekoisella salamalla päälle. Verrattuna koeputken laboratoriobakteereihin, lähes yhtä suuri osa maaperän bakteereista otti vastaan uusia geenejä. Muuntuneista bakteereista tunnistettiin ainakin kaksi Pseudomonas-lajin edustajaa.

Heikki Arvilommi
Lääke­tieteen maailma­sta 46/2004 Kommentteja

Lyhyesti: Olisiko testosteronista vaikean COPD:n hoidoksi?

Vaikeassa keuhkoahtaumataudissa ovat tyypillisiä lihasheikkous (myös muualla kuin hengityslihaksissa) ja miehillä matala testosteronipitoisuus. Kaliforniassa tehdyssä tutkimuksessa annettiin 47:lle vaikeaa COPD:ta sairastavalle (FEV1 40 %) miehelle 100 mg:aa testosteronia viikossa tai lumelääkettä ja hoitoon yhdistettiin (tai ei) lihasharjoitusohjelma. Aktiivihoito testosteronlla nosti seerumipitoisuuksia 271 ng/dl. Yhdistetty testosteroni- ja harjoitusjakso nosti kehon massaa 3,3 kg, pelkkä lääkejakso 2,3 kg. Lihasvoima nousi testosteronilla 17%, samoin 17 % harjoituksella ja näiden yhdistelmällä 27 % . Sivuvaikutuksia ei havaittu, mutta potilaat oli valikoitu erittäin hyvin mm. kardiovaskulaaristen riskien suhteen. Lisätutkimuksia kaivataan, myös naisilla jatkossa, jolloin sivuvaikutusprofiili on vielä aivan erityinen.

Hannu Puolijoki
Lääke­tieteen maailma­sta 46/2004 Kommentteja

Lyhyesti: Depression hoito parantaa sosiaalisuutta MS-potilailla

Tiedetään, että masentuneet kokevat sosiaalisen tuen puutetta ja toisaalta tuki voi ehkäistä masennuksen puhkeamista. Multippeskleroosiin (MS) liittyy usein masennusta. Niinpä tutkijat selvittivät, miten masennuksen hoito (psykoterapia tai lääkehoito) vaikuttaa 63:n MS-potilaan sosiaalisen tuen määrään. Tulos oli varsin yksiselitteinen. Masennuksen hoito lisäsi koetun sosiaalisen tuen määrää, sen käyttöä ja tyytyväisyyttä tukeen sekä vähensi tarvetta emotionaaliseen tukeen. Muutokset näyttivät täysin välittyvän depression paranemisella. Vaikka todellisuus tuskin on yhtä yksioikoinen, tutkimus tuo esiin tarpeen hoitaa MS-potilaan masennusta.
Lääke­tieteen maailma­sta 46/2004 Kommentteja

Lyhyesti: Influessarokotus ehkäisee myös yli 75-vuotiaiden kuolleisuutta

Influenssarokotuksen vaikutus kuolleisuuteen on ollut toistaiseksi epäselvä. Brittiläiseen perusterveydenhuollossa tehtyyn tutkimukseen otettiin lähes 25000 yli 75-vuotiasta henkilöä, joiden rokottaminen selvitettiin. Kuolleisuusseuranta ajoitettiin influenssasesonkeihin vuosina 1996-2000. Samoille ajanjaksoille laskettiin viikoittainen influenssaindeksi. Tulokset osoittavat, että rokottamattoman ryhmän kokonaiskuolleisuus oli voimakkaasti yhteydessä influenssan esiintymiseen väestössä. Yhteys oli suurinta kuolleisuuteen hengitystie-elinten tauteihin, mutta se havaittiin myös sydäntautikuolleisuudessa. Rokotetuilta näitä yhteyksiä ei löytynyt. Tutkimusasetelmalla pystyttiin eliminoimaan monet sekoittavat tekijät, joten nämä tulokset ovat aikaisempia, ristiriitaisia tutkimustuloksia luotettavampia.

Aulikki Nissinen
Lääke­tieteen maailma­sta 45/2004 Kommentteja

Lyhyesti: Bivalirudiini sopii pallolaajennuksen yhteyteen

Antitromboottisen hoidon kehittyminen on parantanut sepelvaltimoiden pallolaajennuksen turvallisuutta. REPLACE-2-tutkimuksessa verrattiin suoraa trombiinin estäjää, bivalirudiinia, hepariinin ja glykoproteiininestäjän yhdistelmään yli 6 000 pallolaajennuspotilaan aineistossa. Valtaosa potilaista sai lisäksi klopidogreelia ennen elektiivistä toimenpidettä. Iskeemisiä tapahtumia esiintyi molemmissa hoitoryhmissä yhtä paljon sekä sairaalavaiheessa että vuoden seurannan aikana, mutta bivalirudiinihoito aiheutti vähemmän vakavia vuotoja. Ensi vuonna valmistuvassa AQUITY-tutkimuksessa selvitellään bivalirudiinin tehoa pallolaajennuksen tärkeimmässä indikaatiossa, äkillisessä sepelvaltimotautikohtauksessa.

Juhani Airaksinen
Lääke­tieteen maailma­sta 45/2004 Kommentteja

Onnistunut raskaus munasarjakudoksen siirron jälkeen

Voimakkaan solunsalpaajahoidon tai sädehoidon kaltaiset tehokkaat syöpähoidot johtavat usein ennenaikaiseen menopaussiin ja infertiliteettiin. Tämän takia on tutkittu, onko mahdollista säilyttää fertiliteetti ottamalla munasarjakudosta talteen ennen hoitoja ja siirtämällä pakastettuna säilytetty kudos takaisin onnistuneen hoidon jälkeen. Eläinkokeissa ja myös ihmisellä on todettu lantion sivuseinään tai ihon alle transplantoidun, yksilön oman munasarjakudoksen alkavan toimia pitkänkin pakastusajan jälkeen. Nyt lisääntymiskyky on onnistuttu ensimmäisen kerran palauttamaan. Potilas sai voimakkaan sytostaatti- ja sädehoidon Hodgkinin tautiin ja menetti samalla munasarjojensa toiminnan. Munasarjapaloja oli otettu laparoskopiassa pakastukseen ennen hoitojen aloittamista. Potilas toipui syövästä ja noin viiden vuoden kuluttua hänelle siirrettiin laparoskooppisesti omaa munasarjakudosta lantion sivuseinään. Samalla todettiin, että munasarjat olivat surkastuneet eivätkä sisältäneet primordiaalifollikkeleja. Viiden kuukauden kuluttua voitiin todeta ovulatoristen kiertojen olemassaolo ja follikkeli- ja keltarauhasmuodostus siirteen alueella. Säännöllinen menstruaatio alkoi myös. 11 kuukautta siirron jälkeen todettiin raskaus, joka eteni normaalisti ja päätyi terveen lapsen syntymään.

Pertti Kirkinen
Lääke­tieteen maailma­sta 45/2004 Kommentteja

Neuvosta otetaan kyllä vaarin...

Lontoolaisella ensiapupoliklinikalla selvitettiin, kuinka polikinikalle tulevien juopuneiden määrää voisi vähentää. Henkilökunta koulutettiin tunnistamaan alkoholin suurkäyttäjät ns. Paddingtonin testin avulla. Se on sekä nopea, herkkä että tarkka. Mukaan seulottiin jokainen mies, joka vähintään kerran viikossa joi vähintään 8 alkoholiannosta putkeen, naisilla rajana oli 6 annosta. Kaikille kerrottiin, että alkoholinkäyttö alkaa jo vaarantaa terveyttä. 5 240 seulotusta lopulta vain 599 satunnaistettiin mukaan. Perusongelman laadusta johtuen aineiston hävikki oli suurenpuoleinen. Koko vuoden seurattuja oli yhteensä 384. Verrokeille annettiin valistuslehtinen viinan vaaroista ja interventioryhmä tapasi sen lisäksi sairaalan kokeneen alkoholineuvojan. Ensiapupalvelujen käyttöä seurattiin ja alkoholinkäyttö selvitettiin 6 ja 12 kuukauden kuluttua.

Seppo Yt Junnila
Lääke­tieteen maailma­sta 45/2004 Kommentteja

Etusivulla juuri nyt

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030