Lyhyesti: PSA:n nopea nousu ennakoi huonoa ennustetta

Eturauhassyövän seulontatutkimuksessa oli 1 095 miestä, joilla todettiin paikallinen eturauhassyöpä. Kaikille potilaille tehtiin prostatektomia. Liitännäishoitoja ei annettu. Niillä potilailla, joilla PSA-arvo oli noussut viimeisen vuoden aikana ennen leikkausta yli 2 myyg/l, oli eturauhassyövän leikkauksen jälkeen selvästi huonompi ennuste kuin niillä, joilla nousuvauhti oli ollut alle 2 myyg/l vuodessa. PSA:n nopealla nousulla on myös itsenäinen ennusteellinen merkitys. Viiden seurantavuoden jälkeen kuolemanriski oli nopean nousun ryhmässä lähes kymmenkertainen. PSA:n nousunopeus tulisi huomioida liitännäishoidon kohderyhmiä harkittaessa.

Sirkku Jyrkkiö
Lääke­tieteen maailma­sta 34/2004 Kommentteja

Lyhyesti: Mikä yhdistää veren hyytymisen, lipidiaineenvaihdunnan ja syövän eston?

Ulkoisen hyytymiskaskadin tärkein salpaaja on TFPI (tissue factor pathway inhibitor). TFPI-peptidi on aikaisemmissa tutkimuksissa osoittautunut kasvainsolujen lisääntymistä ja angiogeneesiä estäväksi. Yhdysvalloista raportoidaan nyt tutkimuksista, joiden mukaan TFPI-peptidin toinen pää sitoutuu kudoksissa VLDL-reseptoriin. Tämä sitoutuminen ei liity TFPI:n hyytymistä salpaavaan vaikutukseen. In vivo -malleissa TFPI:n VLDL-reseptoriin kiinnittyvä 23 aminohapon mittainen peptidinpätkä estää syövän kasvua ja etäpesäkkeiden muodostumista. Tutkijat arvelevat että TFPI toimii laajemminkin verisuoniston biologian säätelyssä - se estää hyytymistapahtumaa ja sillä on interaktio VLDL-respeotrin kautta. Toivottavasti lääkekehittelijät ovat havahtuneet tähän havaintoon.

Robert Paul
Lääke­tieteen maailma­sta 34/2004 Kommentteja

Matala PSA ei poissulje eturauhassyöpää

PSA-mittausten tultua käyttöön eturauhassyöpiä diagnosoidaan enemmän kuin ennen. Eturauhassyöpään kuolleisuus ja etäpesäkkeisen eturauhassyövän ilmaantuvuus ovat kääntyneet laskuun. PSA:n nousu voi johtua hyvänlaatuisesta liikakasvusta tai syövästä. Yhdysvalloissa on sovittu, että kun yli 50-vuotiaan miehen PSA-arvo ylittää 4 myyg/l, otetaan neulanäytteet eturauhasesta.

Sirkku Jyrkkiö
Lääke­tieteen maailma­sta 34/2004 Kommentteja

Lapsen ruokaongelmilla yhteys äidin syömishäiriöihin

Tutkimusten mukaan lasten ruokintaongelmien ja äitien syömishäiriöiden välillä on voimakas yhteys, jonka luonne on kuitenkin epäselvä. Tämän vaikutusyhteyden selvittämiseksi tutkittiin ruokintaongelmaisten, psyykkisistä ja käyttäytymishäiriöistä kärsivien ja ongelmattomien lasten äitejä seuraamalla ruokailuun liittyvää käyttäytymistä kotona. Lapset olivat keskimäärin runsaan kahden vuoden ikäisiä. Ruokintaongelmaisten lasten äitien ruokailuajat olivat vertailuryhmiin nähden epäsäännöllisesti organisoituja tai he kontrolloivat lastensa toimintaa voimakkaasti tai epäsopuisasti. Polkuanalyysi puhui sen puolesta, että äidin oma häiriö ei suoraan vaikuttanut lapsen ruokintaongelmiin, vaan äidin syömishäiriö johti joko epäsäännölliseen ruokailukäyttäytymiseen tai voimakkaaseen lapsen kontrollointiin ja nämä puolestaan johtivat lapsen ruokintaongelmiin. Tutkimuksen perusteella ruokintaongelmaisten lasten kohdalla onkin syytä perehtyä myös äidin omaan syömishistoriaan sekä kiinnittää huomiota perheen ruokailutottumuksiin ja äiti-lapsisuhteeseen ja niihin liittyvien ongelmien korjaamiseen.

Raimo K.R. Salokangas
Lääke­tieteen maailma­sta 34/2004 Kommentteja

Lyhyesti: Raskaushepatoosin sikiökuolemilla sydänperäinen syy

Suomalaisten oman taudin, raskaushepatoosin eli obstetrisen kolestaasin, vaikeisiin muotoihin liittyy äkillisiä sikiökuolemia, joiden syytä ei tiedetä. Kolestaasissa äidin ja sikiön sappihappotasot nousevat ja sappihappojen aineenvaihdunta muuttuu siten, että ne sitoutuvat enemmän tauriiniin kuin glysiiniin ennen erittymistään maksasolusta. Tämä tauriiniin sitoutunut sappihappo vaikutti in vitro-kokeessa sydänlihassoluun glysiinimuotoa vahingollisemmin; supistusten määrä ja amplitudi vähenivät ja solujen välinen synkronisaatio hävisi. Siten todennäköinen selitys sikiökuolemalle on äkillinen rytmihäiriö tai sydänpysähdys. Ursodoksikoolihappo vähentää sappihappotasoja ja tauriiniin sitoutumista, joten se on myös sikiön sydäntä suojaava hoito.

Pertti Kirkinen
Lääke­tieteen maailma­sta 34/2004 Kommentteja

Lyhyesti: Tiotropium ei heikennä keuhkojen värekarvapuhdistumaa

Antikolinergisesti vaikuttavien lääkkeiden kuten tiotropiumin on toisinaan epäilty aiheuttavan värekarvapuhdistuman heikkenemistä ja siten limaretentiota. Englantilaiset tutkivat asiaa 34 COPD-potilaan satunnaistetulla kaksoissokealla lumekontrolloidulla kokeella. Tiotropiumia tai lumelääkettä annettiin 18 myyg x 1 / pv 21 päivän ajan. Puhdistumaa mitattiin 99mTC-leimatuilla polystyreenihiukkasilla. Tiotropiumjakson aikana testiaerosolin tunkeutuminen keuhkoihin (p < 0,003) kuten myös FEV1 (p < 0,006) paranivat merkitsevästi lumejaksoon verrattuna, mutta värekarvapuhdistuma ei heikentynyt, itse asiaa hieman parani. Tulokset eivät siis anna aihetta pelätä tiotropiumilla saatavan aikaan esim. COPD:n pahenemisvaiheiden lisääntymistä limaretention takia.

Hannu Puolijoki
Lääke­tieteen maailma­sta 34/2004 Kommentteja

Lyhyesti: Parantaako rytmihäiriötahdistin laajentavan kardiomyopatian ennustetta?

Profylaktisen rytmihäiriötahdistinhoidon asema laajentavassa kardiomyopatiassa on edelleen avoin. DEFINITE-tutkimuksessa satunnaistettiin 458 laajentavaa kardiomyopatiaa sairastavaa potilasta, joilla oli runsaasti kammiolisälyöntejä ja selvästi alentunut pumppaustoiminta, profylaktiseen rytmihäiriötahdistinhoitoon tai pelkkään optimaaliseen lääkehoitoon. Runsaan 2 vuoden seurannan aikana äkkikuolemat estyivät rytmihäiriötahdistimella (3 vs. 14, p = 0,006), mutta kokonaiskuolleisuudessa havaittu noin 35 %:n lasku ei ollut tilastollisesti merkittävä. Rytmihäiriötahdistin oli siis odotetun tehokas äkkikuoleman estäjä. Laitehoitoa kannattaa harkita tapauskohtaisesti profylaktisenakin hoitona silloin, kun äkkikuoleman vaara arvioidaan suureksi, mutta potilaan ennuste on muutoin melko hyvä.

Juhani Airaksinen
Lääke­tieteen maailma­sta 34/2004 Kommentteja

Lyhyesti: Olantsapiini parantaa hieman mielialaa tasaavan lääkkeen tehoa

Olantsapiini on osoittautunut tehokkaaksi kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoidossa. Amerikkalaisessa olantsapiinia markkinoivan tehtaan tukemassa tutkimuksessa kävi ilmi, että olantsapiinin lisääminen joko litium- tai valproaattilääkitykseen vähensi jonkin verran uudelleen sairastumista joko maniaan tai depressioon ja merkitsevästi mania- tai depressio-oireiden ilmaantumista. Vaikutus näkyi kuitenkin vain naisilla ja rodultaan valkoisilla. Sivuvaikutuksista suurin ero koski painoa, joka seurannan aikana kohosi olantsapiinia saaneilla keskimäärin 2 kg mutta laski monoterapiaryhmässä. Kliinikot joutuvatkin arvioimaan, mitkä ovat mono- ja yhdistelmähoidon edut ja haitat kaksisuuntaisen mielialahäiriön lääkehoidossa.

Raimo Kr Salokangas
Lääke­tieteen maailma­sta 34/2004 Kommentteja

Etusivulla juuri nyt

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030