Riittävätkö akuutin otiitin oireet ja tärykalvolöydökset oikeaan diagnoosiin pääsemiseen?

Lasten äkillinen välikorvatulehdus on lähes poikkeuksetta ylähengitysteiden virusinfektion komplikaatio, mutta sen erottaminen tavallisesta flunssasta oireiden perusteella on vaikeaa. Useimmat otiittiin yleisesti liitetyt oireet ovat itse asiassa samanaikaisen virusinfektion oireita, jotka eivät ole lainkaan spesifisiä otiitille. Korvakipu on käytännössä ainoa selvästi otiittiin viittaava oire. Merkittävällä osalla otiittilapsista ei kuitenkaan todeta korvakipua, ja toisaalta korvakipua esiintyy yleisesti myös ilman otiittia.

Terho Heikkinen

Terveystaloustieteestä väitellyt Hennamari Mikkola ehdottaa: Sairaaloiden hinnoittelujärjestelmät yhtenäisiksi valtion tuella

Veronmaksajien edun mukaista olisi yhtenäistää sairaanhoitopiirien hinnoittelujärjestelmät, jotka nyt vaihtelevat sekä toimenpiteittäin että sairaanhoitopiireittäin. Valtio voisi tukea sairaaloita tässä - sairaalan päätehtävähän on hoitaa potilaita eikä laatia hintalistoja, katsoo sairaaloiden hinnoittelukäytännöistä äskettäin väitellyt Stakesin tutkija, kauppatieteiden maisteri Hennamari Mikkola.

Suvi Sariola

Miten terveyskeskuslääkärit viihtyvät työssään? Terveyskeskustyön nykytila ja tulevaisuus 2002 -tutkimus I

Maamme terveyskeskuslääkärille tehdyssä kyselytutkimuksessa kävi ilmi, että tyytyväisimpiä työhönsä olivat hallintolääkärit ja pienten paikkakuntien lääkärit. Terveyskeskusten ydinjoukon muodostavat kokeneet, keski-ikäiset, työssään hyvin viihtyvät lääkärit, joiden jaksamista uhkaa kuitenkin joukon harveneminen. Noin kolmasosa terveyskeskuslääkäreistä suunnittelee siirtyvänsä yksityissektorille. Kunnalliselle työnantajalle on suuri haaste saada nuoria lääkäreitä sitoutumaan terveyskeskustyöhön.

Esko Kumpusalo, Outi Haggren, Arto Vehviläinen, Matti Liukko, Santero Kujala, Jorma Takala

Alueellisen tietojärjestelmän mahdollisuudet ja uhat

Tiedon syntymekanismiin liittyvä tieto tulee jakaa kahteen osioon sosiaali- ja terveydenhuollossa: asiakaskontaktitietoon ja hallinnolliseen tietoon. Asiakaskontaktitiedolla tarkoitetaan asiakkaan ongelmaa, sairautta, hätää, tuskaa, toimintakykyisyyttä koskevaa tietoa, joka syntyy asiakkaan ja ammattiauttajan välisessä hoitosuhteessa. Asiakaskontaktitieto perustuu asiakkaan ja ammattiauttajan väliseen luottamukselliseen suhteeseen.

Mikko Nenonen, Tarja Suominen, Olli Nylander, Hannu Rintanen

Luuytimenluovuttajarekisteri 10 vuotta

Eri maiden luuytimenluovuttajarekisterit toimivat kansainvälisessä yhteistyössä ja niiden yhteisjärjestö mahdollistaa nopean tietokoneavusteisen haun, kun sopivaa luovuttajaa etsitään. Suomen Luuytimenluovuttajarekisterin jäsenmäärä on kymmenessä vuodessa kasvanut tavoitteeseensa. Tulevaisuudessa haasteena on kuitenkin saada nuoria suomalaisia miehiä liittymään rekisteriin, sillä miesten osuus on nykyään vain kolmasosa jäsenistä.

Kimmo Talvensaari

Ketoprofeeni nielu- ja kitarisaleikkauksen kivun hoidossa

6.9.2002 Kuopion yliopisto

Aarre Salonen

Seurantatutkimus aivovaltimopullistuman repeytymän aiheuttaman lukinkalvonalaisen aivoverenvuodon ennusteesta

7.9.2002 Kuopion yliopisto

Timo Koivisto

Mikrokarhennus lasin bioaktiivisuuden edistäjänä

13.9.2002 Turun yliopisto

Ari Itälä

Kustannusvaikuttava anestesia aikuisten päiväkirurgiseen polvitähystykseen

13.9.2002 Oulun yliopisto

Matti Martikainen

Toimenpideradiologiset ja kirurgiset hoitomuodot kroonisen alaraajan valtimoverenkiertohäiriön hoidossa

20.9.2002 Kuopion yliopisto

Tiia Jämsén

Lyhyesti: Keuhkoista lääketehdas?

Pennsylvanialaiset tutkijat siirsivät hyytymistekijä IX:n geenin hiirien keuhkoihin. Vektorina käytettiin adenoviruksen sukulaisvirusta, jota hiirien annettiin inhaloida syvälle keuhkoihin. Geeni alkoi ilmentyä keuhkokudoksessa, hyytymistekijän pitoisuudet eläinten veressä suurenivat ja pysyivät terapeuttisella tasolla kuukausikaupalla. Verekkyys ja geenien siirron helppous tekee keuhkoista erityisen otollisen geeniterapian kohteen. Jos menetelmä toimii ihmisellä eikä aiheuta haittavaikutuksia, hemofiliapotilaiden hoito helpottuu ratkaisevasti. Samalla periaatteella keuhkot voidaan panna tuottamaan esimerkiksi insuliinia. Tuotetaanko sitä sitten kulloisessakin tilanteessa oikea määrä, on jo kimurantimpi juttu.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Kokaiiniriippuvuudesta voi päästä irti

Amerikkalaisessa naturalistisessa seurantatutkimuksessa selvitettiin kokaiiniriippuvaisten potilaiden ennustetta. Viiden vuoden kuluttua 25 % potilaista käytti viikoittain kokaiinia. Osuus oli samaa suuruusluokkaa kuin vuoden kuluttua hoidosta (21 %). Alkuvaiheen psykososiaaliset ongelmat ja huono hoitomyöntyvyys liittyivät odotetusti huonoon ennusteeseen. Huomionarvoista on, että kokaiiniriippuvuuden ennuste kokonaisuudessaan on suhteellisen hyvä ja että jo vuoden kuluttua on nähtävissä, mihin suuntaan ennuste on muodostumassa.

Raimo Kr Salokangas

Inhalaatiosteroidit ja COPD - hyötyä vai ei?

Inhalaatiosteroidien hyödystä keuhkoahtaumataudin (COPD) hoidossa on taitettu peistä viime vuosina: suuria tutkimuksia on valmistunut mutta villat ovat olleet vähissä tai päätelmänä on ollut, ettei näitä lääkkeitä kannata rutiinimaisesti käyttää. Yhteiskunnan ja lääketeollisuuden kannalta kyseessä ovat isot ja yhä kasvavat markkinat - lisääntyyhän tauti varsinkin naisilla kovaa vauhtia tupakoinnin yleistymisen myötä. Huono teho keuhkoahtaumataudin hoidossa on kyllä monen lääkeryhmän puute.

Hannu Puolijoki

Lämmitys auttaa laskimon kanyloinnissa

Niin tavallinen toimenpide kuin laskimon kanylointi onkin, on se joskus tuskastuttavan vaikeaa, etenkin paljon infuusioita tarvitsevilla, kuten solunsalpaajahoidossa olevilla.

Robert Paul

Tarkka trisomiaseulonta yhdellä varhaisraskauden poliklinikkakäynnillä

Sikiön 21-trisomian seulontamenetelmissä on ollut länsimaissa melkoista sekavuutta ja muutoksia viimeksi kuluneiden 10 vuoden aikana. Myös Suomessa käytetään eri menetelmiä eri puolilla maata. Kuitenkin suuntaus näyttää olevan ensimmäisen raskauskolmanneksen seulontoihin.

Pertti Kirkinen

Hoitoresistentissä depressiossa voi olla aivoatrofisia muutoksia

Pääosa depressiopotilaita reagoi suotuisasti hoitoon, mutta osalla toipuminen jää asianmukaisesta ja tehostetusta hoidosta huolimatta vajaaksi. Tällöin puhutaan hoitoresistentistä depressiosta. Jo pitkään on epäilty, että hoitoon huonosti reagoivien depressiopotilaiden keskushermostossa oli poikkeavuuksia, jotka voisivat selittää huonon toipumisen. Englantilaiset tukijat vertasivat hoitoresistenttien ja hyvin toipuneiden depressiopotilaiden ja terveiden vertailuhenkilöiden aivojen magneettikuvia.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Hengityselinsairaudet lisäävät paniikkikohtausten esiintymistä

Yhdysvaltalaisessa väestötutkimuksessa selvitettiin, ovatko henkilön raportoimat hengityselinten sairaudet (astma, krooninen bronkiitti, emfyseema; 9,8 %:lla) ja paniikkikohtaukset, depressio, tuskaisuus sekä alkoholin ja huumaavien aineiden käyttö yhteydessä. Aineisto koostui 3 032:sta iältään 25-74-vuotiaasta kansalaisesta. Riskisuhteeksi (OR) paniikkikohtausten osalta tuli 1,7 (vaihteluväli 1,2-2,4) eli yhteyttä löytyi, mikä vastaa aiempia havaintoja. Myös muiden osalta löytyi näyttöä tai viitettä yhteyteen. Kansalaisten terveyden kannalta asialla saattaa olla merkitystä: hoitamalla yhtä sairautta voidaan ehkä estää tai parantaa myös toista. Yhteyksien syvällisempi ymmärtäminen vaatinee lisätutkimuksia.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Ripulia taputtelemalla

EHEC tai burgeripöpö eli E. coli 0157, joka aiheuttaa verta vuotavia koliitteja, tarttuu muutenkin kuin jauhelihaa syömällä. Pennsylvaniassa alkoi esiintyä tavallista enemmän EHEC:n aiheuttamia tautitapauksia. Jäljet johtivat kotieläinfarmille, jossa ihmiset pääsivät katselemaan ja koskettelemaan mm. vasikoita. Farmin naudoista 13 % kantoi EHEC-bakteeria, joka oli samaa tyyppiä kuin potilaista eristetyt kannat. Epidemiologiset tutkimukset viittasivat siihen, että tartunta olisi tapahtunut eläimiä kosketeltaessa. Käsien pesu ennen ruokailua vähensi sairastumisriskiä. Aiemminkin on osoitettu, että tartunta voi tapahtua vaihtelevilla tavoilla. Oleilu saastuneilla laitumilla, kosketustartunta ihmisten välillä sekä lihan ohella muutkin ruoka-aineet ja vesi voivat välittää tautia.

Heikki Arvilommi

Nivelreuman lääkehoitokäytännön muutos TYKS:ssa vuodesta 1989 vuoteen 1999

Nivelreumaan on 1990-luvulla suositeltu aktiivista lääkehoitoa. Hoidon tavoitteena on taudin remissio ja pysyvien nivelvaurioiden estäminen tai ainakin niiden kehittymisen hidastaminen. TYKS:n reumaosastolla vuosina 1989 ja 1999 hoidettujen nivelreumapotilaiden potilastietojen perusteella lääkehoito on muuttunut myös käytännössä. Oireiden alusta reumalääkityksen aloittamiseen kului tosin jokseenkin yhtä kauan, mutta vuonna 1999 ensimmäisen sairausvuoden aikana reumalääkettä saaneiden potilaiden osuus oli suurempi ja hoidossa käytettiin useampia reumalääkkeitä. Myös reumalääkkeiden yhdistelmähoitojen käyttö oli seuranta-aikana selvästi lisääntynyt.

Lotta Kilpinen, Timo Möttönen

Amfetamiinin käyttö Oulussa

Kartoitimme amfetamiinin käytön yleisyyttä oululaisessa avohoitoaineistossa, suonensisäisen käytön osuutta amfetamiinin kokonaiskäytöstä sekä veriteitse tarttuvien virusinfektioiden esiintyvyyttä. Amfetamiinin vahvasta suosiosta Oulun alueella kertoo se, että tutkimuskohteenamme olleen oululaisen päihdeongelmaisten avohoitoyksikön noin 450 hoitoon hakeutuneesta potilaasta 32,8 % (n = 148) oli amfetamiinin käyttäjiä. Suonensisäinen käyttö oli tavallisin käyttötapa sekä naisilla että miehillä. Havaitut B- ja C- hepatiittitartunnat näyttivät liittyvän vahvasti riskikäyttäytymiseen.

Sanna Papunen, Paula Virkkunen, Pirkko Räsänen, Pekka Laine