Kelan järjestämään laitoskuntoutukseen osallistuneiden terveyteen liittyvä elämänlaatu
Kliinisen kokemuksemme perusteella kuntoutukseen ohjautuminen ei aina toteudu kuntoutujan kannalta parhaalla tavalla. Lääkinnällisen laitoskuntoutuksen tarkoituksenmukaisesta kohdentumisesta ei ole vakuuttavaa tieteellistä näyttöä. Tutkimuksemme tavoitteena oli selvittää, ohjautuvatko kuntoutujat terveyteen liittyvän elämänlaatunsa sekä toiminta- ja työkykynsä mukaisiin kuntoutusmuotoihin. Kuntoutusjaksojen sisällön suunnittelussa ja kuntoutujien ryhmiinjaossa pitäisi lääketieteellisen diagnoosin lisäksi ottaa huomioon ongelmien vaikeusaste, niiden syntyyn vaikuttaneet taustatekijät sekä kuntoutumisedellytykset.
Kela kustansi vuonna 2000 yhteensä 116 450 kuntoutustoimenpidettä, josta aiheutui noin 1,1 miljardin markan kustannukset (1). Näistä vajaakuntoisten ammatillisen kuntoutuksen osuus oli 16 %, vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen osuus 40 % ja muun ammatillisen tai lääkinnällisen kuntoutuksen…
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.



