Neurologisten lisävammojen ja päivän pituuden vaikutukset kehitysvammaisten uni-valverytmiin 20.6.2002 Helsingin yliopisto Niki Lindblom Väitös 38/2002 Kommentteja
Istukan vajaatoiminta ja sikiön sydän 28.6.2002 Oulun yliopisto Kaarin Mäkikallio-Anttila Väitös 38/2002 Kommentteja
Lyhyesti: Bakteerit potevat koti-ikävää Maapallolla elelevistä bakteerilajeista tunnetaan vain muutama promille. Yksi syy tunnettujen lajien pieneen määrään on se, että ympäristön bakteerit eivät suostu kasvamaan keinotekoisilla elatusaineilla. Bostonilainen tutkijaryhmä siirsi merenpohjasta kaistaleen akvaarioon ja seurasi, miten bakteereja ilmaantuu kaistaleen pinnalle laitettuun kammioon. Kammiossa kasvoi erilaisia pesäkkeitä kymmeniä kertoja enemmän kuin tavallisilla maljoilla. Heti alkuun löytyi kaksi uutta bakteerilajia. Nämä suostuivat kasvamaan keinotekoisella elatusaineellakin silloin, kun ne saivat kasvaa yhdessä. Ilmiön ajatellaan johtuvan bakteerien välisestä viestienvaihdosta, joka perustuu pienimolekyylisiin feromoneihin. Matti Viljanen Lääketieteen maailmasta 37/2002 Kommentteja
Lyhyesti: Aleksitymiankin selitys aivojen poikkeavassa toiminnassa Aleksitymialla tarkoitetaan kyvyttömyyttä tunnistaa tunteita ja reagoida tunnepitoisesti. Ranskalaistutkijat selvittivät funktionaalisella magneettikuvauksella terveiden aleksityymisten ja normaalien miesten aivojen aktiviteettimuutoksia, kun heille näytettiin positiivisia ja negatiivisia tunteita herättäviä kuvia. Aleksityymisillä miehillä negatiivinen ärsyke vilkastutti aivotoimintaa anteriorisen cingulumin ja keskeisen otsalohkon kuorikerroksessa. Myös vasteessa positiiviseen ärsykkeeseen oli eroja otsalohkon alueella. Näyttääkin siltä, että aleksityymisellä persoonallisuudella on suoranainen yhteys poikkeavaan aivotoimintaan. Raimo Kr Salokangas Lääketieteen maailmasta 37/2002 Kommentteja
Endoskooppinen polviartroosikirurgia on lumehoitoa Jos potilas ei saa apua polviartroosiinsa laihduttamisesta, lääkkeistä eikä fysikaalisesta ohjauksesta ja hoidosta, on vaihtoehto usein artroskooppinen nivelen debridement eli puhdistusleikkaus, jossa poistetaan mahdolliset irtokappaleet, nivelrustoa tasoitetaan (kondroplastia) ja nivelkierukkaa silotellaan. Tämän on esitetty pitävän artroosikivun loitolla ja parantavan polven toimintaa kuukausiksi, jopa vuosiksi. Asiaa ei ole kuitenkaan tutkittu systemaattisesti tähän asti. Robert Paul Lääketieteen maailmasta 37/2002 Kommentteja
Tekevätkö hoitajat sen paremmin? Kansallisen terveydenhuoltoprojektin ja mm. lääkäripulan (?) siivittämänä Suomessa keskustellaan lääkärien ja hoitajien työjaosta. Oman lisänsä aiheeseen tuo tuore brittitutkimus. Hannu Puolijoki Lääketieteen maailmasta 37/2002 Kommentteja
Virtsankarkailu on yleistä myös synnyttämättömillä naisilla Virtsanpidätyksen ongelmat vaivaavat lähes joka toista naista vuosien mittaan. Amerikkalaisen arvion mukaan virtsankarkailu on kahdeksanneksi yleisin naisväestön krooninen sairaus. Alatiesynnytykseen liittyvää lantion rakenteiden traumaa on pidetty tärkeänä syynä, mutta ongelma osoittautui yllättävän yleiseksi myös synnyttämättömillä naisilla - nunnilla. Pertti Kirkinen Lääketieteen maailmasta 37/2002 Kommentteja
Aivojen palkitsemisjärjestelmän toiminta muuttunut depressiossa? Aivojen mesokortikolimbisen dopaminergisen hermoratajärjestelmän on todettu välittävän mielihyvän ja motivaation tunnetta, ja sen vuoksi sitä kutsutaan aivojen palkitsemisjärjestelmäksi. Mm. nikotiini, kokaiini ja dekstroamfetamiini vaikuttavat tätä järjestelmää stimuloiden, mikä saattaa selittää niiden riippuvuutta aiheuttavan luonteen. Stimuloiva vaikutus välittyy dekstroamfetamiinin dopamiinin vapautumista lisäävän vaikutuksen kautta. Raimo Kr Salokangas Lääketieteen maailmasta 37/2002 Kommentteja
Lyhyesti: Levosimendaani tehokas vaikeassa vajaatoiminnassa Kalsiuminherkistäjä levosimendaani osoittautui kansainvälisessä LIDO-tutkimuksessa selvästi paremmaksi vaikean vajaatoiminnan hoidoksi kuin perinteinen dobutamiini. Tähän satunnaistettuun tutkimukseen osallistui yli 200 potilasta, joiden katsottiin tarvitsevan inotrooppilääkitystä vajaatoiminnan vaikeutumisvaiheen hoitoon. Vuorokauden kestoinen levosimendaani-infuusio korjasi merkittävästi vajaatoiminnan hemodynaamisia muutoksia 28 %:lla potilaista, dobutamiini vain 15 %:lla. Lääkkeestä saattaa olla ennusteellistakin hyötyä, sillä puolen vuoden seurannassa levosimendaanilla hoidettujen potilaiden kuolleisuus oli pienempi (26 % vs 38 %). Suomalaislääke näyttää siis olevan erinomainen valinta silloin, kun vaikean vajaatoiminnan hoidossa tarvitaan inotrooppitukea. Juhani Airaksinen Lääketieteen maailmasta 37/2002 Kommentteja
Lyhyesti: Leukotrieeniantagonisti vai teofylliini lievässä astmassa - steroidiannoksen suurentaminen paras vaihtoehto Tsafirlukastin (20 mg x 2/pv) ja teofylliinin (200-300 mg/pv) antamaa lisähyötyä tutkittiin 24 astmaatikolla, joilla peruslääkityksenä oli hyvin pieniannoksinen inhaloitava beklometasoni (100 myyg/pv). Metakoliinialtistuksen tulosten perusteella bronkiaalinen reaktiivisuus väheni enemmän, kun peruslääkitykseen tuli mukaan tsafirlukasti. Sen sijaan on huomattava, että steroidiannoksen suurentaminen monoterapiana 400 myyg:aan päivässä osoittautui kuitenkin vielä paremmaksi vaihtoehdoksi, ja se on myös suositusten mukainen käytäntö. Hannu Puolijoki Lääketieteen maailmasta 37/2002 Kommentteja
Äkilliset sepelvaltimotautikohtaukset Itä-Suomessa vuosina 1983-1992 (II) Hoidon porrastuksen toteutuminen ja siihen vaikuttavat tekijät Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiireissä Sepelvaltimotauti ja sen vakavat kohtausmuodot aiheuttavat suuren sairaalakuormituksen. Terveydenhuoltojärjestelmän on mietittävä huolellisesti strategiansa taudin ehkäisyssä ja hoidossa. Huomioon on otettava paikalliset olosuhteet ja resurssit. Uudet hoitomuodot pakottavat arvioimaan hoidon toteutuksen strategiaa määrävälein. Työikäisen väestön vakavien sepelvaltimotautikohtausten hoito muuttui tutkimusjakson aikana erikoissairaalapainotteisemmaksi. Tutkimusalueelle suunniteltu sydäninfarktin hoidon järjestely porrastusperiaatteen mukaan osoittautui toimivaksi. Matti Ketonen, Harri Mustaniemi, Pertti Palomäki, Juha Mustonen, Seppo Lehto, Heikki Miettinen, Jorma Torppa, Veikko Salomaa Avoin artikkeli Alkuperäistutkimus 37/2002 Kommentteja
Kaulavaltimoahtauman kirurgisen hoidon aiheet Aivohalvaus on merkittävä sairaus yksilötasolla ja kansantaloudellisesti. Iskeemisen aivoinfarktin yleisin syy on kaulavaltimohangan ja sisemmän kaulavaltimon tyven ahtauma, joka syntyy tavallisimmin valtimonkovetustaudin seurauksena. Kirurgisesti hoidettaessa poistetaan ahtauma avoleikkauksella tai pallolaajennuksella. Jos oireinen ahtauma on yli 70 %, saavutetaan leikkauksella selkeä hyöty konservatiiviseen hoitoon verrattuna. Tätä vähäisempien ahtaumien leikkaushoitoa on mietittävä tarkoin tapauskohtaisesti ottaen huomioon toimenpiteeseen edelleenkin liittyvät huomattavat riskit. Maarit Heikkinen, Rainer Zeitlin, Juha Salenius Katsausartikkeli 37/2002 Kommentteja
Aivotrauman saaneiden lasten ennuste ja kuntoutus Tapaturmaisesti tai hapenpuutoksesta aiheutuva aivovamma voi aiheuttaa merkittäviä toimintakykyä rajoittavia jälkioireita. Yleisimpiä ovat liikunnalliset ongelmat ja käytöshäiriöt. Hankitun aivovamman saaneiden lasten ja nuorten ennuste sekä heidän tarvitsemansa kuntoutus ovat oleellisesti erilaiset kuin synnynnäisistä vammoista kärsivillä. Kuntoutus tulisi aloittaa välittömästi peruselintoimintojen vakioimisen jälkeen, vaikka potilas olisi vielä tajuton. Tavoitteena on aiheuttaa keskushermostossa vasteita liikkeisiin ja vahvistaa kehon asennon säätelyä. Varhaisvaiheen stimulaation jälkeen kuntoutusta tulee jatkaa suunnatulla neuropsykologisella ja sosiaalisella kuntoutuksella. Lennart von Wendt, Ingrid Emanuelson Katsausartikkeli 37/2002 Kommentteja
Aivolisäkkeen insidentalooma Pään alueen ja aivojen kuvaukset paljastavat varsin usein sivulöydöksenä aivolisäkkeen alueen muutoksen, jonka luonne ja merkitys on epäselvä kliinikolle. Ruumiinavausten ja radiologisten tutkimusten perusteella aivolisäkkeen pienet adenoomat ja kystat ovat verraten tavallisia kaikenikäisillä henkilöillä, eivätkä ne seurannassa juurikaan kasva tai aiheuta aivolisäkkeen vajaatoimintaa. Huomattavasti edellisiä harvemmin sattumalöydöksenä todettavat aivolisäkkeen kookkaat kasvaimet edellyttävät aina huolellista hormonaalista selvittelyä ja radiologista seurantaa, koska osa niistä voi kasvaa ja johtaa leikkaushoidon tarpeeseen. Timo Sane, Leena Valanne Katsausartikkeli 37/2002 Kommentteja
Gynekologi-yhdistykseltä tulossa kannanotto hormonikorvaushoidosta Yksiselitteisiä vastauksia ei ole olemassa Kesälaitumilta palanneet lääkärit ovat saaneet yhä tiuhempaan tahtiin vastailla huolestuneiden naisten kyselyihin hormonikorvaushoidon turvallisuudesta. Monet naiset kaipaisivat nyt selkeää vastausta siihen, pitääkö hormonikorvaushoito lopettaa heti tai jättää kokonaan aloittamatta. Ulla Järvi Terveydenhuolto 37/2002 Kommentteja
Hormonikorvauslääkkeisiin Yhdysvalloissa uusia varoituksia Wyeth on vastikään liittänyt hormonikorvauslääkkeisiinsä uusia varoituksia. Juhana Idänpään-Heikkilä Terveydenhuolto 37/2002 Kommentteja
Toimintakyvyn arviointi sydän- ja verisuonisairauksissa Työkyvyn arvioinnin osuvuutta on viime vuosina pyritty parantamaan monin keinoin. B-todistuslomake on uusittu siten, että se paremmin ohjaa kirjoittajaa selvittämään mm. eläkkeenhakijan toimintakykyä ja kuntoutusmahdollisuuksia. Lääkäreitä on koulutettu työkyvyn ja kuntoutusmahdollisuuksien arvioinnissa. Työkyvyn arvioinnin perustana ovat oikea diagnoosi ja oikein suoritetut toimintakykymittaukset. Toimintakykymittauksia käytetään eri sairausryhmissä varsin vaihtelevasti. Niiden yhdenmukainen käyttö ja tulkinta parantavat työkyvystä tehtäviä arvioita. Harri Lindholm, Risto Sala, Seppo Mattila Terveydenhuolto 37/2002 Kommentteja
Medline kliinikon tietokantana PubMed ja Ovid Web Gateway -käyttöliittymien vertailua Medline on yhä edelleen kliinikon tärkein portti julkaistuihin tieteellisiin tutkimuksiin. Medline itsessään ei ole juurikaan perusrakenteeltaan muuttunut vuosien kuluessa, mutta ympäristö, jossa sitä käytetään, on sitäkin enemmän. Siksi käyttäjien ja organisaatioiden tulee tarkasti miettiä, minkälaisella käyttöliittymällä Medlinea tänään hyödynnetään. Jukka Englund Terveydenhuolto 37/2002 Kommentteja
Hengitysteiden tulehdusvasteen määrittäminen kosteusvauriorakennuksissa altistuneilla henkilöillä 7.6.2002 Kuopion yliopisto Minna Purokivi Väitös 37/2002 Kommentteja
Hypertrofisen kardiomyopatian geneettinen tausta Itä-Suomessa 7.6.2002 Kuopion yliopisto Pertti Jääskeläinen Väitös 37/2002 Kommentteja
Korvaus munasolujen luovuttajille nousee Terveydenhuolto Korvaus munasolujen luovuttajille nousee Hallituksen tavoitteena on tukea syntyvyyttä ja lapsitoiveiden toteutumista. Avoin artikkeli
Lakkovaroitus Helsingin ja Turun yliopistoihin Jäsen Lakkovaroitus Helsingin ja Turun yliopistoihin Sopua ei ole saavutettu palkankorotuksista eikä opetustuntikatosta. Avoin artikkeli
Hyvästit pirstaleisille järjestelmille Terveydenhuolto Hyvästit pirstaleisille järjestelmille Pohjanmaan kaikki yksiköt käyttävät nyt samaa potilastietojärjestelmää, kertoo päivystyksen ylilääkäri Teemu Pöytäkangas. Avoin artikkeli
Patteja, korpinrasvaa ja kolotiita Kolumni Patteja, korpinrasvaa ja kolotiita Ukkini ei koskaan mennyt lääkäriin – tästä jäi merkki perheeseen, kirjoittaa Sirpa Kähkönen. Avoin artikkeli
Avopediatrian poliklinikka aloittaa Pirkanmaalla Terveydenhuolto Avopediatrian poliklinikka aloittaa Pirkanmaalla Toimii siltana perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. Avoin artikkeli
Raskaana leikkaussalissa – voinko jatkaa? Näkökulma Raskaana leikkaussalissa – voinko jatkaa? Turvallista säteilyrajaa ei ole, on pakko mennä jokaisen oman harkinnan mukaan, kirjoittaa Jenni Liikanen. Avoin artikkeli
