Lyhyesti: Pakko-oireiset lapset harvoin hoidossa

Pakko-oireinen häiriö on lapsilla ja nuorilla varsin harvinainen. Sen esiintyvyys 5-15-vuotiailla on englantilaisen tutkimuksen mukaan 0,25 %, kuitenkin siten, että häiriö yleis- tyy murrosikää lähestyttäessä 0,6 %:iin. Pakko-oireiseen häiriöön liittyi vaikea-asteisia toimintahäiriöitä, mutta silti vain kolmannes potilaista oli jossain vaiheessa ollut yhteydessä yleislääkäriin ja vain runsas kymmenesosa lastenpsykiatriin. Vaikka pakko-oireiseen häiriöön on vaikuttavia hoitomenetelmiä, niitä käytetään varsin harvoin. Miten mahtaa olla Suomessa?

Raimo Kr Salokangas

Mikrobiologiset pikatestit kliinisessä potilastyössä - haittaa vai hyötyä?

Infektiotautien nopea diagnoosi on etu mm. mikrolääkebihoitopäätöksiä tehtäessä. Erityisesti terveyskeskuksissa on painetta pikatestien käyttöön, ja niitä on entistä enemmän tarjolla. Valitettavasti käytännön työssä pikatestien toimivuus ja luotettavuus ovat usein osoittautuneet heikoiksi. Tuloksemme myyräkuumediagnostiikkaan tarkoitetun pikatestin toimivuudesta muistuttavat jälleen siitä, kuinka tärkeitä ovat rutiinidiagnostiikassa tehdyt käyttöönottotutkimukset ennen uuden testin laajamittaista käyttöä, jotta mahdolliset valmistukseen ja säilyvyyteen liittyvät ongelmat paljastuisivat.

Marja-Leena Katila, Aino Laatikainen, Juha Kauppinen, Ulla Kärkkäinen, Tarja Ojanen

Syövän vasta-ainehoidot

Monoklonaalisia vasta-aineita opittiin tuottamaan 1970-luvulla, ja jo silloin ne nähtiin syövän hoidon täsmälääkkeinä, jotka tuhoa-vat syöpäsolun vaikuttamatta terveisiin soluihin. Kliiniseen käyttöön monoklonaaliset vasta-aineet ovat kuitenkin tulleet vasta viime vuosien aikana, sillä riittävän spesifisiä antigeeneja on ollut vaikea löytää ja lisäksi ensimmäisten vasta-aineiden teho immunologisen reaktion käynnistäjänä oli huono. Nyt ensimmäiset käytössä olevat vasta-aineet parantavat sekä lymfoomien että rintasyövän hoitotuloksia. Niiden optimaalinen käyttö on kuitenkin toistaiseksi selvittämättä. Käyttöä rajoittaa myös korkea hinta.

Tom Wiklund

Milloin epäilen potilaallani nivelreumaa?

Nivelreuma on krooninen nivelten tulehdustauti, jota esiintyy kaikkialla maailmassa 0,5-1 %:lla väestössä. Nivelreuman alkuvaiheessa ei ole mitään täysin luotettavaa yksittäistä oiretta tai löydöstä, jolla tauti voidaan varmasti määrittää. Tärkein oire on kuitenkin niveltulehdus. Hoidon aloittamisessa ei pidä viivytellä.

Riitta Myllykangas-Luosujärvi

Sairaalat rakentavat ohjeita perheväkivallan kohtaamisesta

Mitä silmät eivät näe, sitä ei sydän sure, sanoo vanha kansa. Perheväkivallan näkemiseltä on moni terveydenhuollon ammattilainenkin sulkenut silmänsä. Nyt monet sairaalat ovat kuitenkin päättäneet kohdata, katsoa ja nähdä - ja ryhtyneet tekemään ohjeita hoidosta ja jatkotoimenpiteistä.

Ulla Järvi

Liikkumisresepti - onko se tosiaan tarpeen?

Suomalaislääkärien käyttöön on kehitelty Liikkumisresepti liikuntaneuvonnan työkaluksi. Resepti lanseerattiin viime viikolla Pohjolan Lääkäripäivillä Oulussa.

Ulla Järvi

Hoidoille saatavuuskriteerit ja hoitotoimenpiteet tärkeysjärjestykseen FinOHTA:lle lisäpotkua, sähköiset potilaskertomukset käyttöön

Kansallisen terveysprojektin viidennen työryhmän tehtävänä oli tehdä ehdotuksia hoitokäytäntöjen yhtenäistämisestä ja hoidon saatavuuden parantamisesta sekä uusien tutkimusten ja hoitomenetelmien käyttöönoton arvioinnista. Työryhmän asettamispäätöksen taustalla on se hyvin tunnettu tosiasia, että tarjolla olevien terveydenhuoltopalvelujen määrissä on huomattavia alueellisia ja kuntien välisiä eroja. Osa näistä eroista selittyy hyväksyttävillä syillä, eli esim. väestön koulutusrakenteen ja sosiaalisten tekijöiden eroilla. Erojen taustalla on kuitenkin myös lääkärien määräämistä erilaisista hoitokäytännöistä syntyviä alueellisia eroja, jotka räikeimmin dokumentoituvat lääkkeiden käyttötilastoissa. Vaikka Suomessa on viime vuosina laadittu monille suurille kansansairauksille hoitosuosituksia ja alueellisia hoito-ohjelmia, on näiden ohjelmien käytäntöön soveltamisessa vielä runsaasti kehitettävää. Työryhmän asettaneet uskovat, että hoitoindikaatioiden yhtenäistämisellä, palvelujen nykyistä tehokkaammalla kohdentamisella sekä monipuolistamalla välimuotoisia palveluita voitaisiin hoidon saatavuutta parantaa huomattavasti.

Taito Pekkarinen

Tutkimustyön hallinnollisia haasteita

Tavoitteet parantaa tutkimuksen rahoituksen läpinäkyvyyttä ja edistää tutkimustulosten kaupallista hyödyntämistä edellyttävät lainsäädännön muutoksia ja tutkijan asemaa koskevien hallinnollisten ohjeiden tarkistamista. Yhteistyö eri ministeriöiden ja rahoittajien välillä on välttämätöntä uudistusten onnistumiseksi.

Seppo Pakkala

Alueellinen yleiskirurginen yksikkö - Tampereen malli yleiskirurgiasta

Yleiskirurgian asema on jäänyt epäselväksi: mikä on sen sisältö, missä ja miten sitä tehdään ja miten koulutus tulee järjestää. Lähes kaikki yleiskirurginen toiminta voitaisiin sisällyttää muihin kirurgian erikoisaloihin, mutta se ei ole järkevää, koska potilasmäärät ovat suuret ja koska monissa sairaaloissa näiden reuna-alueiden osaajia on vähän. Ryhdyimme järjestämään yleiskirurgiaa Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueella siten, että suunnittelimme alueellisen yleiskirurgian yksikön huolehtimaan potilashoidosta, tutkimuksesta ja koulutuksesta.

Rauni Saaristo, Markku Järvinen, Isto Nordback

Nephrin: Role in human nephrogenesis and nephrotic disorders

9.11.2001 Helsingin yliopisto

Jaakko Patrakka

Dopamiini säätelee persoonallisuutta, mielialaa ja riippuvuutta

30.11.2001 Oulun yliopisto

Pekka Laine

Tyypin 1 diabetekseen liittyvät vasta-aineet raskausaikana ja vastasyntyneisyyskaudella

30.11.2001 Oulun yliopisto

Anu-Maaria Hämäläinen

Nivelreuman aiheuttamat kaularankamuutokset

30.11.2001 Tampereen yliopisto

Marko Neva

Astma ja allerginen nuha korkeakouluopiskelijoilla - esiintyvyys ja riskitekijät

30.11.2001 Turun yliopisto

Maritta Kilpeläinen

Selkäydinnesteen biologiset merkkiaineet Alzheimerin taudissa

30.11.2001 Kuopion yliopisto

Tero Taipiola

Homeille altistuminen johtaa inflammaation löydöksiin

Rakennusten homevauriot ovat kuuma aihe useilla paikkakunnilla ja varsinkin julkisten rakennusten, kuten koulujen ja sairaaloiden, ongelmat ovat olleet esillä. On esitetty epäilyjä mm. lasten altistumisen ehkä pysyvistäkin vaikutuksista.

Hannu Puolijoki

Isän masennus heijastuu tyttäriin, äidin masennus poikiin

Vanhempien masennuksella on vakavia vaikutuksia lasten mielenterveyteen. Vaikutus on erityisen voimakasta silloin, kun molemmat vanhemmat sairastavat masennusta. Amerikkalaisessa tutkimuksessa verrattiin lasten mielenterveyttä perheissä, joissa molemmat, vain toinen tai ei kumpikaan vanhemmista sairasti vakavaa masennusta.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Viagra auttaa myös masennukseen

Masentuneilla miehillä esiintyy usein impotenssia ja impotenteilla miehillä masennusta. Näiden kahden häiriön vaikutussuuntaa ei kuitenkaan tarkkaan tunneta. Kiintoisa kysymys on, johtaako impotenssi masennukseen ja sen paraneminen masennuksesta toipumiseen. Erektioimpotenssin vuoksi hoitoon tulleille miehille, joilla lisäksi todettiin kliininen masennus, annettiin hoidoksi joko sildenafiilia tai lumelääkettä. Sildenafiilia saaneiden erektiohäiriö parani merkitsevästi useammin kuin lumetta saaneilla, ja niillä miehillä, joiden erektiohäiriö korjaantui, myös masennus parani ja elämän laatu koheni.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Kirjallinen ohjaus vähentää turhaa antibiootin käyttöä

Kansallinen MIKSTRA-projektimme yhdessä muiden ohjelmien kanssa tähtää tarpeettomien antibioottikuurien karsimiseen. Samaan tavoitteeseen tähdättiin englantilaistutkimuksessa, jossa yleislääkärit antoivat potilailleen antibioottireseptin, vaikka eivät hoidon aloittamista välttämättömänä pitäneetkään. Suullisten perustelujen lisäksi puolet 212 perusterveestä, bronkiittiin sairastuneesta potilaasta sai reseptin ja oirepäiväkirjan lisäksi ohjelehtisen, jossa kerrottiin, kuinka tauti yleensä paranee lääkkeittä. Toinen puoli tutkittavista jäi kirjallisia ohjeita paitsi. 47 % edellisestä ja 62 % jälkimmäisestä ryhmästä aloitti kuurin oman harkintansa perusteella. Ero on merkitsevä ja tutkijoiden mukaan kirjallinen selvitys taudin laadusta rajoittaa tarpeetonta antibioottien käyttämistä.

Seppo Yt Junnila

Lyhyesti: ASA-allergisella astmaatikolla montelukasti auttaa

Leukotrieeniantagonisti montelukasti estää leukotrieenien synteesiä eri tavalla kuin kortikosteroidit. Mielenkiintoinen kohderyhmä tämän tyypin lääkitykselle ovat ASA-allergiset astmaatikot. Monikeskustutkimuksessa 80 tällaisella astmaatikolla oli käytössä oli joko 10 mg montelukastia tai lumelääkettä neljän viikon ajan yhdistettynä steroideja ja teofylliiniä sekä lyhytvaikutteisia beeta2-sympatomimeettejä sisältäneeseen peruslääkitykseen. Montelukastia saaneilla astman tasapainosta kertovat arvot paranivat, lumeryhmässä ei muutosta havaittu. Tutkijat päättelivät leukotrieeniantagonistin osoittaneen tässä potilasryhmässä selvän hyötynsä.

Hannu Puolijoki