Sydämeen tähdättiin, eturauhaseen osuttiin

BMJ:ssä on julkaistu neljän brittiasiantuntijan haastatteluihin perustuva pohdinta siitä, onko robottiavusteinen kirurgia tekemässä vallankumousta koko erikoisalalla vai jääkö laite alkuinnostuksen jälkeen marginaaliseksi apukeinoksi. Alun perin sepelvaltimokirurgian apuneuvoksi suunniteltu robotti osoittautui sopivan kuin nakutettu käytettäväksi radikaalissa prostatektomiassa, ja siksi urologit omivat sen ennen muita.

Ossi Lindell

Musinoottinen karsinooma - yksi sama syöpä?

Munasarjasyövästä tunnetaan useita toisistaan poikkeavia alatyyppejä. Muut alatyypit voidaan tunnistaa munasarjaperäisiksi solulöydösten perusteella myös etäpesäkkeestä, mutta musinoottisen karsinooman erottaminen suolistoperäisestä voi olla haasteellista. Paksu- ja peräsuolen musinoottinen karsinooma näyttää histologisesti samanlaiselta. Suoliston musinoottinen karsinooma leviää useimmiten vatsaonteloon, kun taas tavanomainen suoliston adenokarsinooma lähettää yleensä etäpesäkkeet ensin maksaan.

Sirkku Jyrkkiö

Sperman luovuttajien seulonta onnistuu hyvin

Sperman luovuttajiksi valikoituvilla miehillä näyttää olevan riittävän fyysisen terveyden ohella enemmän positiivisia persoonaa ja luonnetta mittaavia tutkimuslöydöksiä kuin vastaavanikäisen verrokkiryhmän miehillä. Asiaa selvitettiin Ruotsissa vertaamalla Temperament and Character Inventory -testillä (TCI) siemennesteen luovuttajiksi hyväksyttyjen persoonallisuutta ja temperamenttia väestöpohjaisiin verrokkeihin. Sperman luovuttajien keski-ikä oli 34 vuotta, 90 %:lla heistä oli korkeakoulututkinto ja 36 %:lla oli omia lapsia.

Pertti Kirkinen

Sepelvaltimotaudin riskitekijöiden lääkehoito on tehostunut diabeetikoilla

Aiemmissa suomalaisissa tutkimuksissa on todettu, että diabeetikoiden sepelvaltimotautikuolleisuus on korkea muuhun väestöön verrattuna. Tässä tutkimuksessa tarkastelemme, miten valtimotaudin vaaratekijöiden lääkehoito toteutui diabetesta sairastavilla sepelvaltimotaudin primaari- ja sekundaaripreventiossa vuosina 1997-2007. Lipidi- ja verenpainelääkkeiden käytössä tapahtuneita muutoksia tarkastellaan ikäryhmittäin erikseen niillä, joiden diabetes on joko insuliinista riippuvaista tai insuliinista riippumatonta sekä sepelvaltimotautia sairastavilla ja sairastamattomilla.

Erja Forssas, Reijo Sund, Kristiina Manderbacka, Tuulikki Vehko, Martti Arffman, Pirjo Ilanne-Parikka, Ilmo Keskimäki

Gleasonin luokka 7 ei ole homogeeninen

Gleasonin luokitus on eturauhassyövän tärkeimpiä ennustetekijöitä. Vuoden 2005 päivityksen seurauksena luokituksen viisipykäläisen asteikon luokka 4 laajeni ja luokka 3 rajoittui selvemmin erottuviin, erillisiä rauhasia sisältäviin rakenteisiin. Päivityksen jälkeen pieni osa aiemmista Gleason-pisteiden 3 + 3 = 6 luokituksista on nyt 3 + 4 = 7 ja osa 3 + 4 = 7 luokituksista 4 + 3 = 7.

Ossi Lindell

Klotsapiinikaan ei paranna skitsofreniaa

Klotsapiini on atyyppinen antipsykootti, joka on muita lääkkeitä tehokkaampi vaikeahoitoisen skitsofrenian hoidossa. Klotsapiini tehoaa erityisesti skitsofrenian positiivisiin oireisiin. Sairauden kognitiivisiin ja negatiivisiin oireisiin sen teho on muiden antipsykoottien tapaan vaatimaton. Klotsapiinin käyttöä rajoittaa 1 %:lle potilaista kehittyvä agranulosytoosi. Tämän takia klotsapiinin käyttö on rajoitettu potilaisiin, joiden hoidossa muilla antipsykooteilla ei aiemmin ole saavutettu tyydyttävää vastetta.

Tero Taiminen

Tsoledronihappo ei estä rintasyövän uusiutumista

Tsoledronihappo ei sovi käytettäväksi rintasyövän liitännäishoitona. Muutamissa aiemmin julkaistuissa tutkimuksissa näytti siltä, että tsoledronihaposta voisi olla hyötyä rintasyöpäpotilaille osana liitännäishoitoa. Nyt julkaistussa satunnaistetussa tutkimuksessa rintasyöpään sairastuneet naiset (n = 3 360) saivat leikkauksen jälkeen tavanomaisen liitännäishoidon. Puolet potilaista sai tsoledronihappoa kuusi kertaa 3-4 viikon välein ja sen jälkeen 3-6 kuukauden välein viiden vuoden ajan. Seuranta-aika oli 59 kuukautta.

Sirkku Jyrkkiö

Lihavuus nopeuttaa fyysisen, mutta ei psyykkisen toimintakyvyn heikkenemistä

Ylipainoisten (painoindeksi 25-30 kg/m2) ja lihavien (painoindeksi >= 30 kg/m2) fyysisen toimintakyvyn tiedetään olevan heikompi kuin normaalipainoisten. Sen sijaan ylipainon ja lihavuuden yhteyksistä psyykkiseen toimintakykyyn on saatu vaihtelevia tuloksia. Tämän seurantatutkimuksen tavoitteena oli selvittää ylipainon ja lihavuuden yhteyksiä heikkoon fyysiseen ja psyykkiseen toimintakykyyn.

Anna Svärd, Peppi Lyytikäinen, Eira Roos, Tea Lallukka, Ossi Rahkonen, Eero Lahelma

Dementia ja kognitiivinen heikentyminen aivohalvauksen jälkeen lisäävät kuolleisuutta

Pienten suonten taudin keskeisimpiä radiologisia löydöksiä ovat laaja-alaiset, yhteensulautuvat valkean aineen muutokset sekä lakunaariset infarktit. Näihin liittyy usein vain vähäisiä motorisia puutosoireita. Pienten suonten aiheuttamista vaurioista aivojen fronto-subkortikaalisessa verkostossa aiheutuu sen sijaan huomattavia kielteisiä vaikutuksia muistiin, tiedonkäsittelyyn, mielialaan ja arjessa selviytymiseen.

Susanna Melkas

Isän korkea ikä voi olla yhteydessä lapsen terveyteen

Isän korkean iän on havaittu olevan yhteydessä laajaan kirjoon eri terveysongelmia. Tätä yhteyttä ei ole aiemmin tutkittu väestöpohjaisessa otoksessa. Isän korkean iän on myös havaittu olevan yksi skitsofrenian riskitekijöistä, mutta vaikutuksen suuruutta sairastumisriskiin, mahdollisia sukupuolieroja, kliinisiä piirteitä tai yhteyttä kuvantamislöydöksiin ei tunneta. Tämän tutkimuksen tarkoitus oli selvittää isän korkean iän vaikutusta lasten skitsofreniariskiin ja kuolleisuuteen.

Brian Miller

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030