Eroahdistuksella ja paniikkioireilulla on yhteinen tausta

Kliinisesti ilmenevä lapsuuden eroahdistus ja aikuisiän paniikkiahdistus muodostavat jatkumon, jolla on yhteinen, geneettisesti säädelty biologinen alttius. Jo aiemmmin on havaittu, että eroahdistus edeltää usein aikuisiän paniikkioireilua. Molemmat ovat lisäksi herkkiä hiilidioksidin provokaatiolle. Lapsuudessa tapahtuneen vanhemman menetyksen on arveltu altistavan sekä eroahdistukselle että myöhemmän iän paniikkiahdistukselle.

Raimo K. R. Salokangas

Nuorten ja nuorten aikuisten psyykenlääkkeiden käyttö on lisääntynyt 2000-luvulla

Lasten ja nuorten psyykkiseen oireiluun ja sairastumiseen on kiinnitetty viime aikoina yhä enemmän huomiota, ja oireiden epäillään sekä lisääntyneen että vaikeutuneen. Tässä tutkimuksessa kuvaamme lasten ja nuorten psyykenlääkkeiden käyttöä vuodesta 1997 vuoteen 2007 Kelan reseptitiedoston avulla.

Ilona Autti-Rämö, Johanna Seppänen, Raimo Raitasalo, Jaana E. Martikainen, Andre Sourander

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 6/2009 Kommentteja

Oikaisu: Neurologit tekivät sen taas
Auditointien tuloksena entistä parempaa erikoiskoulutusta

Lääkärilehdessä 5/2009 (s. 388-93) julkaistun neurologian erikoislääkärikoulutusta käsitelleen artikkelin otsikossa (Neurologit tekivät sen taas - Auditointien tuloksena entistä parempaa erikoiskoulutusta) oli virhe. Otsikon olisi pitänyt olla muodossa: Neurologit tekivät sen taas - Auditointien tuloksena entistä parempaa erikoislääkärikoulutusta.

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 6/2009 Kommentteja

Aivovaltimon aneurysmista ainutlaatuinen aineisto

Suomalaisessa väestössä noin 2-3 %:lla eli noin 100 000 suomalaisella on aivovaltimopullistuma. Niistä vuotaa noin 1 000 vuosittain. Pullistuman syntyyn vaikuttavat perimä, veren paikallinen virtausjakauma sekä useat ulkoiset syyt, kuten tupakanpoltto. Hoidoista huolimatta vuotoon menehtyy edelleen noin puolet, eli Suomessa kuolee vuosittain lähes 500 ihmistä aivovaltimopullistuman aiheuttamaan vuotoon - enemmän kuin liikenteessä. Tauti ilmenee etenkin nuorilla ja työikäisillä, ja vain joka viides potilas palaa takaisin työelämään.

Martin Lehecka

Lasten myrkytykset ovat vähentyneet Suomessa

Vuosina 1969-2003 Suomessa kuoli yhteensä 121 alle 16-vuotiasta lasta myrkytyksiin. Eniten myrkytyskuolemia aiheuttivat keskushermostoon vaikuttavat lääkeaineet ja häkä. Myrkytyskuolemat käytännössä hävisivät 0-4-vuotiaiden ikäryhmässä 1980-luvun aikana. Tämän jälkeen tapahtuneet yksittäiset kuolemantapaukset muistuttavat kuitenkin, että pienten lasten myrkytyskuolemavaara ei ole kokonaan väistynyt. Vanhempien lasten (5-15-vuotiaat) myrkytyskuolemien vuosittainen ilmaantuvuus vaihteli tutkimusajanjakson 1969-2003 aikana. Tyttöjen myrkytysitsemurhat olivat selvästi yleisempiä kuin poikien. Sen sijaan pojilla oli enemmän myrkytyskuolemia, jotka olivat aiheutuneet päihdekäytön seurauksena.

Juho Kivistö

Geenit vaikuttavat klopidogreelin tehoon

Farmakogenetiikka on tulossa vauhdilla lääkehoidon yksilöllisen vasteen arviointiin. Nyt saatiin merkittävää lisätietoa klopidogreelivasteen eroihin kolmesta samaan aikaan julkaistusta laajasta tutkimuksesta. Näissä todettiin CYP2C19-geenivariantin vähentävän klopidogreelin aktiivisen metaboliitin pitoisuutta noin kolmanneksen ja tämä puolestaan vähensi merkittävästi lääkkeen verihiutaleiden aggregaation estoa. Kun kyseisen polymorfian kliinisiä vaikutuksia arvioitiin klopidogreelihoitoa saaneilla sepelvaltimotautikohtauspotilailla kolmessa suuressa potilassarjassa, todettiin polymorfian lisäävän kaikkien sydäntapahtumien vaaraa vähintään 50 % ja stenttitromboosin vaaraa jopa 3-6-kertaiseksi. Sydäntapahtumavaaran suureneminen oli nuorilla sydäninfarktipotilailla yli kolminkertainen.

Juhani Airaksinen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030