Olkaluun varren murtuman hoito

Vaikka olkaluun varren murtuma on varsin harvinainen, jokseenkin kaikki avoterveydenhuollon lääkärit joutuvat joskus tekemisiin sen hoidon kanssa. Valtaosa vähäisen vammaenergian aiheuttamista olkaluun varren murtumista on keskialueen yksinkertaisia poikkimurtumia ja voidaan hoitaa konservatiivisesti avoterveydenhuollossa. Raaja immobilisoidaan useaksi viikoksi, mieluiten sopivaan ortoosiin, samalla muistaen olka- ja kyynärnivelen liikeharjoitteet. Kirurginen arvio on aiheellinen, mikäli asento jää alkuvaiheessa huonoksi tai luutumista ei ole havaittavissa kuuden viikon jälkeen. Pirstaleisissa ja viistoissa murtumissa kirurginen arvio on aiheellinen jo alkuvaiheessa.

Jarkko Pajarinen, Jan-Magnus Björkenheim

Lasten nivelvaivat

Lasten nivelvaivat käsittävät laajan joukon erilaisia ja siten myös eri tavoin oirehtivia yhteen tai useampaan niveleen paikallistuvia vaivoja. Nivelvaiva voi olla kiputuntemus joko levossa tai rasituksessa, toisaalta se voi olla myös jäykkyyden tunne nivelessä. Lisäksi sairas nivel saattaa olla muu kuin missä oireet tuntuvat; esimerkiksi selkävaivat saattavat tuntua lonkassa ja lonkkavaivat reiden alueella ja polvessa. Ennusteen kannalta on ensiarvoisen tärkeää erottaa vaivojen joukosta kiireellistä hoitoa vaativat.

Merja Malin

Oikaisu: Spirometriatutkimusten laatu Suomessa paranemassa

Lääkärilehdessä nro 45/2001 julkaistussa artikkelissa Spirometriatutkimusten laatu Suomessa paranemassa oli virhe taulukossa 3. Taulukon kaksi ensimmäistä numerovaakariviä olivat vaihtaneet paikkaa (alle 500 ja 500 tai enemmän tutkimusta/toimipiste). Oikeassa muodossa oleva taulukko on ohessa.

CP:n yleiskokous kokoontui Helsingissä Euroopan lääkäreiden yhteistyö hakee vielä muotoaan

Mitä yhteistä voi olla Turengin terveyskeskuslääkärillä ja Lissabonin lastensairaalan ylilääkärillä?

Ulla Järvi

CP:n uusi puheenjohtaja tulee pienestä kylästä Itävallasta

CP:n uusi puheenjohtaja on Reiner Brettenthaler, joka on toiminut järjestön varapuheenjohtajana. Hän toiminut aktiivisesti Itävallan lääkärikamarissa ja CP:n lisäksi myös muissa kansainvälisissä lääkärijärjestöissä.

Norska staten tar över specialistsjukvården

Den 1 januari 2002 tar staten över ägarskapet till alla offentliga sjukhus och instituioner för specialistsjukvård i Norge. Det innebär en totalt ny struktur i det norska hälsoväsendet, där staten genom fem regionala helseforetak kommer att övervaka och fördela medel till 50 självständiga helseforetak/institutioner/sjukhus. Detaljstyrningen försvinner och helseforetaken på lokal nivå får större ansvar både för sin verksamhet och ekonomi. I det nya systemet ingår uttalad satsning på kvalitetsutveckling, metodvärdering, ledarskapsutbildning, klinisk forskning, utbildning och samordning av sjukhusens inköp. Ännu starkare satsar man på att lyfta upp kvaliteten inom norsk psykiatri, som hittills haft egen organisation vid sidan den somatiska sjukvården, och att utveckla datoriseringen inom sjukvården.

Eva Oldinger

Yleislääketieteen erikoislääkärikoulutus - ohjaajalääkärin näkökulma

Jokaisella erikoistuvalla lääkärillä kuuluu asetuksen mukaan olla nimetty henkilökohtainen ohjaaja. Vaikka yleislääketieteen erikoislääkärikoulutuksen ohjaajia onkin koulutettu jo vuodesta 1983, ei erikoistujan ohjaaminen tai ohjaajien kouluttaminen ole tähän asti ollut koko maata ajatellen kattavaa. Keväällä 1999 tehdyssä kyselyssä kävi ilmi, että ohjaavien lääkärien koulutuksessa ja asemassa on edelleen suuria puutteita. Yleisimpinä epäkohtina koettiin ajan ja taloudellisten resurssien puute sekä riittämätön perehdyttäminen ohjaustehtävään.

Jaakko Halonen, Esko Kumpusalo, Jorma Takala

Lääkärin hoitoa vaativat iäkkäiden kaatumisvammat

Iäkkäiden henkilöiden kaatumisvammat vaativat usein lääkärin hoitoa. Kaatumisesta johtuvat murtumien määrä on lisääntynyt, ja ennusteen mukaan esim. lonkkamurtumien määrä tulee yli kaksinkertaistumaan vuoteen 2030 mennessä.

Maarit Piirtola, Sirpa Hartikainen, Juho Akkanen, Raimo Isoaho, Olli-Pekka Ryynänen, Sirkka-Liisa Kivelä

Aivojen toiminnan tutkiminen NCL-taudeissa - magneettiset tuntoherätevasteet ja magneettikuvauslöydökset

31.8.2001 Helsingin yliopisto

Leena Lauronen

Prognoositekijät rintasyövässä

31.8.2001 Helsingin yliopisto

Leena Krogerus

Kortikosteroidihoito ja lisämunuaisen toiminta keskosilla

1.9.2001 Turun yliopisto

Riikka Puhakka

In vivo -konfokaalimikroskopia ja tuntomittaus sarveiskalvon kliinisinä tutkimusmenetelminä

7.9.2001 Helsingin yliopisto

Maria Rosenberg

Terveyskeskuslääkäripalvelujen suurkäyttäjät ovat korostuneen huolestuneita oireistaan

7.9.2001 Oulun yliopisto

Simo Jyväsjärvi

Virtsatieinfektio varhais-lapsuudessa - Escherichia colin taudinaiheuttamiskykyyn liittyviä ominaispiirteitä

7.9.2001 Helsingin yliopisto

Maria Virkki

Oireettomien potilaiden varjoainekuvaukset eivät kannata pallolaajennuksenkaan seurannassa

Osalla maallikoista ja lääkäreistä on kiihkeä halu diagnosoida oireetonta sepelvaltimotautia mahdollisimman varhain, vaikka näyttöä ponnistelun hyödyllisyydestä ei ole. Oireeton suonen uudelleen ahtautuminen (restenoosi) on edelleen varsin tavallista pallolaajennuksen jälkeen ja saattaa ennustaa myöhempiä sydäntapahtumia. Potilaiden seurannassa on vaihtelevia restenoosin diagnostiikkaan tähtääviä käytäntöjä.

Juhani Airaksinen

Neurokognitiivinen kannustusterapia parantaa skitsofreniapotilaan ennustetta

Suurin osa skitsofreniaan sairastuneista joutuu työkyvyttömyyseläkkeelle. Kognitiiviset puutosoireet, joihin nykyinen lääkehoito vaikuttaa varsin vähän, ovat keskeisiä huonon sosiaalisen ja ammatillisen ennusteen indikaattoreita skitsofreniassa.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Salama siirtää geenejä

Geenejä siirretään laboratoriossa solusta toiseen sähkövirran avulla. Ranskalaistutkijat saivat päähänsä tutkia salaman aiheuttamien sähkövirran kykyä tunkea resistenssiplasmideja kolibakteeriin. He sekoittivat maljalla maanäytteeseen bakteereita ja plasmideja ja kohdistivat seokseen keinotekoisia salamoita. Seurauksena oli runsaasti resistenteiksi muuntuneita bakteereita. Kun sähköä ei käytetty, resistenssiä ei ilmaantunut lainkaan. Tutkijat pitävät mahdollisena, että salamat ovat merkittävä tekijä luonnossa tapahtuvassa horisontaalisessa geenien siirtymisessä, joka on yksi evoluutiota eteenpäin vievistä ilmiöistä.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Pitkävaikutteinen sympatomimeetti ei poista tarkoituksenmukaista hengenahdistuksen tunnetta

Toisinaan on esitetty, että hoito pitkävaikutteisilla sympatomimeeteilla altistaisi sille, että henkilö ei enää aistisi normaalisti ventilaatiofunktioiden heikentymistä, mikä johtaisi luonnollisesti vaaratilanteisiin. Hollannissa selvitettiin tätä 19 astmapotilaalla, jotka käyttivät joko lumelääkettä, formoterolia (24 myyg x 2/pv) tai salmeterolia (100 myyg x 2/pv). Ventilaatiofunktioiden heikkeneminen aiheutettiin metakoliini-inhalaatioilla, kunnes FEV1 oli laskenut vähintään 30 %. Hengenahdistusta mitattiin Borgin asteikolla. Eroja ei todettu eri lääkkeiden kesken tai verrattuna lumehoitoon. Ei myöskään havaittu eroa siinä, että jokin hoito olisi stimuloinut ventilaatiofunktioita erityiseen laskuun.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Psykoosilääkkeiden pitkäaikainen käyttö lisää veren leptiinipitoisuuksia

Psykoosilääkkeiden käyttöön liittyvän painonnousun mekanismi on epäselvä. Ainakin jotkut psykoosilääkkeet lisäävät akuutisti leptiinin määrää veressä, mutta pitkäaikaisvaikutuksista on vähemmän tietoa. Tutkimuksessa avohoidossa olevien kroonisten skitsofreniapotilaiden ja heidän kanssaan sukupuolen, iän ja painoindeksin osalta kaltaistettujen terveiden verrokkien seerumin leptiinipitoisuuksissa ei ollut eroa, mutta skitsofreniapotilailla painon lisäys sairastumisajankohtaan verrattuna korreloi seerumin leptiinipitoisuuteen, vaikka potilaiden painokin oli kontrolloitu. Suurimmat painonnousut olivat klotsapiinia ja olantsepiinia saaneilla.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Ig Nobel

Nobelien varjossa jaetaan Harvardin yliopistossa pidettävässä juhlassa Ig Nobel -palkinnot tutkimuksista, joita ei voi eikä pitäisi toistaa. Juhlaan osallistuu vuosittain myös melkoinen joukko aidon Nobelin saaneita. Tällä palstallakin referoitu tutkimus flatuksesta ja hajunsyöjähousuista toi housujen keksijälle biologian alan Ig Nobelin. Lääketieteen palkinto meni putoavien kookospähkinöiden aiheuttamien vammojen tutkijalle. Maininnan ansaitsee myös teknologian palkinto. Se myönnettiin australialaiselle, joka oli onnistunut patentoimaan kotimaassaan pyörän. Loppupuheenvuorossaan tilaisuuden järjestäjän, Annals of Improbable Research -lehden päätoimittaja toivotti niille, jotka eivät tänä vuonna voittaneet, ja erityisesti niille, jotka voittivat, parempaa onnea ensi vuonna.

Heikki Arvilommi