Sovintoesitykselle oli helppo sanoa ei

Valtakunnansovittelija Juhani Saloniuksen sovintoesityksellä lääkärilakon lopettamiseksi ei ollut lääkäreille paljon annettavaa. Liiton valtuuskunta oli varautunut ruotimaan sitä parikin päivää, mutta sovintoesityksen lento katkesi jo liiton hallituksen pöydälle.

Suvi Sariola

Lääkäriliitto syvästi pettynyt sovintoesityksen sisältöön ja tasoon

Valtakunnansovittelija Juhani Saloniuksen viime viikon torstaina antama sovintoesitys hylättiin yksimielisesti samana päivänä Lääkäriliiton hallituksen kokouksessa. Tarjouksessa ei ollut ratkaistu lääkärien päivystykseen ja muihin työolosuhteisiin liittyviä ongelmia eikä se kannusta lääkäreitä työskentelemään kuntien palveluksessa.

Valtuuskunta kiitteli hallitusta jämäkästä päätöksestä

Lääkäriliiton valtuuskunta kokoontui 11. toukokuuta sääntömääräiseen kevätkokoukseensa. Valtuuskunta oli odottanut, että se päättää liiton suhtautumisesta valtakunnansovittelijan sovintoesitykseen. Tätä ei kuitenkaan tarvittu, vaan liiton hallitus oli jo edellisenä päivänä hylännyt yksimielisesti esityksen.

Mika Vehkasaari

Viimeinen tykykirja pistää työkykymäärittelyn uusiksi Työelämän raju murros ajoi perinteisen tyky-toiminnan ohi

Työntekijä on jätetty yksin. Suomalainen työterveyshuoltojärjestelmä kuuluu maailman parhaisiin. Silti suomalaiset jäävät muita varhemmin eläkkeelle ja uupumisongelma näyttää vain pahenevan.

Ulla Järvi

Tietoturvan haasteet kasvamassa

Terveydenhuolto ei voi ottaa riskiä tietoturvan pettämisestä nyt, kun tietojärjestelmien murros on meneillään. Asiakkaalla ja potilaalla on oikeus odottaa aiempien käyntiensä tietojen säilymistä ja oikeus saattaa aiempien tutkimustensa tulokset lääkärien ja hoitajien tietoon tutkimuspaikasta riippumatta. Hänen on voitava luottaa salassapitoon myös tietojen siirrossa.

Raimo Kuikka

Käynnit yksityisillä gynekologeilla: lisätutkimuksia kaipaava alue

Lähes kaikki gynekologit pitävät yksityisvastaanottoa ja neljännes heistä on päätoimisesti yksityislääkärinä. Potilaiden käynnit gynekologin vastaanotolla muodostavat vajaan viidenneksen kaikista käynneistä yksityislääkärillä. Säännöllinen gynekologin vastaanotolla käyminen on yleisempää korkeammin koulutetuilla, eteläsuomalaisilla ja paremman koetun terveyden omaavilla. Naiset maksavat itse huomattavan osan käynneistä ja niihin liittyvistä tutkimuksista. Kirjoittajien mielestä olisi tärkeää jatkossa selvittää, onko nykyinen käytäntö optimaalista naisten ja yhteiskunnan resurssien käyttöä.

Elina Hemminki, Kati Tanninen

Viiltohaavan varhaisparaneminen: Kokeellisia ja kliinisiä tutkimuksia

23.3.2001 Turun yliopisto

Olli Pajulo

Ihmisen parechovirus 1:n molekyylipatogeneesi, antigeeniset ominaisuudet ja epidemiologia

23.3.2001 Turun yliopisto

Päivi Joki-Korpela

Luun paranemisen nopeuttaminen adenovirusvälitteisen BMP-2 geeninsiirron avulla

24.3.2001 Turun yliopisto

Hannele Uusitalo

Spinaalipuudutus pienellä bupivakaiini-annoksella

Toispuoleinen spinaalipuudutus saadaan aikaan käyttämällä pientä annosta puudutetta ja pitämällä potilaita kylkiasennossa puuduttamisen jälkeen. Puudutus soveltuu päiväkirurgiakäyttöön kestonsa ja vähäisten haittavaikutusten vuoksi. Väitöksessä tutkittiin lyhytkestoista spinaalipuudutusta bupivakaiini-nimistä puudutetta käyttäen. Tavoitteena oli saada aikaan toispuoleinen spinaalipuudutus, jonka etuna perinteiseen spinaalipuudutukseen nähden on haittavaikutusten vähäisyys sekä potilaiden tyytyväisyys. Tutkimuksessa lähdettiin kehittämään päiväkirurgisille potilaille soveltuvaa toispuoleista spinaalipuudutusta.

Kristiina Kuusniemi

Äkillinen sekavuustila (delirium) ei-dementoituneilla iäkkäillä

30.3.2001 Kuopion yliopisto

Terhi Rahkonen

Follikulaariset lymfoomasolut B-lymfosyyttien erilaistumisen ja kypsymisen mallina

30.3.2001 Helsingin yliopisto

Mine Eray

Löytyykö ratkaisu infarktin hoitoon luuytimestä?

Kaksi eri tutkijaryhmää New Yorkista on saanut erittäin lupaavia tuloksia luuydinsolujen käytöstä infarktiin liittyvien sydänlihasvaurioiden korjauksessa. Toisessa tutkimuksessa käytettiin hiiriä, joille aiheutettiin infarkti koronaariligaatiolla. Muutaman tunnin kuluttua infarktialueen lähistölle sydänlihakseen ruiskutettiin syngeenisen hiirikannan luuytimestä otettuja erilaistumattomia veren kantasoluja. Soluihin oli siirretty fluoresoivaa proteiinia koodaava geeni, joten siirrettyjä soluja ja niiden jälkeläisiä voitiin seurata. Siirretyt solut asettuivat vaurioalueelle ja täyttivät sen tilavuudesta keskimäärin 68 % yhdeksän päivän aikana. Merkkimolekyylien avulla voitiin osoittaa, että solut olivat ympäristön vaikutuksesta muuttaneet erilaistumissuuntaansa ja vaurioalueen kudos koostui lisääntyvistä lihas- ja endoteelisoluista. Solut ilmensivät myös konneksiinia 43, joka on keskeinen molekyyli solujen välisten anatomisten ja sähköisten yhteyksien synnyssä. Merkkinä solujen muuttumisesta toimivaksi sydänlihakseksi soluja saaneiden eläinten sydämen pumppaustoiminta parani merkittävästi.

Matti Viljanen

Hankinnaiset tekijät epilepsian synnyssä

Kaksostutkimukset ovat olleet tärkeä tutkimusmenetelmä useiden monitekijäisten tautien geneettisen taustan todentamisessa. Muutaman vuoden takaisessa laajassa tutkimuksessa todettiin, että monotsygoottisten kaksosten konkordanssi epilepsian suhteen oli 62 %, kun ditsygoottisilla kaksosilla vastaava luku oli vain 18 %. Geneettisillä tekijöillä näyttää siis olevan merkitystä epilepsian synnyssä.

Kari Majamaa

Lyhyesti: Sepelvaltimoplakin kohonnut lämpötila lisää sydäntapahtumia

Nykyisillä termistorikatetreilla voidaan invasiivisen toimenpiteen yhteydessä mitata sepelvaltimon seinämän paikallista lämpötilaa 0,05 C:n tarkkuudella. Jo aiemmin on todettu, että epästabiilin tai ulseroituneen plakin lämpötila on keskimäärin lähes 1 C:n ympäröivää seinämää korkeampi. Kohonnut lämpötila ennakoi kreikkalaisessa 89 potilaan aineistossa vaikeuksia pallolaajennuksen jälkeen: plakin lämpötilan yli 0,5 C:n nousu lisäsi huomattavasti (41 % vs 7 %, p < 0,001) sydäntapahtumia keskimäärin 18 kuukauden seurannassa. Tämä tutkimuskäytössä oleva invasiivinen menetelmä tukee osaltaan ajatusta paikallisen tulehdusreaktion merkityksestä sydäntapahtumien synnyssä.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Klamydiainfektio ja astma

Infektioiden ja astman yhteydestä on taitettu peistä viime vuosina. Toisaalta on esitetty, että lukuisat infektiosairaudet pikkulapsena suojaisivat astmalta, mutta toisaalta on etsitty näyttöä mm. klamydian merkityksestä astman taustatekijänä. Suomalais-sveitsiläinen työryhmä selvitti asiaa tutkimalla 33 aikuisen astmaatikon seerumista IgG-, IgA- ja IgM-vasta-aineet klamydiaa kohtaan ja vertasivat niitä 33 kaltaistetun astmaa sairastamattoman henkilön tilanteeseen. Kaikista tutkituista 63 %:lta löytyi merkkejä sairastetusta klamydia-infektiosta. Chl. pneumoniae -spesifisiä IgA-vasta-aineita löytyi 52 %:lta astmaatikoista ja 15 %:lta verrokeista (p < 0,01). Serologisesti ilmeisen koonisen infektion merkistö (IgG yli 1:512 ja IgA yli 1:40) löytyi 18 %:lta astmapotilaista mutta verrokeista vain 3 %:lta (p < 0,01). Eli tulokset antavat tukea epäilyille.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Uutta paraneoplastisista polyneuropatioista

Paraneoplastiset neurologiset oireyhtymät ovat autoimmuuniprosesseja, joissa vasta-aine kohdistuu hermokudoksen antigeeneja kohtaan ja joissa perifeerinen hermosto on usein osallisena. Anti-Hu-vasta-aineiden yhteydessä ilmenevä subakuutti sensorinen neuronopatia on parhaiten tunnettu paraneoplastinen perifeerinen neuropatia. Anti-CV2-vasta-aineiden yhteydessä ilmenevään oireistoon kuuluvat perifeerisen neuropatian ohella myös pikkuaivodegeneraatio ja uveiitti. Anti-Hu- ja anti-CV2-paraneoplastiset neuropatiat eroavat toisistaan kliinisesti ja neurofysiologisesti. Anti-Hu-vasta-aineiden yhteydessä todettava neuropatia on puhtaasti sensorinen ja aksonaalinen, kun sen sijaan anti-CV2-vasta-aineiden yhteydessä kehittyi sekamuotoinen aksonaalinen ja demyelinisoiva, sensomotorinen neuropatia. Potilaiden seerumissa olevat anti-CV2-vasta-aineet reagoivat perifeerisen hermon 66 kDa:n pro-teiinin kanssa. Lähes kaikilla tutkimuksessa mukana olleilla potilailla neuropatia oli kulultaan subakuutti.

Kari Majamaa

Lyhyesti: Antibioottia sittenkin akuuttiin bronkiittiin - ainakin joskus

British Medical Journalin pääkirjoituksessa pohditaan kysymystä akuutin bronkiitin hoidosta: antibiootilla vai ilman. Laajan kirjallisuuskatsauksen päätteeksi todetaan: Antibioottien käyttö voi olla perusteltua potilaille, joilla on alempien hengitysteiden tulehduksen oireita, tai sellaisille yli 55-vuotiaille potilaille, jotka 'voivat huonosti' tai joilla on 'toistuvaa yskää päiväsaikaan'. Muiden potilaiden kohdalla on vakuuttavampaa näyttöä keuhkoputkia laajentavien lääkkeiden kuin antibioottien hyödyllisyydestä.

Robert Paul

Tamoksifeenihoidon optimaalinen kesto

Tuoreen meta-analyysin mukaan hormoniriippuvaisen (ER+) rintasyövän hoidoksi annettu viiden vuoden kestoinen tamoksifeenihoito vähentää rintasyövän uusiutumia lähes puolella verrattuna potilaisiin, jotka eivät saa lainkaan tamoksifeenia leikkauksen jälkeen. Meta-analyysissä tamoksifeenin suotuisa vaikutus on lisäksi suurempi viiden vuoden kestoisen hoidon saaneilla kuin tätä lyhyemmässä hoidossa. Tämän havainnon innoittamana on toivottu, että ehkäpä vieläkin pitkäkestoisempi tamoksifeenihoito voisi tuoda lisähyötyä.

Heikki Joensuu

Pienipainoisina syntyneiden poikien vähentynyt naimaonni

Naimattomilla miehillä on enemmän sydän- ja verisuonisairauksia kuin aviossa olevilla ja heidän elinikänsä on lyhyempi. Avioelämä siten joko suojaa sairauksilta tai sitten terveemmät miehet menevät avioon tai tekijät, jotka suosivat naimattomana pysymistä, liittyvät sydän- ja verisuoniongelmien esiintymiseen.

Pertti Kirkinen