Lyhyesti: Klamydiainfektio ja astma

Infektioiden ja astman yhteydestä on taitettu peistä viime vuosina. Toisaalta on esitetty, että lukuisat infektiosairaudet pikkulapsena suojaisivat astmalta, mutta toisaalta on etsitty näyttöä mm. klamydian merkityksestä astman taustatekijänä. Suomalais-sveitsiläinen työryhmä selvitti asiaa tutkimalla 33 aikuisen astmaatikon seerumista IgG-, IgA- ja IgM-vasta-aineet klamydiaa kohtaan ja vertasivat niitä 33 kaltaistetun astmaa sairastamattoman henkilön tilanteeseen. Kaikista tutkituista 63 %:lta löytyi merkkejä sairastetusta klamydia-infektiosta. Chl. pneumoniae -spesifisiä IgA-vasta-aineita löytyi 52 %:lta astmaatikoista ja 15 %:lta verrokeista (p < 0,01). Serologisesti ilmeisen koonisen infektion merkistö (IgG yli 1:512 ja IgA yli 1:40) löytyi 18 %:lta astmapotilaista mutta verrokeista vain 3 %:lta (p < 0,01). Eli tulokset antavat tukea epäilyille.

Hannu Puolijoki
Lehti 19: Lääketieteen maailmasta 19/2001 Kommentteja

Lyhyesti: Uutta paraneoplastisista polyneuropatioista

Paraneoplastiset neurologiset oireyhtymät ovat autoimmuuniprosesseja, joissa vasta-aine kohdistuu hermokudoksen antigeeneja kohtaan ja joissa perifeerinen hermosto on usein osallisena. Anti-Hu-vasta-aineiden yhteydessä ilmenevä subakuutti sensorinen neuronopatia on parhaiten tunnettu paraneoplastinen perifeerinen neuropatia. Anti-CV2-vasta-aineiden yhteydessä ilmenevään oireistoon kuuluvat perifeerisen neuropatian ohella myös pikkuaivodegeneraatio ja uveiitti. Anti-Hu- ja anti-CV2-paraneoplastiset neuropatiat eroavat toisistaan kliinisesti ja neurofysiologisesti. Anti-Hu-vasta-aineiden yhteydessä todettava neuropatia on puhtaasti sensorinen ja aksonaalinen, kun sen sijaan anti-CV2-vasta-aineiden yhteydessä kehittyi sekamuotoinen aksonaalinen ja demyelinisoiva, sensomotorinen neuropatia. Potilaiden seerumissa olevat anti-CV2-vasta-aineet reagoivat perifeerisen hermon 66 kDa:n pro-teiinin kanssa. Lähes kaikilla tutkimuksessa mukana olleilla potilailla neuropatia oli kulultaan subakuutti.

Kari Majamaa
Lehti 19: Lääketieteen maailmasta 19/2001 Kommentteja

Lyhyesti: Antibioottia sittenkin akuuttiin bronkiittiin - ainakin joskus

British Medical Journalin pääkirjoituksessa pohditaan kysymystä akuutin bronkiitin hoidosta: antibiootilla vai ilman. Laajan kirjallisuuskatsauksen päätteeksi todetaan: Antibioottien käyttö voi olla perusteltua potilaille, joilla on alempien hengitysteiden tulehduksen oireita, tai sellaisille yli 55-vuotiaille potilaille, jotka 'voivat huonosti' tai joilla on 'toistuvaa yskää päiväsaikaan'. Muiden potilaiden kohdalla on vakuuttavampaa näyttöä keuhkoputkia laajentavien lääkkeiden kuin antibioottien hyödyllisyydestä.

Robert Paul
Lehti 19: Lääketieteen maailmasta 19/2001 Kommentteja

Tamoksifeenihoidon optimaalinen kesto

Tuoreen meta-analyysin mukaan hormoniriippuvaisen (ER+) rintasyövän hoidoksi annettu viiden vuoden kestoinen tamoksifeenihoito vähentää rintasyövän uusiutumia lähes puolella verrattuna potilaisiin, jotka eivät saa lainkaan tamoksifeenia leikkauksen jälkeen. Meta-analyysissä tamoksifeenin suotuisa vaikutus on lisäksi suurempi viiden vuoden kestoisen hoidon saaneilla kuin tätä lyhyemmässä hoidossa. Tämän havainnon innoittamana on toivottu, että ehkäpä vieläkin pitkäkestoisempi tamoksifeenihoito voisi tuoda lisähyötyä.

Heikki Joensuu
Lehti 19: Lääketieteen maailmasta 19/2001 Kommentteja

Sopiiko laparoskooppinen sappileikkaus päiväkirurgiaan?

Anestesia- ja leikkaustekniikoiden kehittyminen on mahdollistanut laparoskooppisen sappileikkauksen (LC) tekemisen päiväkirurgisesti. Aloittaessamme tätä uutta toimintaa Vaasan ja Keski-Pohjanmaan keskussairaaloissa teimme kyselytutkimuksen näiden potilaiden selviytymisestä kotona. Potilaat selviytyivät kotona hyvin ja olivat tyytyväisiä päiväkirurgiseen hoitomuotoon. Pahoinvointi osoittautui ennakoitua pienemmäksi ongelmaksi. Leikkauksen jälkeisen kivun hoitoa sen sijaan on kehitettävä edelleen. Oikeiden potilaiden valitseminen ja heidän huolellinen valmistaminen toimenpiteeseen sekä kokenut kirurgi luovat edellytykset onnistumiselle.

Tuula Rajaniemi, Tuula Vuorialho, Pekka Tolonen, Alari Ilves, Auvo Rauhala, Asta Boström, Lisen Franz, Lea Hovila, Anna Hakala
Lehti 19: Alkuperäistutkimus 19/2001 Kommentteja

Väestötiheys vaikuttaa tapaturmariskiin

Suomessa sattuu vuosittain yli miljoona tapaturmaa, ja tapaturmaisesti kuolee yli 3 000 ihmistä. Tutkimuksessamme onnettomuustapahtumien määrä arvioitiin seutukunnittain tapaturmien päivystyspotilaiden määristä. Tapaturmien riski on selvässä yhteydessä asukastiheyteen, joka väestön määrän ohessa vaikuttaa yhteiskunnan toiminnan paljouteen (liikenne, massatapahtumat yms.). Tästä johtuen maassamme alueellinen tapaturmariski voidaan määritellä lähinnä kolmen tason mukaan, joista pääkaupunkiseutu erottuu muista selvästi korkeariskisimpänä.

Seppo Nieminen, Olli-Pekka Lehtonen, Miika Linna
Lehti 19: Alkuperäistutkimus 19/2001 Kommentteja

Kenelle rautaa raskauden aikana?

Odottavan äidin veren hemoglobiinin pitoisuuden pieneneminen kuuluu raskauden fysiologiaan. Se johtuu etupäässä plasman tilavuuden kasvusta ja on sikiön ennusteelle suotuisaa. Miltei kaikki äidit saavat ravinnostaan riittämättömästi rautaa, suurelle osalle kehittyy raudanpuute ja osalle raudanpuuteanemiakin raskausaikana. Tämän takia raskaana oleville on suositeltu rutiiniluonteista rautaprofylaksia tai suunnattua rautalääkitystä. Tutkimuksissa rautalääkitys on lisännyt odottavan äidin rautavarastoja ja kohottanut hemoglobiinitasoa, mutta toisaalta se ei ole parantanut, jos kohta ei huonontanutkaan, äidin tai sikiön ennustetta.

Pekka Leinonen, Kari Teramo
Lehti 19: Katsausartikkeli 19/2001 Kommentteja

Kouluikäisen ruoka-allergia

Ruoka-allergia on kouluikäisillä ja nuorilla aikuisilla lähes yhtä yleinen kuin pienillä lapsilla. Viiden ikävuoden jälkeen sen taudinkuva poikkeaa varhaislapsuuden ruoka-allergiasta. IgE-välitteisten ja yleisoireisten tautitapausten määrä on vähentynyt ja pääsääntöisesti suolioireinen taudinkuva on tullut niiden tilalle. Kouluiälläkin ruoka-allergian lopullinen diagnoosi saadaan tarkkaan valvotussa välttämis-altistuskokeessa.

Jorma Kokkonen
Lehti 19: Katsausartikkeli 19/2001 Kommentteja

Lääkäreiden käsitys taidostaan tunnistaa ja hoitaa mielenterveysongelmia

Viime aikoina on kiinnitetty kasvavaa huomiota mielenterveysongelmien varhaistunnistukseen ja ehkäisyyn, samoin kuin mielenterveysongelmien yleisyyteen. Perusterveydenhuollon lääkärit ovat avainasemassa hoidettaessa ja tunnistettaessa mielenterveysongelmia, mutta tuntevat itsensä epävarmoiksi psykiatrisia potilaita hoitaessaan. Lisäkoulutuksen tarve näkyi kyselyssämme, perusterveydenhuollon lääkärit kaipaavat lisää tietoa sekä psyykkisten ongelmien hoitamisesta että tunnistamisesta.

Terhi Ojala, Klaus Lehtinen
Lehti 19: Terveydenhuolto 19/2001 Kommentteja

Sikiön oikeusturva Sikiön itsenäiset oikeudet vai raskaana olevan naisen oikeusturva sikiön hyvinvoinnin oikeudellisena perustana?

Ihminen tulee perusoikeuksien täysimääräiseksi haltijaksi syntymänsä hetkellä. Sikiöön ei tosin saa kohdistaa ihmisarvoa loukkaavia toimenpiteitä, mutta sillä ei vastasyntyneen lapsen tavoin ole perusoikeutta hengen, terveyden tai koskemattomuuden suojaan. Siksi raskaana olevan naiseen ei voida hänen perusoikeuksiaan loukkaamatta kohdistaa pakkotoimia sikiön arvioidun edun nimissä. Huolehtimalla siitä, että raskaana olevalle naiselle tarjotaan hyvät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, turvataan sekä sikiön että raskaana olevan naisen oikeudet. Avainasemassa ovat päihdehuollon ja mielenterveystyön palvelujen saatavuus ja laatu.

Marita Liljeström
Lehti 19: Terveydenhuolto 19/2001 Kommentteja

Etusivulla juuri nyt

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030