Positroniemissiotomografia syövän uusiutumisen ennustamisessa

Positroniemissiotomografia on yleistynyt monien syöpien kuvantamisessa, koska se selkeästi parantaa diagnostista tarkkuutta perinteisiin kuvantamismenetelmiin verrattuna.

Marko Seppänen, Heikki Minn

Mitä tyypin 1 diabetesta sairastavat nuoret työikäiset toivovat diabeettisen retinopatian seulonnalta?

Diabeteksen lisäsairautena kehittyvä vaikea verkkokalvosairaus eli proliferatiivinen retinopatia on näköä uhkaava sairaus, joka voi kehittyä pitkään tyypin 1 diabetesta sairastaneelle. Riittävän aikaisin diagnosoituna proliferatiivinen retinopatia on nykyisillä hoitomenetelmillä useimmiten hoidettavissa niin että näkökyky säilyy, ja säännöllinen valokuvaseulonta onkin hyvä apu taistelussa näkövammautumista vastaan. Toimivan seulonnan toteutumisen edellytyksiä selvitettiin kysymällä potilailta heidän näkemyksiään retinopatian seulontakäytännöistä.

Laura Savola, Nina Hautala, Aura Falck

Radikaalileikkauksen jälkeistä PSA:n nousua voidaan seurata valikoidusti

Mitä tehdä, kun radikaalileikatulla eturauhassyöpäpotilaalla todetaan mitattavalle alueelle noussut PSA? Tämä ei ole kliinikolle harvinainen dilemma. Valaistusta asiaan on saatavissa tuoreesta newyorkilaistutkimuksesta, jonka mukaan suositeltavin etenemistapa on potilaskohtainen, PSA:n käyttäytymiseen perustuva jatkotoimenpiteiden valinta.

Ossi Lindell

Poikien ympärileikkauksen haittavaikutukset

Yhdysvalloissa tehdään vuosittain 1,4 miljoonaa poikien ympärileikkausta, joista noin 95 % tehdään vastasyntyneisyyskaudella. Vastasyntyneen ympärileikkauksen suorittamisesta päättävät vanhemmat. Suomalaisessakin keskustelussa on ehdotettu, että poikien ympärileikkaus tehtäisiin vasta, kun voidaan kuulla lapsen oma mielipide toimenpiteestä.

Terhi Tapiainen

Profylaktinen rytmihäiriötahdistin on tehokas riskiryhmissä

Pääosa rytmihäiriötahdistimista asennetaan vasta henkeä uhanneen rytmihäiriökohtauksen jälkeen. Satunnaistettujen tutkimusten mukaan hoito on kuitenkin hyödyllinen myös primaaripreventiossa silloin, kun sydämen pumppaustoiminta on selvästi heikentynyt. Uusi rekisteritutkimus tukee sitä käsitystä, että tämä ennakoiva hoito vähentää kuoleman vaaraa myös hieman lievempiasteisessa sydämen vajaatoiminnassa.

Juhani Airaksinen

Tieto protonipumpun estäjien riskeistä kasvaa

Yli kolmannes hauraista laitosvanhuksista Suomessa käyttää protonipumpun estäjiä (PPI), useimmiten pitkiä aikoja. Näiden lääkkeiden käyttöön on todettu liittyvän Clostridium difficile -ripulia, infektioita ja murtumia, sekä kaikkein hauraimmilla laitosvanhuksilla myös kuolemanvaaraa. Mekanismiksi arvellaan mm. suolistoflooran muutoksia, jotka heikentävät immunologista suojamuuria sekä kalsiumin ja B12-vitamiinin imeytymistä.

Kaisu Pitkälä

Silmänpohjan kostea ikärappeuma pitää hoitaa ajoissa

Silmänpohjan ikärappeuma, joka jaetaan kuivaan ja kosteaan muotoon, on yleisin näkövammaisuutta aiheuttava ikäihmisten silmäsairaus länsimaissa.

Kati Kinnunen, Kai Kaarniranta

Verkkokalvon laskimotukoksen uudet hoidot

Laskimoveritulppa on toiseksi yleisin silmän verenkiertohäiriö.

Sulevi Kaipiainen

Ikänäön kirurgiset hoitovaihtoehdot

Ikänäkö eli presbyopia tarkoittaa silmien heikentynyttä akkommodaatiokykyä, eli kykyä saada verkkokalvolle optisesti tarkka kuva lähellä sijaitsevasta kohteesta.

Ilpo S. Tuisku, Kari Krootila

Verisuonten kasvutekijän estäjät diabeettisen retinopatian hoidossa

Diabeettinen retinopatia on diabeteksen yleisin komplikaatio; silmämuutoksia todetaan yli 20 vuoden sairastamisaikana useimmilla potilailla. Näköä heikentävä keskeisen verkkokalvon eli makulan turvotus todetaan yleisemmin tyypin 2 diabetesta sairastavilla.

Johanna Liinamaa, Nina Hautala

Laseravusteinen kaihileikkaus

Ultralyhyttä femtosekuntilaseria hyödyntävä kaihileikkaus saattaa olla merkittävä kehitysaskel täydentämään perinteistä ultraäänellä tehtävää leikkausta.

Petri Järventausta, Paula Niinimäki, Kari Krootila

Silmätautien palvelujen kysyntä 2010-luvulla

Kysynnän ja voimavarojen kasvavan epäsuhdan kohtaaminen ja hyväksyminen sekä viisas päätöksenteko ovat osa julkisen terveydenhuollon perustehtävää.

Anja Tuulonen

Alatiesynnytys edelleen turvallisin synnytystapa

Väitöstyössä selvitettiin keisarileikkauksiin liittyviä välittömiä komplikaatioita ja niiden riskitekijöitä.

Nanneli Pallasmaa

Wnt-11 signaalitien tehtävät sydämen ja munuaisten kehityksen säätelyssä

Alkion sisäelinten kehityksen aikana esisolut lisääntyvät ja erilaistuvat muodostaen tarkoin määriteltyjä monisoluisia rakenteita. Muodostuvan kudosrakenteen määrittelyssä erilaiset solusignaalit ovat keskeisessä asemassa. Yksi näistä on niin kutsuttu Wnt-signaaliperheen jäsen Wnt-11, jonka tehtävät tunnetaan huonosti. Wnt-11 ilmeisesti säätelee solujen järjestäytymistä kudoksessa niin kutsuttujen planaaristen solupolariteettireittien kautta.

Irina Nagy

Vaikeissa kasvovammoissa aivovammat yleisiä

Hammasvammat ovat yleisiä ja leukamurtumien määrä Suomessa on lisääntynyt viime vuosikymmeninä. Maailmanlaajuisesti erilaiset vammat ovat johtava kuolinsyy yli 1-vuotiailla lapsilla ja alle 40-vuotiailla aikuisilla. Vaikeasti vammautuneen potilaan hoito ja kuntoutus vie runsaasti myös terveydenhuollon resursseja.

Ulla Perheentupa

Uudet spektrometriset menetelmät eturauhassyövän ja virtsatieinfektion diagnostiikassa

Merkittävä osa eturauhassyövistä on hitaasti eteneviä muotoja, jotka eivät aiheuta potilaalle oireita tämän elinaikana. Tällöin hoitotoimenpiteet saattavat aiheuttaa potilaalle enemmän haittaa kuin hyötyä. Toisaalta aggressiista syöpää sairastava potilas hyötyy hoidosta selvästi. Nykyään laajalti käytetty prostataspesifinen antigeeni erottelee huonosti näitä kahta tautimuotoa ja siksi uudet diagnostiset menetelmät ovat tarpeen.

Antti Roine

Hengityskatkosten vakavuuden huomioiminen tarkentaa uniapnean diagnostiikkaa

Nykyinen uniapnean diagnostiikka ja luokitus perustuvat lisääntyneen päiväväsymyksen lisäksi unen aikana todettavien poikkeavien hengitys- ja hapetushäiriötapahtumien pelkkään lukumäärään tunnissa.

Anu Muraja-Murro

Hermostoon vaikuttavien lääkkeiden yhteiskäyttö lisää iäkkäiden miesten murtumien riskiä

Väitöstutkimuksessa tarkasteltiin usean hermostoon vaikuttavan lääkeaineen yhtäaikaista käyttöä pitkäaikaisen laitoshoidon osastolla hoidossa olevilla potilailla. Kolmasosa 2004-2005 tutkitusta 154 potilaasta käytti säännöllisesti kolmea tai useampaa hermostoon vaikuttavaa lääkettä samanaikaisesti. Kun huomioitiin myös tarvittaessa otettavat lääkkeet, vastaava luku oli 53 %.

Janne Nurminen

Laadun eri näkökulmat unohdettu arvioitaessa yleislääkäreiden vastaanottotapahtumia

Väitöstutkimuksessa tarkasteltiin vastaanottotapahtuman laatua sekä potilaan, lääkärin että tutkijan näkökulmasta. Laadun osatekijöinä olivat lääkärin tieteellistekninen eli ammatillinen osaaminen, vuorovaikutustaidot sekä taloudellisuus. Aineistona olivat kyselylomakkeet, potilasasiakirjat sekä vastaanottotapahtumien videoinnit. Analyysissä käytettiin sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisia menetelmiä.

Maisa Kuusela

Kännykkä voi vaikuttaa miehen hedelmöityskykyyn

Brittiläisessä Exeterin yliopistossa tehdyn meta-analyysin mukaan altistuminen matkapuhelimen sähkömagneettiselle säteilylle on miehillä yhteydessä 8,1 %:n vähenemiseen siittiöiden liikkuvuudessa ja 9,1 %:n vähenemiseen elinkykyisten siittiöiden määrässä. Kolmannen hedelmällisyyden kannalta tärkeänä pidetyn muuttujan, siittiötiheyden, suhteen löydös oli epävarma.

Ossi Lindell