Päähän johdettu tasavirta lievittää kuuloharhoja

Potilaan päähän johdettua sähkövirtaa, galvanisaatiota, käytettiin 1800-luvulla yleisesti neurologisten ja psykiatristen sairauksien hoitomuotona. Viime vuosikymmeninä tämä välillä jo unhoon vaipunut hoito on kokenut uuden renessanssin. Hoitomuodosta käytetään nykyisin nimitystä "transcranial direct-current stimulation" (tDCS). Siinä pään iholle asetetun anodin alla hermosolujen ärtyvyys lisääntyy ja katodin alla vähenee; vaikutus lienee samantyyppinen kuin nopea- ja hidastaajuisella toistettavalla transkraniaalisella magneettistimulaatiolla (rTMS).

Tero Taiminen

Melulla on monia vaikutuksia terveyteen

Melun terveysvaikutusten on usein mielletty koskevan vain sisäkorvan vaurioita.

Marja Heinonen-Guzejev, Tapani Jauhiainen, Eeva Sala, Ulla Ström, Heikki S. Vuorinen

Sappikivet kannattaa hoitaa ajoissa

Väestön ikääntymisen ja painon nousun seurauksena sappikivitauti ja sen komplikaatiot yleistyvät, mikä kuormittaa merkittävästi terveydenhuoltoa.

Arto Saarela, Juha Grönroos

Neurostimulaatiohoidot - tulevaisuuden psykiatriaa

Neurostimulaatiohoidoissa aivotoimintaa pyritään muokkaamaan sähkömagneettisella ärsykkeellä. Aivojen sähköhoito (ECT) on ollut käytössä yli 70 vuoden ajan, uudempia hoitomuotoja ovat transkraniaalinen magneettistimulaatio (TMS), vagushermostimulaatio (VNS), syväaivostimulaatio (DBS) sekä magneettikonvulsiohoito (MST).

Sami Leppämäki

Kroonisen kivun hoidon kehittäminen perusterveydenhuollossa

Hoitoon pääsyn kriteerit, kansalliset hoitosuositukset ja alueelliset hoitoketjut linjaavat perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välistä työnjakoa kivun hoidossa.

Nora Hagelberg, Tarja Heiskanen

Kroonisen kivun hoidon kehittäminen perusterveydenhuollossa

Hoitoon pääsyn kriteerit, kansalliset hoitosuositukset ja alueelliset hoitoketjut linjaavat perus­terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välistä työnjakoa kivun hoidossa.

Nora Hagelberg, Tarja Heiskanen

Pelihimon taustalla aivojen palkkiojärjestelmän toimintahäiriö

Peliriippuvuus on toiminnallisen riippuvuuden muoto, jonka neurobiologisesta taustasta tiedetään toistaiseksi hyvin vähän. Pelihimon esiintyvyys länsimaissa on noin 1-2 prosenttia koko väestöstä.

Juho Joutsa

Timp4-geeni suojelee sydäntä repeämiseltä

Väitöstutkimuksessa selvitettiin Timp4-geenin (väliaineen metalloproteinaasien kudosinhibiittori 4) vaikutuksia sydän- ja verisuonisairauksiin sekä melanoomaan.

Ilpo Koskivirta

Verisuonen sisäkerroksen toiminta paranee raskauden aikana

Väitöstutkimuksen tavoitteena oli tarkastella verisuonen endoteelin toimintaa normaaliraskaudessa ja sellaisissa raskauksissa, joissa synnyttäjällä oli raskausmyrkytys, raskauden aikainen verenpainetauti tai raskausajan diabetes. Endoteelin toimintaa arvioitiin mittaamalla verisuonen laajenemista puristuksen jälkeen ultraäänellä olkavarsivaltimosta.

Heli Saarelainen

Lasten virtsatieinfektiot eivät nykyhoidolla heikennä munuaisten toimintaa

Virtsatieinfektio on yksi tavallisimpia lasten bakteeri-infektioita, ja sillä on suuri taipumus uusiutua. Toistuvia lasten virtsatieinfektioita pyritään ehkäisemään hankalien oireiden vähentämiseksi ja toisaalta mahdollisten munuaisvaurioiden estämiseksi. Erityisesti virtsan takaisinvirtauksen on ajateltu lisäävän munuaisvaurioiden riskiä. Siksi lapsille on tehty ensimmäisen virtsatieinfektion jälkeen rasittavia kuvantamistutkimuksia ja käytetty munuaisten suojelemiseksi säännöllisiä antibioottiestolääkityksiä.

Jarmo Salo

Nilkka-olkavarsipaine on toimiva valtimotautiriskin mittari

Väitöstutkimuksessa selvitettiin endoteelin toimintaa mittaamalla typpioksidin välittämää verenkierron aktivoitumista sormenpäiden pienissä verisuonissa.

Kari Syvänen

Keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheita on estettävä kaikin keinoin

Vaikean keuhkoahtaumataudin ennuste on huono, varsinkin jos potilas jatkaa tupakointia eikä lääkehoito ole asianmukaista. Pahenemisvaiheiden merkitys taudin etenemisessä on ilmeinen, kuten tuore kanadalaistutkimus osoittaa.

Heikki Ekroos

Sitomista voidaan vähentää vanhainkodeissa

Vanhainkotien sitomiskäytäntöjä voidaan muuttaa. Seurantatutkimuksissa sitominen on ollut yhteydessä lisääntyneisiin komplikaatioihin, kuten kuolemanriskiin, murtumiin ja aspiraatiokeuhkokuumeisiin.

Kaisu Pitkälä

Voiko masennusta hoitaa puhelimitse?

Puhelimitse annettu kognitiivinen terapia voi olla merkittävä apu masennuspotilaille. Yhdysvalloissa tutkittiin satunnaistetussa asetelmassa, voidaanko puhelimitse annetulla kognitiivisella terapialla parantaa masennuspotilaiden sitoutumista hoitoon verrattuna normaaliin vastaanotolla annettavaan kognitiiviseen terapiaan ja miten tämä vaikuttaa hoidon lopputulokseen eli depression vaikeusasteeseen.

Kaisu Pitkälä

Kinaasin estäjät - uusi lääkeryhmä nivelreumaan

Janus-kinaasin estäjä tofasitinibista on kahdessa tuoreessa tutkimuksessa saatu lupaavia tuloksia nivelreumapotilaiden hoidossa. Tutkimuksiin saatiin hyvin aktiivista nivelreumaa sairastavia potilaita ja aika ilman tehokasta lääkitystä lumeryhmissä pyrittiin minimoimaan.

Satu Vehkavaara

Hodgkinin lymfooman TT-seurannasta vähän hyötyä

Solunsalpaaja- ja sädehoidon jälkeen Hodgkinin lymfooman sairastanutta potilasta seurataan hoitavassa yksikössä useiden vuosien ajan. Potilaille on tapana tehdä useita TT-kuvauksia seurannan aikana mahdollisen taudin uusiutumisen varhaiseksi toteamiseksi. Rutiininomaisesta kuvantamisesta ei ole voitu osoittaa elinaikahyötyä, ja siitä voi olla nuorille potilaille jopa haittaa.

Sirkku Jyrkkiö

FINRISKI-tutkimus:
Väestön kolesterolitaso on vuosikymmenien laskun jälkeen kääntynyt nousuun

Sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöitä on seurattu väestötasolla Suomessa vuodesta 1972 alkaen viiden vuoden välein. Tässä artikkelissa kuvataan kolesterolitason muutokset vuodesta 1982 vuoteen 2012.

Erkki Vartiainen, Katja Borodulin, Jouko Sundvall, Tiina Laatikainen, Markku Peltonen, Kennet Harald, Veikko Salomaa, Pekka Puska

Tuhkarokon paluu keväällä 2011

Euroopan huonontunut tuhkarokkotilanne on heijastunut myös Suomeen. Viimeisen 15 vuoden aikana tuhkarokkotapauksia on ollut 0−5 vuodessa, ilman yhtään kotimaista tartuntaa ennen vuotta 2011. Vuoden 2011 heinäkuun loppuun mennessä tuhkarokkotapauksia oli jo 20.

Irja Davidkin, Eeva Ruotsalainen, Liisa Kalliokoski, Juha Salonen, Jaana Syrjänen, Hannele Kotilainen, Eeva Salo, Teija Korhonen, Mia Kontio, Eeva Pekkanen, Outi Lyytikäinen

Onko ärtyvän suolen oireyhtymän ruokavaliohoito selkiytymässä?
Fermentoituvien hiilihydraattien rajoituksella lupaavia tuloksia

Ärtyvän suolen oireyhtymän oireet liittyvät usein ruokailuun, ja potilaat yhdistävät oireiden ­pahenemisen tiettyihin ruoka-aineisiin.

Reijo Laatikainen, Markku Hillilä

Raskausdiabeteksen riskiryhmä käyttää runsaasti vitamiini- ja mineraalivalmisteita

Suomalaisten naisten raskauden aikaisesta lääkkeiden käytöstä on kertynyt runsaasti tutkimustietoa, mutta heidän vitamiini- ja mineraalivalmisteiden käytöstään tietoa on vähemmän. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää vitamiini- ja mineraalivalmisteiden käytön yleisyyttä ja muutoksia raskauden aikana erityisesti raskausdiabeteksen riskiryhmään kuuluvilla naisilla.

Päivi Kolu, Jani Raitanen, Miia Artama, Riitta Luoto