Lapsi ja vajaakykyinen potilaana

Kiiretilanteita lukuun ottamatta potilaan hoitoon vaaditaan aina hoitosuostumus. Potilaslakia muutettiin vuonna 1999 siten, että myös vajaakykyisten aikuisten hoitoon tarvitaan suostumuksen antaja. Lääkäri ei voi koskaan toimia omin päin. Silloin, kun suostumuksen antajia on useita ja heidän näkemyksensä eroavat toisistaan, olisi valittava potilaan hoitotahtoa tai henkilökohtaista etua parhaiten vastaava vaihtoehto. Alaikäisten hoidossa lääkärillä ei kuitenkaan ole valintaoikeutta, vaan huoltajien olisi päästävä yhteisymmärrykseen. Vaikeita tilanteita voi syntyä, jos lääkäri katsoo suostumuksen antajan jättävän huomioimatta potilaan aikaisemmin ilmaiseman tahdon. Hankalissa tapauksissa voidaan aikuispotilaalle määrätä edunvalvoja, joka voi puolueettomasti tulkita potilaan hoitotahtoa. Lapsi voidaan tarvittaessa ottaa huostaan tai hänelle voidaan määrätä oheishuoltaja hoidon takaamiseksi.

Markku Helin

Päivystyksen ylläpidon kustannukset yliopistosairaaloissa

Päivystysvalmiustyöryhmän loppuraportissa määriteltiin maassamme aikaisemmin sopimatta olleet käsitteet päivystys, päivystystoimenpide ja päivystyspotilas sekä esiteltiin kustannuksien laskenta. Yliopistollisten sairaaloiden avohoidon laskutuksesta kohdistui päivystystoimintaan vuonna 2002 somaattisilla erikoisaloilla noin 22 % ja psykiatrian erikoisaloilla noin 10 % avohoidon koko laskutuksesta. Vuodeosastohoidosta päivystyksenä saapuneiden potilaiden osuus oli noin 50 % koko vuodeosastolaskutuksesta sekä psykiatriassa että somaattisilla erikoisaloilla. Kaikkiaan 40 % yliopistollisten sairaaloiden laskutuksesta kohdistuu päivystystoimintaan. Päivystysvelvoitteita lisäävät myös useat yliopistosairaaloiden erityistehtävät, kuten keskitetty erityistason hoito, sekä opetus-, tutkimus- ja koulutusvelvoitteet.

Anne Karikumpu - Anneli Ermes - Matti O. Halinen - Jaakko Herrala, Juhani Jokinen - Pekka Kaisto - Risto Laalo - Seppo Nieminen, Juhani Valkama - Liisa-Maria Voipio-Pulkki

Vakava masennusjakso nuorilla ja nuorilla aikuisilla

12.09.2003 Helsingin yliopisto

Linnea Haarasilta

Lääkeinteraktioiden ja maksan vajaatoiminnan vaikutus ropivakaiinin farmakokinetiikkaan

12.9.2003 Helsingin yliopisto

Mika Jokinen

Vaihdevuosi-ikäisten naisten luun menetyksen riski- ja suojatekijät sekä niiden yhteisvaikutukset

13.9.2003 Kuopion yliopisto

Joonas Sirola

Lyhyesti: Lisääkö diabetes idiopaattisen keuhkofibroosin riskiä?

Idiopaattinen keuhkofibroosi (IPF) on harvinainen, hankalasti hoidettava ja usein fataalikin sairaus. Japanilaiset tutkivat, lisäävätkö diabetes tai muut elämäntapaan liittyvät tekijät tähän keuhko-ongelmaan sairastumisen riskiä. Kohteena oli 65 peräkkäistä IPF-potilasta ja heille valitut 184 verrokkia. Osoittautui, että tupakointi oli monimuuttujamallissa tärkein IPF-riskiä selittävä esitietoihin liittyvä tekijä (OR 5,40), mutta hyvänä kakkosena tulikin diabetes (OR 4,06). IPF:n osalta ei löydetty selittäviä, nimenomaan diabeetikoille ominaisia piirteitä. Miksi näin? Lisäävätkö hyperglykemia tai tästä aiheutuvat päätetuotteet alveolaarisen vaurion etenemistä?

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Lamotrigiini kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoidossa

Lamotrigiinin on osoitettu olevan tehokas kaksisuuntaisen mielialahäiriön depression ja nopeasyklisen häiriön hoidossa. Lumekontrolloidussa kaksoissokkotutkimuksessa verrattiin lamotrigiinin, litiumin ja lumeen vaikutusta maanisten tai hypomaanisten kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsivien potilaiden hoidossa. Molemmat olivat lumetta tehokkaampia: lamotrigiini pidensi tehokkaammin ensimmäisen depressioepisodin puhkeamista, kun taas litium pidensi uuden mania-, hypomania- tai sekamuotoisen episodin puhkeamista. Tutkijat toteavatkin, että lamotrigiini on tehokas ja turvallinen lääke kaksisuuntaisen mielialahäiriön ylläpitohoidossa varsinkin masennuksen profylaksiassa.

Raimo Kr Salokangas

Morfiinista apua hengenahdistuksen hoidossa

Hengenahdistuksen hoito on vaikeaa, ellei oireen syytä saada hallintaan. Spesifistä dyspnean hoitoa onkin tutkittu oireen yleisyyteen nähden niukasti; esim. keuhkoahtaumapotilaiden terapiassa on keskitytty pikemminkin keuhkoputkia avaavien lääkkeiden kehittelyyn ja annostusten tutkimiseen.

Hannu Puolijoki

Bakteerivaginoosi lisää ennenaikaisia synnytyksiä

Bakteerivaginoosi on yleinen vaginan infektio, joka johtuu anaerobisten bakteerien, erityisesti Gardnerella vaginaliksen, liikakasvusta. Samea, vanhan suolakalan hajuinen valkovuoto on tilanteen tunnusmerkki puolella naisista. Papassa voi näkyä bakteerivaipan peittämiä epiteelisoluja, ns. clue-soluja. Bakteerivaginoosin ja ennenaikaisen synnytyksen yhteyttä tutkittiin meta-analyysissa, jossa oli mukana 18 julkaistua tutkimusta ja yli 20 000 naista. Ennen 37. raskausviikon loppua tapahtuvan synnytyksen riski kohosi 2,19-kertaiseksi, mikäli bakteerivaginoosi todettiin raskauden aikana. Mikäli vaginoosi todettiin ennen 16. raskausviikkoa, riski kohosi peräti 7,55-kertaiseksi, samoin spontaanin keskenmenon riski 9,91-kertaiseksi vaginoosia sairastamattomiin naisiin verrattuna. Tutkimus vahvisti käsitystä raskauden aikaisen vaginoosin merkityksestä. Tosin vielä on epäselvyyttä siitä, onko vaginoosi yksittäinen riskitekijä, ja mikä merkitys sen seulonnalla tai hoidolla on raskauden onnistumiselle. Vaginoosi lienee kuitenkin syytä hoitaa jo senkin takia, että siihen liittyy kiusallisia oireita.

Pertti Kirkinen

Syöpäpotilaan parempi laskimotukosprofylaksia

Syöpätauteihin liittyy eri syistä suurentunut laskimotukoksen ja siten myös keuhkoembolian ja äkkikuoleman riski, joten sekundaariprofylaksia on erityisen tärkeää. Kumariinijohdos varfariini vain on tunnetusti ominaisuuksiltaan vaikea lääke, ja syöpäpotilaiden käyttämät lääkkeet, maksaongelmat ja ravitsemusongelmat ovat omiaan vaikeuttamaan turvallisen ak-hoidon toteutumista kumariinilla.

Robert Paul

Suomalaisilla ei ole helppoa edes Ruotsissa

Tutkijat selvittivät itsemurhayritysten määriä kansallisuusryhmittäin ruotsalaisessa aikuisväestössä (n = 4,5 miljoonaa, 570 000 ulkomailla syntynyttä). Ruotsissa syntyneisiin naisiin verrattuna erityisen korkea itsemurhayritysten riski oli Suomessa (HR 1,95), Puolassa (HR 1,95), Iranissa (HR 2,06) ja Latinalaisessa Amerikassa (HR 1,72) syntyneillä naisilla. Ruotsalaisiin miehiin verrattuna erityisen korkea itsemurhayritysten riski oli Suomessa (HR 2,26), Puolassa (HR 1,70) ja Iranissa (HR 1,69) syntyneillä miehillä. Kun sosioekonominen taso ja siviilisääty vakioitiin, naisten riskit eivät paljoakaan muuttuneet, mutta miesten laskivat. Tämän vakioinnin jälkeen suomalaisten ja puolalaisten miesten riskit olivat selvästi muita korkeammat. Ruotsalaisiin verrattuna alhainen riski oli Etelä-Euroopasta, Latinalaisesta Amerikasta, Aasiasta ja Afrikasta tulleilla miehillä.Syyksi suomalaisten poikkeuksellisen korkeaan itsemurhayritysten määrään tutkijat tarjoavat alkuperämaan korkeita itsemurhayritysten määriä. Sen sijaan tutkimuksesta ei löydy viittaustakaan siihen suuntaan, että ruotsalaisessa yhteiskunnassa voisi olla joitain tekijöitä, jotka ovat suomalaisten kannalta erityisen ahdistavia.

Raimo K.R. Salokangas

Lyhyesti: Kalan syönti kannattaa

Kuopiolaisessa tutkimuksessa mitattiin ohitusleikkauksen, pallolaajennuksen tai sydäninfarktin läpikäyneiden potilaiden kalankäyttöä ja seurattiin heitä 5 vuoden ajan. Kokonaiskuolleisuuden vaara oli jopa 63 % pienempi niillä potilailla, jotka söivät kalaa vähintään 57 g päivässä verrattuna niihin, jotka eivät syöneet kalaa. Kokonaiskuolleisuuden vaara oli lähes 70 % pienempi niillä, joilla veren n-3-rasvahappojen pitoisuus kuului ylimpään kolmannekseen, verrattuna alimpaan kolmannekseen kuuluviin.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Äidin hypotyreoosin haitalliset sikiövaikutukset

Hypotyreoosin riittävä raskaudenaikainen hoito on tärkeää, sillä subkliinisenkin tilanteen tiedetään vaikkuttavan mm. lapsen älykkyysosamäärään. Erityisen tärkeänä pidetään äidin riittävää tyroksiinihormonitasoa raskauden ensimmäisen kolmanneksen aikana.

Pertti Kirkinen

Suunsisäisen irtokojeen käytön aiheet ja hoitovaste puhehäiriöissä

Lähtökohdat Noin viidenneksellä lapsista on äännevirheitä, joiden hoito puheterapiassa on pitkäaikaista ja kallista.

Marja-Leena Haapanen

Lukemisvaikeudet ja silmien ohjausliikkeiden häiriö Alustavia lupaavia tuloksia näkökyvyn ja lukunopeuden parantamiseksi

Lähtökohdat Lukemishäiriön syitä on tutkittu sekä visuaalisen havaintohäiriön että geneettisen perimän näkökulmasta, mutta taustatekijöiden yleiskuva on edelleen epäselvä.

Tapani Rahko

Perinnöllisen paksusuolisyövän hoito ja ehkäisy

Paksusuolisyövän aiheuttaa jopa 5 %:ssa tapauksista periytyvä alttius, jonka välittävät geenimuutokset on löydetty viimeisten 15 vuoden aikana. Syöpätaipumus syntyy paksusuoleen kehittyvien lukuisien polyyppien takia suolistopolypoositaudeissa tai ilman lisääntynyttä polyyppimuodostusta ei-polypoottisessa koolonkarsinoomasyndroomassa. Periytyvien syöpämuotojen tunnistaminen on tärkeää, koska syöpä kehittyy nuorella iällä ja sen hoito vaatii yleensä koko paksusuolen poistoa. Kasvainvaara on lisääntynyt myös muissa elimissä. Erityisen merkittävää on ymmärtää syövän ehkäisyn mahdollisuus muilla suvun jäsenillä. Useimmissa tapauksista altistava geenivirhe kyetään tunnistamaan, mikä lisää ehkäisevän hoidon ja seurannan tehoa.

Heikki J. Järvinen

Influenssatalvi 2002-2003: oikea virus outoon aikaan

Syksyn 2002 influenssarokotteen päivitys ei ollut aivan helppoa. Maailmalla kiersi kaksi influenssa B -virusten antigeenista varianttia, joista vain toinen oli mahdollista ottaa rokotteeseen. WHO:n suositus rokoteviruksiksi osui oikeaan. Talven 2002-03 valtavirus Suomessa vastasi hyvin rokotteen uutta B-virusta. Tavanomaista varhaisempi epidemia kehittyi voimakkaaksi vain lasten ja nuorten keskuudessa. Sekä varhaisuudelle että ikäkirjolle löytyy selitys influenssa B -virusten evoluutiosta ja aiemmasta epidemiologiasta. Varusmiehiä syksyn 2002 influenssarokotus suojasi hyvin. Syksyn 2003 rokotteen haaste ovat H3N2-alatyypin uudet influenssa A -virukset, joiden ote voimistui keväällä 2003.

Reijo Pyhälä, Niina Ikonen, Heikki Korpela, Tero Axelin, Riitta Räty, Petri Ruutu, Riitta Santanen, Anja Villberg, Matti Sarjakoski

Itsemurhien ehkäisyn nykynäkymiä

Itsemurhakuolleisuus kasvoi Suomessa 1930-luvun alun lamavuosia ja sotavuosia lukuun ottamatta 1800-luvun puolivälistä 1990-luvun alkuun saakka. Sen jälkeen itsemurhien määrä on pienentynyt viidenneksellä ja on nyt 1970-luvun alkupuoliskon tasolla. Mahdollisia selityksiä vähenemiselle ovat kansallinen itsemurhien ehkäisyprojekti seurausvaikutuksineen, muutokset yhteiskunnallisissa olosuhteissa ja ihmisten elinolosuhteissa ja -tavoissa sekä masennuksen hoidon tehostuminen. Tutkimukset kuitenkin viittaavat siihen, että masennus on edelleen alihoidettu sairaus Suomessa ja kliinisessä työssä tehokkain tapa ehkäistä itsemurhia on tunnistaa masentuneet ja hoitaa heitä aktiivisesti.

Jukka Hintikka, Marko Sorvaniemi

Eurooppalaista lääkepolitiikkaa - G10-ryhmän ehdotuksia käsitellään

Euroopan Unionin integraation edistyessä on osoittautunut vaikeaksi sovittaa yhteen jäsenvaltioiden terveys- ja lääkepoliittisia tavoitteita. Vaikeus on johtunut ennen muuta lääkkeiden hinnoitteluperiaatteista ja sairausvakuutusjärjestelmistä, jotka kussakin jäsenvaltiossa ovat erilaiset. Tätä yhteensovittamista on nyt pyritty helpottamaan ns. G10-lääketyöryhmän annettua suosituksensa, joihin komissio on heinäkuussa julkaisemassaan tiedonannossa tiukasti sitoutunut. Nyt on kunkin jäsenvaltion vuoro osaltaan arvioida tiedonannossa esitettyjä parannustoimenpiteitä.

Terhi Hermanson, Jarmo Lehtonen

Lääketieteen opiskelijoiden suhtautuminen eläinkokeisiin

Koe-eläintöitä käytetään edelleen lääketieteen opetuksessa ja tutkijakoulutuksessa havainnollistamaan elimistön fysiologisia ja patofysiologisia tapahtumia. Teimme keväällä 2002 Turun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa selvityksen opintonsa vasta aloittaneiden opiskelijoiden asennoitumisesta koe-eläintöihin. Vaikka enemmistö opiskelijoista halusi rajoittaa eläinkokeiden tekemistä ja lisätä niiden valvontaa, he suhtautuivat kuitenkin muuta nuorisoa myönteisemmin koe-eläintutkimuksiin. Naiset suhtautuivat selvästi miehiä kielteisemmin. Koska eläinkokeet ja niistä saatavat tulokset edelleen merkittävästi vaikuttavat lääketieteen opetukseen ja lääkärin työhön, asiallinen informointi eläinkokeista, niiden valvonnasta ja eettisistä näkökohdista jo opintojen alkuvaiheessa on ilmeisen tärkeää.

Ulla-Marjut Jaakkola, Pekka Kääpä