Varhainen raskausmyrkytys ennakoi naisen myöhempiä sydän- ja verisuonisairauksia

Käsitys varhaisen raskausmyrkytyksen merkityksestä naisen myöhemmän terveyden häiriöiden ennakoijana vahvistui, kun analysoitiin yli 800 000 norjalaisen naisen raskauksia ja näiden naisten kuolleisuutta sydän- ja verisuonisairauksiin. Naiset olivat synnyttäneet ensimmäisen lapsensa 1967-2002. Vuoden 2009 loppuun mennessä heistä oli menehtynyt noin 23 000, sydän- ja verisuonisairauksiin noin 4 000. Ensimmäistä raskautta komplisoinut pre-eklampsia oli ollut 35 000 naisella.

Pertti Kirkinen

Ivabradiini tehokas epätarkoituksenmukaisessa sinustakykardiassa

Epätarkoituksenmukaisella sinustakykardialla tarkoitetaan palpitaatiota aiheuttavaa tiheää leposykettä (keskimääräinen päiväajan syketaso yli 90-95/min). Lisäksi syke kiihtyy tarpeettoman reippaasti pystyyn noustessa ja jo kevyessäkin rasituksessa. Vaivaa ilmenee erityisesti nuorilla naisilla. Hoitoon on käytetty lähinnä beetasalpaajia vaihtelevalla menestyksellä. Valitettavasti sivuvaikutukset usein estävät riittävän tehokasta lääkitystä. Nyt hyvin suunniteltu tutkimus vahvistaa aiemmat kliiniset havainnot ivabradiinin hyvästä tehosta tähän kiusalliseen vaivaan.

Juhani Airaksinen

Klomifeenisitraatti vaihtoehto sekundaarisen hypogonadismin hoitoon

Synteettinen antiestrogeeni klomifeenisitraatti lieventää pitkäaikaishoidossa miehen iän myötä kehittyneestä androgeenivajauksesta johtuvia oireita ja muita hypogonadismin ilmenemismuotoja ilman haittavaikutuksia. Se lähes kolminkertaistaa seerumin matalan testosteronitason pitkäkestoisesti, vähentää osteopenian ja osteoporoosin kehittymistä ja parantaa potilaan suorituskykyä ja elämän laatua.

Ossi Lindell

Hoitoon liittyvien infektioiden esiintyvyys Suomessa 2011

Euroopan tautikeskuksen (ECDC) ja Suomessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen järjestämä prevalenssitutkimus, johon osallistuvat kaikki Euroopan unionin maat, tehtiin Suomessa loka-marraskuussa 2011. Edellinen kattava prevalenssitutkimus suomalaisissa akuuttisairaaloissa tehtiin vuonna 2005. Tutkimuksen tavoitteena on arvioida hoitoon liittyvien infektioiden esiintyvyyttä ja mikrobilääkkeiden käyttöä sekä tunnistaa mahdollisia ongelma-alueita.

Tommi Kärki, Outi Lyytikäinen

Otsalihassähkökäyrän vaikutus aivosähkökäyrään perustuvaan anestesiasyvyyden monitorointiin

Tajuttomuutta voidaan mitata erilaisilla aivosähkökäyrän tulkintaan pohjautuvilla laitteilla. Näistä laitteista onkin tullut hyvin suosittuja, sillä niiden on todettu vähentävän leikkauksenaikaisen hereillä olon riskiä ja nopeuttavan anestesiasta toipumista. Kyseiset laitteet rekisteröivät aivosähkökäyrää potilaan otsalta ja ohimolta. Rekisteröity aivosähkökäyrä muutetaan laitteen toimesta lukuarvomuotoon, ja kullekin laitteelle on annettu suositus siitä, mitä lukuarvoja anestesian aikana tulisi tavoitella. Otsalihasten lihassähkökäyrä on yksi häiriötekijä, joka saattaa tehdä näiden laitteiden tulkinnasta vaikeaa tai jopa mahdotonta.

Antti Aho

Aivojen magneettistimulaatiotutkimus muuttaa käsityksiä Unverricht-Lundborgin taudista

Unverricht-Lundborgin tauti kuuluu etenevien myoklonusepilepsioiden tautiryhmään. Sen pääasiallisina oireina ovat epileptiset kohtaukset sekä äkilliset, tahdosta riippumattomat lihasnykäykset, myokloniat. Epileptiset kohtaukset saadaan lääkityksellä yleensä hyvin hallintaan. Myoklonioihin lääkkeet tehoavat kuitenkin selvästi heikommin, joten ne ovat käytännössä sairauden vaikein oire. Valtaosalla suomalaisista potilaista sairauden aiheuttaa sama geneettinen mutaatio, joten todennäköisesti keskushermoston toiminnalliset muutokset voivat vaikuttaa sairauden vaikeusasteen yksilölliseen vaihteluun.

Nils Danner

Rytmihäiriötahdistimen ohjelmoinnilla on väliä

Rytmihäiriötahdistimet vähentävät tehokkaasti kuolleisuutta monissa potilasryhmissä, jotka ovat alttiita hengenvaarallisille rytmihäiriöille. Valitettavasti laitteet antavat varsin usein myös asiattomia defibrillaatiohoitoja viattomampiin rytmihäiriöihin. Nämä voivat olla potilaalle epämukavia ja jopa haitallisia. Uuden monikeskustutkimuksen mukaan moderni rytmihäiriötahdistimen ohjelmointi vähentää merkittävästi turhia hoitoja ja näyttää parantavan entisestään rytmihäiriötahdistimesta riskipotilaille saatavaa ennustehyötyä.

Juhani Airaksinen

Varenikliini ei lisää valtimohaittoja

Lääkkeet ovat tärkeä tuki tupakasta vieroituksessa, ja tehoa on osoitettu olevan etenkin varenikliinilla ja bupropionilla. Niiden käytön tiedetään kuitenkin lisäävän hiukan masennuksen ja itsetuhoisuuden riskiä, ja sen vuoksi potilaiden tulee olla lääkärin hyvässä seurannassa. Varenikliiniin on epäilty liittyvän myös lisääntyneitä kardiovaskulaarihaittoja, mutta tulokset aiemmista tutkimuksista ovat olleet ristiriitaisia.

Helena Liira

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030