Purenta ja päänsärky

Päänsärky on purentaelimen toimintahäiriöpotilaiden yleisin subjektiivinen oire. Suurin osa tutkijoista pitää näyttöä purentatekijöiden osuudesta toimintahäiriön syntyyn riittämättömänä, kun taas kliinikoiden enemmistö pitää purentavirheitä kausaalitekijöinä. Purentakisko on laajimman hyväksymisen saanut hoitokeino. Jos päänsäryn syy ei selviä tai hoito ei auta, kannattaa potilas lähettää purennan tasapainotukseen perehtyneen hammaslääkärin tutkittavaksi. Leuan epänormaalit liikkeet, leukanivelistä kuuluva naksahtelu tai rahina ja aristavat puremalihakset viittaavat toimintahäiriöön. Oikein toteutettu hoito voi antaa pitkäaikaisen avun osalle päänsärkypotilaista.

Pentti Kirveskari

Kroonisten virushepatiittien hoito ja ennaltaehkäisy

Krooniset virushepatiitit johtavat vähitellen maksakirroosiin, jonka loppuvaiheen hoito on kallis maksansiirto. Virushepatiitteihin on tarjolla kohtalaisen tehokkaita lääkehoitoja, joilla voidaan estää kirroosin kehittyminen. Kroonisen B-hepatiitin hoitoon käytettyjen alfa-interferonin ja lamivudiinin hoitotulokset ovat 40-50 %:n luokkaa. Lisäksi B-hepatiittiin on tehokas rokote, jolla tartuntariskissä olevat tulisi suojata.

Anna-Liisa Karvonen

Ulkomaalaiset lääkärit on saattaen vaihdettava suomalaiseen terveydenhuoltoon

Terveyskeskuslääkäreistä on huutava pula eri puolilla Suomea. Löytyisikö perusterveydenhuoltoa kalvavaan näivetystautiin eli työvoimapulaan lievitystä ulkomailta muuttaneista lääkäreistä? Yhtälön ratkaiseminen yskii vielä, sillä satoja ulkomailta valmistuneita lääkäreitä on työttömänä samaan aikaan kun julkisessa terveydenhuollossa virkoja on auki satamäärin.

Tuula Vainikainen

Tukikoulutusta tarjolla

Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskus järjestää laillistamista Suomessa odottaville lääkäreille tukikoulutusta. Loppuvuodesta 2003 on käynnistymässä kuudes Lääkäriksi Suomeen -koulutusohjelma. Koulutus on suunnattu lääkärintutkinnon EU/ETA:n ulkopuolella suorittaneille työttömille ja työttömyysuhan alaisille lääkäreille, jotka suorittavat Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen edellyttämiä lääkärin ammatinharjoitusluvan ehtona olevia lisäopintoja Suomessa. Näitä tarpeellisiksi koettuja kursseja on rahoitettu lähes joka vuosi eri lähteistä, tukea ovat antaneet Länsi-Suomen lääninhallitus, Pirkanmaan TE-keskus, TE-keskusten yhteinen Specima-projekti ja Tampereen yliopisto. STM on korvamerkinnyt EVO-rahoitusta ulkomaalaisten lääkärien harjoittelun aikaisten palkkojen maksamiseen. Koulutuksen tarve on pysyvä, sillä Suomessa ammatinharjoituslupaa hakee joka vuosi yhä suurempi määrä ulkomailla tutkintonsa suorittaneita ulkomaalaisia lääkäreitä, jotka tarvitsevat tukea suomalaiseen terveydenhuoltojärjestelmään perehtymisessä.

Maahanmuuttajalääkärien määrä Helsingissä kasvussa

Helsingin terveysasemien noin kolmestasadasta lääkäristä kasvava osa on saanut peruskoulutuksensa Suomen ulkopuolella.

Tv

Alle 65-vuotiaat muistihäiriöpotilaat Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä vuosina 1996-2001

Alle 65-vuotiaat muistihäiriöpotilaat ovat kasvava erityisryhmä, jonka diagnostiikka ja hoito on järjestetty vaihtelevasti maamme eri sairaanhoitopiireissä. Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä selvitettiin hoitoilmoitustiedoista tähän ryhmään kuuluvien erikoissairaanhoidon potilaiden käynnit ja hoitojaksot vuosina 1996-2001. Vuosittain neurologian ja psykiatrian poliklinikoilla tällaisia potilaita hoidettiin 24-69 ja vuodeosastoilla 7-18. Vuosittaisten poliklinikkakäyntejä oli 51-145 ja hoitopäiviä 278-1 135. Työikäisten muistihäiriöpotilaiden tutkimus ja alkuhoito tulisi keskittää neurologeille. Lisäksi on tärkeää jakaa ajanmukaista ja käytännönläheistä tietoa muistihäiriösairauksista ja palveluista potilaille ja heidän omaisilleen.

Kaisa Karhu - Pertti Karppi - Aimo Rissanen - Jaana Suhonen

Minkälaiset lääkärit nousevat johtaviin asemiin?

Suomalaisen terveydenhuollon yhtenä yhteisenä ongelmana pidetään johtamisen heikkoutta. Lääkärien kohdalla ongelma korostuu, koska koulutus ja motivaatio suuntautuvat enemmän kliiniseen työhön kuin johtamistehtäviin. Tulokset osoittavat, että nopea erikoistuminen, johtamiseen liittyvä täydennyskoulutus ja miessukupuoli lisäävät todennäköisyyttä valikoitua johtajaksi. Ongelmana on edelleen se, että sairaaloiden ja terveyskeskusten ylilääkärien työpäivään sisältyy varsin paljon potilastyötä. Pelkkä koulutus ei riitä kehitettäessä lääkärijohtajien työtä, vaan on kiinnitettävä huomiota myös johtajaksi valikoitumiseen ja toimenkuvien kehittämiseen.

Juhani Lehto - Elina Viitanen - Ville Autio Lääkäri 98 -Tutkimuksen Ryhmä

Psykoterapian rahoittaminen

Suomen Psykiatriyhdistys on antanut lausunnon psykoterapian rahoittamisesta.

Raimo Kr Salokangas, Jyrki Korkeila

Lyhyesti: Antihistamiini pitkittää korvatulehdusta

Suomalaisvahvisteinen texasilaisryhmä selvitti pikkulasten äkillisen välikorvatulehduksen parantumista. Kaikkien (n = 179) otiitti hoidettiin lihakseen annetulla keftriaksoniannoksella. Lisälääkityksenä lapset saivat viiden päivän ajan suun kautta joko antihistamiinia (klorfeniramiini 0,35 mg / kg / vrk), kortikosteroidia (prednisolon 2mg / kg / vrk), molempia tai lumetta. Lapset tutkittiin kliinisesti ja tympanometrialla 5 vrk:n ja kahden viikon kuluttua diagnoosista ja sen jälkeen kahden viikon välein parantumiseen asti. Lisälääkkeistä ei ollut etua, päinvastoin antihistamiinia saaneilla välikorvaeritteen keston mediaani oli 73 vrk, kun se molempia lääkkeitä saaneilla oli 36 vrk ja lumetta tai steroidia saaneilla 23-25 vrk. Steroidiryhmässä tympanometrialöydökset olivat merkitsevästi useammin normaaleja ensimmäisessä kontrollissa, mutta erot hävisivät myöhemmin.

Marjo Renko

Lyhyesti: Raskauden aikainen tupakointi on ADHD:n riskitekijä

Viime vuosina on kiinnitetty yhä enemmän huomiota lasten ja aikuistenkin tarkkaavaisuus- ja hyperaktiivisuushäiriöihin (ADHD) ja niitä hoidetaan aktiivisemmin. Pohjoismainen tutkijaryhmä kävi läpi suuren joukon tutkimuksia selvittääkseen ADHD:n riskitekijöitä. Äidin tupakointi osoittautui selväksi riskitekijäksi. Alkoholinkäyttöä koskevat tutkimukset olivat ristiriitaisia, eikä myöskään kahvinkäytön suhteen ilmennyt selvää tulosta. Tutkijat päättelevät, että sikiön altistuminen tupakan savulle on selvä ADHD:n riskitekijä. Myös muilla äidin käyttäytymiseen liittyvillä tekijöillä voi olla merkitystä, mutta niitä ei tutkimusten perusteella voida vahvistaa.

Raimo Kr Salokangas

Beetasalpaajilla lumevaikutus erektiohäiriöihin?

Erektiohäiriöiden pelko on tärkeä miesten lääkevalintoihin vaikuttava tekijä. Osittain kaupallisten tarkoitusperien takia beetasalpaajia syytetään usein impotenssin aiheuttajiksi. Tieteellinen näyttö niiden huonommuudesta muihin verenpainelääkkeisiin verrattuna on kovin ohut.

Juhani Airaksinen

Masennuslääkkeet ja lisääntynyt vuotovaara

Uudet serotoniinin takaisinottoa estävät masennuslääkkeet (SSRI) tyhjentävät verihiutaleiden serotoniinivarastoja ja ehkäisevät verihiutaleiden aktivoitumista ja ilmeisesti myös takertuvuutta. Masennuslääkkeiden lisääntyvän käytön takia on ryhdytty tutkimaan, aiheuttavatko lääkkeet mahdollisesti vuotoja.

Juhani Airaksinen

Uutta tromboosin ja keuhkoembolioiden estosta

Tromboosin hoito on pääkirjoituksen ja kolmen alkuperäistyön aiheena hiljattaisessa amerikkalaislehdessä. Hyytymisprosessin tuntemus on kasvanut viime vuosina ja saanemme aiheesta uuteen tietoon perustuvaa hoitoa.

Hannu Puolijoki

Kaksisuuntainen mielialahäiriö vaikeuttaa ilmeiden tulkintaa

Kasvojen ilmeiden tulkintaa käytetään yhä useammin vertailevassa psyykkisten häiriöiden tutkimisessa. Kiintoisassa tutkimuksessa näytettiin lasten kasvojen kuvia kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä tai ahdistuneisuushäiriöstä kärsiville nuorille ja terveille nuorille. Kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsivät nuoret arvioivat kahta muuta ryhmää useammin virheellisesti lasten kasvot vihaisiksi. Aikuisten kasvojen tulkinnoissa ei vastaavaa ilmennyt. Tutkijat päättelevät, että kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsivällä nuorella usein tavattavat sosiaalisen kanssakäymisen vaikeudet voivat johtua heidän alttiudestaan tulkita ikäistensä ilmeet virheellisesti vihaisiksi.

Raimo K.R. Salokangas

Lyhyesti: Sulfonyyliureat peittävät infarktin ST-nousuja?

Sulfonyyliureat salpaavat ATP-herkkiä kaliumkanavia sydämessäkin. Näiden kanavien avautuminen sydänlihasiskemian aikana johtaa ST-nousuun. Koe-eläimillä iskeemiset ST-nousut näyttävät vähenevän sulfonyyliurean vaikutuksesta. Framinghamin aineistossa katsottiin jälkikäteen, miten sulfonyyliurealääkitys vaikuttaa sydäninfarktin ST-nousujen ilmaantumiseen. ST-nousut eivät täyttäneet trombolyysihoidon kriteerejä sulfonyyliurealla lääkityillä infarktipotilailla niin usein kuin muilla diabeetikoilla (53 % vs. 29 %) ja merkkiainein mitattuna ero oli selkein suurimpien infarktien kohdalla. Vaikka tutkimuksen potilasmäärä oli pieni, eikä varmoja päätelmiä voi vielä tehdä, kannattaa havainto pitää mielessä ja pyrkiä epävarmoissa tapauksissa tekemään välitön varjoainekuvaus, jos siihen on mahdollisuus.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Huonontaako kuorsaus koulumenestystä?

Saksassa tutkittiin 1 144 koululaisen (keski-ikä 9,6 vuotta, tyttöjä 49 %) kuorsausta (vanhempien arvioimana) ja pulssioksimetrillä kotona todettua happisaturaation laskua alle 90 %:iin. Tuloksia suhteutettiin koulumenestykseen. Löydökset olivat selviä: sekä jatkuva (2,2 %) että usein esiintyvä (7,9 %) kuorsaus muodostivat selvän riskin huonolle menestykselle mm. matematiikassa (OR 3,6 ja 2,4 ko. ryhmissä) ja useissa muissakin aineissa; myös ilman varsinaista happisaturaation laskua. Tulokset ovat tavallaan hätkähdyttäviä; oire lienee yleinen myös meillä, mutta se ei varmasti ole ollut huomion kohteena tässä mielessä.

Hannu Puolijoki

Ms-taudin varhainen diagnostiikka

Kliinisesti varma MS-taudin diagnoosi edellyttää vähintään kahta kliinistä oirejaksoa ja hajapesäkkeisesti hermoston alueelta syntyviä löydöksiä. Magneettikuvaus ja selkäydinnestetutkimus ovat tarvittavat perustutkimukset, mutta spesifistä MS-testiä ei ole olemassa eikä diagnoosia voi asettaa pelkän kuvantamislöydöksen perusteella. Taudin diagnosoimiseksi on ehdotettu uusia kriteerejä, joissa painotus on magneettikuvauksen antamassa informaatiossa ja diagnoosin asettamisessa jo ensimmäisen oirejakson jälkeen. Kirjoituksessa käsitellään aivojen magneettikuvauksessa ja selkäydinnestetutkimuksissa todettavien muutosten biologista taustaa ja diagnostista luotettavuutta erityisesti varhaisdiagnostiikan kannalta.

Tuula Pirttilä

Magneettikuvauslöydökset multippeliskleroosissa

Magneettikuvaus on oleellinen osa multippeliskleroosin diagnostiikkaa ja hoidon tehon seurantaa. Anatomisten kuvien lisäksi toiminnalliset kuvantamismenetelmät kvantitaatiomahdollisuuksineen ovat avanneet uusia näkymiä multippeliskleroosin patogeneesin tutkimukseen. Nämä menetelmät ovat kuitenkin vielä tieteellisen tutkimuksen käytössä. Multippeliskleroosi on koko keskushermoston sairaus, jossa kudoksissa on patologisia muutoksia jo ennen kuin ne tulevat anatomisissa kuvissa näkyviin.

Juhani Pyhtinen - Antero Koivula - Mauri Reunanen

MS-taudin immunomoduloiva hoito

MS-taudin lääkehoito on uudistunut merkittävästi immunomoduloivien hoitojen ansiosta viimeisen kymmenen vuoden aikana. Alkuna tälle muutokselle oli beetainterferoni 1b:llä saatu näyttö, jonka mukaan lääke vähensi aaltomaisen MS-taudin pahenemisvaiheita 30 %:lla ja aivojen magneettikuvauksessa todettuja aktiivisia sekä kokonaismuutoksia. Pian tämän jälkeen julkaistiin samansuuntaiset tulokset kahdella beetainterferoni 1a -valmisteella ja glatirameeriasetaatilla. Interferoneilla annosvaste on sellainen, että suuremmat annokset beetainterferoni 1b:tä ja ihon alle annosteltavaa beetainterferoni 1a:ta ovat pienempiä annoksia tehokkaampia sekä kliinisten että magneettikuvausmuutosten osalta.

Irina Elovaara

MS-taudin akuutin pahenemisvaiheen hoito

Multippeliskleroosi (MS) eli pesäkekovettumatauti on yleisin nuorten aikuisten vakava neurologinen sairaus. Suurimmalla osalla potilaista on aaltomainen MS-tauti, jossa ajoittain ilmaantuvat pahenemisvaiheet seuraavat toisiaan. Pahenemisvaiheen aikana potilaan toimintakyky voi heikentyä merkittävästi tavallisesti usean viikon ajaksi. Sen ohittumista voidaan nopeuttaa suuriannoksisella metyyliprednisolonilla, suonensisäisellä immunoglobuliinilla (IVIG) tai plasman vaihdolla. Pahenemisvaiheen hoito ei kuitenkaan vaikuta MS-taudin kulkuun tai kehittyvän invaliditeetin vaikeusasteeseen, joten hoidon indikaatio on aina tarkoin punnittava.

Hanna Kuusisto - Irina Elovaara