Teollisuusrakennuksen kosteusvaurion seuraukset työntekijöille

Työpaikkarakennusten kosteusvauriot voivat aiheuttaa tilojen käyttäjille työperäisiä oireita ja sairauksia. Yleensä ongelmat rajoittuvat tiettyihin rakennuksen osiin, jolloin oireilevien työntekijöiden määrä jää vähäiseksi. Tässä raportissa esitetään teollisuusrakennuksen poikkeuksellisen laaja kosteusvaurio ja homeongelma, jossa kymmenet työntekijät saivat työperäisiä oireita ja osa sairastui. Työntekijöistä 75 hakeutui työterveysasemalle työperäiseksi oletettujen oireiden takia. Heistä 52 lähetettiin jatkotutkimuksiin. Kosteusvaurioon liittyvä ammattitauti todettiin 12 työntekijällä (23 %). Yhdeksän työntekijää ei korjauksien jälkeenkään voinut palata työpaikalle siellä ilmenevän voimakkaan oireilun takia.

Kari Reijula - Kaarina Huuskonen - Ritva Piipari - Vuokko Hupli - Tari Haahtela

Esteettisen elämyksen luonteesta

Taiteellisesti vaikuttavaa elämystä kutsutaan esteettiseksi. Yksilön kyvyllä tuottaa ja nauttia esteettisistä elämyksistä näyttäisi olevan yhteyttä hänen varhaisiin kokemuksiinsa samalla tavalla kuin unien näkemiskyky ja varhaisten vuorovaikutussuhteiden kehitys ovat sidoksissa toisiinsa. Vuoren, kumpuilevan maiseman tai korkean rakennuksen on katsottu unessa kuvaavan kehittynyttä muotoa univalkokankaasta, joka puolestaan edustaa rauhaa ja tyydytystä tuovaa olotilaa. Eräät runokielessä esiintyvät runokuvat vaikuttavat olevan luonteeltaan arkaaisten unisymbolien kaltaisia. Artikkelissa kuvataan kaunokirjallisuuden tuottaman esteettisen elämyksen psykologisesti varhaista luonnetta ja merkitystä.

Pirjo Saarinen

Kokemuksia ISO 9002 -laatujärjestelmästä Kuopion yliopistollisessa sairaalassa vuosina 1997-2001

Laatujärjestelmän tavoitteena on toiminnan järjestelmällisyyden luominen ja sen myötä palvelujen paraneminen ja tehostuminen. ISO 9002 -standardinmukaisen laatujärjestelmän rakentamis- ja ylläpitokulut selvitettiin sekä vaikutuksia arvioitiin Kuopion yliopistollisessa sairaalassa.

Maritta Siloaho - Anita Naukkarinen - Jorma Penttinen

Eläinlääkärien terveys ja elintavat

Suomessa on noin 1 200 eläinlääkäriä, joiden työoloja ja koettua terveydentilaa kartoitettiin kyselytutkimuksella keväällä 2000. Vastauksista ilmeni, että eläinlääkärit ovat työhönsä sitoutuneita, mutta heillä on työhön liittyvää stressiä ja uupumista. Erityisesti kaupungineläinlääkärit sekä opetuksessa ja tutkimuksessa toimivat eläinlääkärit raportoivat yleisimmin stressistä. Naisista nuorimmat ja miehistä vanhimmat kokivat useimmin vakavaa työuupumusta. Eläinlääkärit käyttivät keskimäärin yli sata tuntia kuukaudessa kliiniseen päivystykseen tai kotona varallaoloon. Eläinlääkärin työ, ympäristöolosuhteet ja näihin liittyvät riskit vaihtelivat paljon tehtävistä riippuen.

Kari Reijula - Barbara Bergbom - Kimmo Räsänen, Marjut Hämäläinen - Kalevi Juntunen - Marja-Liisa Lindbohm, Helena Taskinen - Meeri Rinta-Jouppi

Biopalauteharjoittelu ponnistusvirtsankarkailussa

31.10.2003 Kuopion yliopisto

Pauliina Aukee

Identtiset kaksoset ja Alzheimerin tauti

Aivojen toimintaa kuvaava PET-menetelmä saattaisi olla herkkä havaitsemaan Alzheimerin taudin varhaisia muutoksia ennen muistin ja muiden korkeampien, kognitiivisten aivotoimintojen heikentymistä tai muutoksia aivojen rakenteessa.

Tarja Järvenpää

Ihmisen mitokondriaalisen DNA:n sekvenssivaihtelu

31.10.2003 Oulun yliopisto

Jukka Moilanen

Kurkunpääsyövän ilmaantuvuus, diagnostiset viiveet, ennuste ja ennustetekijät

31.10.2003 Oulun yliopisto

Heikki Teppo

Miehen krooninen lantion kiputila: Etiologia, oireiden arviointi ja hoito

31.10.2003 Tampereen yliopisto

Markku Leskinen

Istukkagonadotropiinin beta-alayksikön esiintyminen ja ennusteellinen arvo ruuansulatuskanavan syövissä

31.10.2003 Helsingin yliopisto

Johanna Louhimo

Lyhyesti: Alendronaatti ei lisää lisäkilpirauhashormonin tehoa osteoporoosin hoidossa

Alendronaatti vähentää luuston kalkkikatoa ja lisäkilpirauhashormoni (PTH) puolestaan stimuloi luuston vahvistumista. Vaikka lisäkilpirauhashormoni analogeineen on vasta tulollaan kliiniseen käyttöön osteoporoosin hoidossa, on hyvä jo nyt huomata kaksi laajaa tutkimusta NEJM:issä. Niissä oli hieman eri asetelma, mutta molemmissa satunnaistettiin osteoporoosipotilaat saamaan alendronaattia, PTH:ta tai molempia. Luusto vahvistui parhaiten PTH-ryhmässä ja selvästi huonommin alendronaatti + PTH -yhdistelmäryhmässä. Jollain tavalla alendronaatti siis estää PTH:n luustoa vahvistavaa vaikutusta. Tässä vaiheessa näiden kahden lääkkeen yhdistämistä ei voi suositella.

Robert Paul

Lyhyesti: Virtsatieinfektiorokote limakalvolle?

Virtsatieinfektiota (VTI) vastaan on pyritty kehittämään rokotteita, tosin toistaiseksi vaatimattomalla menestyksellä. Tässä työssä kokeiltiin limakalvolle annettavaa rokotetta, jonka vasteen pitäisi sirota muillekin limakalvoille, myös virtsateihin. Lumekontrolloituun tutkimukseen osallistui 54 toistuvista VTI:sta kärsivää naista. Rokote annettiin emätinpuikossa, joka sisälsi kymmentä yleistä virtsatiepatogeenia tapettuina. Rokotuskertoja oli enimmillään 6 yhteensä 14 viikon aikana.

Heikki Arvilommi

Estävätkö tulehduskipulääkkeet ASA:n edullisia vaikutuksia sydänpotilailla?

Epäselektiiviset COX-1-entsyymiä estävät tulehduskipulääkkeet vähentävät verihiutaleiden takertuvuutta. Asetyylisalisyylihapolla (ASA) vaikutus kestää koko verihiutaleen iän, mutta muilla vaikutus loppuu lääkkeen poistuessa verenkierrosta, eikä valtimotromboosin esto kuulukaan niiden käyttöaiheisiin. Koska COX-1:een vaikuttavat lääkkeet kilpailevat samasta sitoutumispaikasta, voi ASA:n pitkäaikainen vaikutus jopa korvautua tulehduskipulääkkeen väliaikaisella vaikutuksella ja altistaa tromboosille. COX-2-selektiivisiltä tulehduskipulääkkeiltä (koksibit) puuttuu takertuvuutta estävä vaikutus.

Juhani Airaksinen

Tutkimuksesta poispudonneet haittaavat tulosten luotettavuutta myös ISOLDEssa

Tällä palstalla on aiemmin selostettu ISOLDE-tutkimuksen tuloksia (BMJ 2000;320:1297-303; SLL 2000;55: 2093). Kyse oli inhalaatiosteroidi flutikasonin (500 myyg x 2 / vrk, aerosolina sumutussäiliöstä, n = 750, kesto kolme vuotta) vaikutusten tutkimisesta keuhkoahtaumataudin hoidossa varsinkin koskien FEV1-tasoa, terveystilannetta sekä sairauden pahenemisvaiheiden määrää; tulokset olivat varauksellisia, mutta kuitenkin parempia kuin useissa aiemmissa samaa asiaa koskeneissa laajoissakin selvityksissä.

Hannu Puolijoki

Äidin serotoniinilääkityksestä oireilua vastasyntyneelle

Serotoniiniselektiivisia (SSRI) mielialalääkkeitä käytetään yleisesti myös odottavien äitien masennuksen hoidossa. Turkulaiset tutkijat selvittivät, miten kahta SSRI-lääkettä, sitalopraamia tai fluoksetiinia, keskimäärin 20 mg:aa kumpaakin, saavien äitien vastasyntyneet lapset oireilevat ja miten oireilu on yhteydessä lääkitykseen. Äitejä lääkittiin masennuksen tai paniikkihäiriön takia. Vertailuäitien lapsiin verrattuna mielialalääkitystä saaneiden äitien lapsilla ilmeni syntymää seuranneiden neljän päivän aikana 4-kertainen määrä (p = 0,008) serotonergisiä oireita (myoklonus, levottomuus, tremor, hyperrefleksia, inkoordinaatio ja rigiditeetti). Kahden viikon kuluttua oireet olivat oleellisesti vähentyneet eikä ero ryhmien välillä enää ollut merkitsevä. Sitalopraamia saaneiden äitien lasten ensimmäisten neljän päivän aikaiset oireet eivät eronneet vertailuryhmästä, sen sijaan fluoksetiiniryhmän oireilu oli merkitsevästi yleisempää kuin vertailuryhmässä. Raskauden ja synnytyksen suhteen eroja ryhmien välillä ei ollut, mutta Apgarin pisteet olivat SSRI-ryhmässä 15 minuutin kohdalla hivenen alemmat kuin vertailuryhmässä (8,8/9,4). Rintaruokinnassa tai lapsen painossa ei myöskään ollut eroja. SSRI-ryhmän lasten napanuoralaskimon serotoniinin (69 %), 5-HIAA:n (18 %) ja HVA:n (23 %) pitoisuudet olivat merkitsevästi alhaisemmat kuin vertailulapsilla, ja näistä 5-HIAA:n pitoisuus korreloi käänteisesti serotonergisten oireiden kanssa. Noradrenaliinin ja dopamiinin metaboliaa kuvaavat DHPG ja DOPAC eivät korreloineet lasten oireiden kanssa.

Raimo K.R. Salokangas

Häätyykö helikobakteeri päivässä?

Helikobakteerin häätämiseksi annettava hoito on lyhentynyt koko mikrobin tunnetun historian ajan. Suomalaisen Käypä hoito -suosituksen mukaan klaritromysiini ja amoksisilliini kombinoituna joko happopumpun salpaajaan tai vismuttisuolaan viikon kuurina tehoaa bakteeriin hyvin. Lyhyempiäkin hoitokokeita on julkaistu, tuoreimpana tämä tutkimus. Se väittää, että päivän hoito neljällä lääkkeellä häätää helikobakteerin yhtä hyvin kuin viikon kolmoishoito. Lyhyemmän hoidon perusteina ovat potilaiden parempi hoitomyöntyvyys, raha ja vähäisemmät haittavaikutukset.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: OSA:n hoito laskee verenpainetta kahvista riippumatta

Obstruktiivisen uniapnean (OSA) hoidoksi on vakiintunut nenän kautta toteutettu ylipainehengitys, nCPAP. Sen on todettu laskevan myös verenpainetta, joka näillä potilailla on lähes aina koholla. Toisaalta OSA-potilaat juovat usein paljon kahvia, ehkä pysyäkseen hereillä. Oxfordilaiset suorittivat tutkimuksen, missä 52 OSA-potilasta sai 4 viikkoa kattavaa ja 49 viikkoa vähemmän terapeuttista nCPAP-hoitoa (joka ei myöskään korjannut tai pahentanut apneataipumusta). Plasman kofeiinipitoisuudet mitattiin ja tuloksista ilmeni, että vähentynyt kahvin litkiminen ei selittänyt tehokkaan hoidon aikaansaamaa verenpaineen laskua.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Nenässäkö myöskin sosiaalisuuden ydin?

Sosiaalibiologinen ajattelu tunkeutuu skitsofreniatutkimukseen. Tutkijat yhdistivät kaksi havaintoa. Ensinnäkin hajuaisti on tärkeä sosiaalisen kanssakäymisen väline ja toiseksi skitsofreniaan liittyy heikentynyt hajuaisti ja huomattava osa skitsofreniapotilaista on sosiaalisesti vetäytyneitä. Tämän jälkeen määritettiin skitsofreniapotilaiden kyky erottaa hajuja, psykiatriset oireet ja älyllinen suorituskyky. Ilmeni, että hajuaistin defekti korreloi negatiivisten oireiden ja ns. vajesyndrooman sekä alentuneen älykkyyden kanssa. Korrelaatio negatiivisten oireiden kanssa ei selittynyt alentuneella älykkyydellä. Skitsofreniapotilaiden alentunut kyky tunnistaa hajuja näyttääkin liittyvän sosiaaliseen vetäytyneisyyteen ja heikentyneeseen tahtoelämään. Tutkimisen arvoista olisi selvittää, missä määrin tämä on yleistettävissä ns. terveisiin ihmisiin.

Raimo K.R. Salokangas

Huippu-urheilijoiden dopingbarometri - urheilussa kiellettyjen aineiden ja menetelmien käyttö

- Huippu-urheilijoiden asenteista suorituskykyä parantavia aineita ja menetelmiä kohtaan on tehty varsin vähän tieteellisiä selvityksiä.

Antti Alaranta - Ilkka Helenius - Kirsi Pietilä - Hannu Alaranta

Jatkuuko lapsuuden unihäiriö aikuisiällä?

Unihäiriön tavallisimmat syyt liittyvät ajankohtaiseen elämäntilanteeseen, sairauksiin tai elämäntapoihin.

Kirsti Martikainen - Outi Saarenpää-Heikkilä