Lyhyesti: Helikobakteeri voi suojata ripuleilta

Saksalaistutkijat ovat saaneet lisävahvistusta havainnoille, joiden mukaan helikobakteeri voi estää muiden bakteerien kolonisoitumista suolistoon. Tutkimuksessa selvitettiin hengitysilman ureatestillä helikobakteeritilanne 2 477 lapsen mahalaukusta. Tutkimusta edeltäneiden kolmen kuukauden aikana ripulia oli ollut 54,2 %:lla helikobakteeripositiivisista lapsista ja 76,1 %:lla bakteerin suhteen negatiivisista lapsista. Muiden muuttujien suhteen korjattu helikobakteeripositiivisten lasten ripulitautiriski oli 0,56. Voi olla, että ammoisista ajoista mahan limakalvossa pesinyt bakteeri ei olekaan pelkästään haitallinen. Tämä joudutaan varmasti jatkossa ottamaan huomioon, kun tätä vuokralaista ryhdytään häätämään.

Matti Viljanen
Lehti 2: Lääketieteen maailmasta 2/2001 Kommentteja

Lyhyesti: Lisääkö parasetamolin käyttö allergisia sairauksia?

Kumpi on muna ja kumpi kana: onko niin, että parasetamolia suositaan kun on allergiaa, vai lisääkö juuri sen käyttö allergisten tautien esiintymistä. Tuoreessa brittiraportissa verrataan allergiatutkimusten (ISAAC, ECRHS) tuloksia parasetamolin myyntiin eri puolilla maailmaa. Myyntilukujen ja allergisten oireiden runsauden välillä todettiin selvä yhteys. Sekoittavana tekijänä oli tietenkin kansantulo, mutta siitä huolimatta parasetamolin runsas käyttö englanninkielisissä maissa saattaa kirjoittajien arvelun mukaan myös selittää allergiakirjoa. Syynä voisi olla antioksidanttina toimivan glutationin hävitysreaktio keuhkoista ja muualta. Itselleni tuli kyllä ensiksi mieleen yksinkertaisempi selitys: parasetamolia käytetään jos on allergiaa, kun pelätään ASA:n ja muiden NSAID-lääkkeiden sivuvaikutuksia. Joka tapauksessa tämän tutkimuksen valossa, jos haluaa välttää allergiaa, ei kannata käyttää parasetamolia, mikäli puhuu englantia äidinkielenään...

Hannu Puolijoki
Lehti 2: Lääketieteen maailmasta 2/2001 Kommentteja

Lyhyesti: Vaikuttaako kontaktiallergia pallolaajennushoidon tuloksiin?

Metalliverkkoputkia käytetään nykyään yhä yleisemmin vähentämään suonen ahtautumista pallolaajennuksen jälkeen. Toisaalta jos suoni ahtautuu uudelleen stentin sisältä, on hoito uudella pallolaajennuksella hankalaa. Koska yliherkkyysreaktio saattaa teoriassa aiheuttaa sidekudoksen liikakasvua implantin ympärille, päättivät hampurilaiset kardiologit selvitellä kontaktiallergian esiintymistä 131 potilaalla, joilla epäiltiin restenoosia. Varjoainekuvauksessa todettiin 89 potilaalla restenoosi stentin sisällä. Ihotesteissä 10 potilasta reagoi joko molybdeeniin tai nikkeliin. Heillä kaikilla oli hoitoa vaativa restenoosi. Tutkijat esittävät lisävahvistusta vaativan hypoteesin, että metalliverkkoputken sisältämä nikkeli ja molybdeeni voivat altistaa restenoosille.

Juhani Airaksinen
Lehti 2: Lääketieteen maailmasta 2/2001 Kommentteja

Lyhyesti: Eteisvärinä ja elämänlaatu

Kiireinen lääkäri saattaa joskus suhtautua välinpitämättömästi eteisvärinäoireita valittavaan suureen potilasjoukkoon, koska kohtauksittainen eteisvärinä on ennusteeltaan varsin hyvänlaatuinen. Amerikkalaistutkimuksessa verrattiin kohtauksittain ilmenevän eteisvärinän, stabiilin sepelvaltimotaudin ja sydämen vajaatoiminnan vaikutusta elämänlaatuun. Ehkä yllättäenkin eteisvärinä huononsi kaikilla tutkituilla osa-alueilla elämänlaatua vähintään yhtä paljon kuin rakenteelliset sydänviat, eikä ilmiö ollut yhteydessä objektiivisesti arvioituun eteisvärinän vaikeusasteeseen. Pelko ennalta-arvaamattoman rytmihäiriökohtauksen ilmaantumisesta näyttää siis heikentävän elämänlaatua joskus jopa enemmän kuin huonompiennusteisten sairauksien ennakoitavissa oleva oireisto. Tämä on hyvä muistaa potilastyössä.

Juhani Airaksinen
Lehti 2: Lääketieteen maailmasta 2/2001 Kommentteja

Ei suuriannoksista syklofosfamidia aplastiseen anemiaan

Aplastisen anemian ennuste on parantunut huomattavasti, kun immunosuppressiivista hoitoa, etenkin antitymosyyttiglobuliinia (ATG) ja siklosporiinia, on opittu käyttämään oikein. Jos noilla lääkkeillä ei pärjätä, on allogeeninen kantasolusiirto (luuytimensiirto) usein (n. 80 %) kuratiivinen hoito. Takavuosina annettiin eräässä amerikkalaisessa sairaalassa aplastiseen anemiaan kevennettyä hoitoa eli syklofosfamidia suurina annoksina. Kymmenestä potilaasta seitsemän sai hoitovasteen, ja sen jälkeen tätä hoitoa on tarjottu aplastisen anemian hoitoon yleisemminkin.

Robert Paul
Lehti 2: Lääketieteen maailmasta 2/2001 Kommentteja

DNA-rokotteiden kahva selvisi

Hyvällä syyllä voi kysyä, kuka käytännön kollega jaksaa lukea Lääkärilehdestä banaanikärpäsen Toll-reseptoreihin liittyvän jutun, mutta jos tämä alkulause ei karkottanut, jatko voi osoittautua ihan kiinnostavaksikin. Kyseiset solun pinnan rakenteet ovat säilyneet vuosimiljoonia eri lajeissa hyönteisistä imettäväisiin ja niitä on myös meissä ihmisissä. Niiden avulla laukaistaan luontaisen vastustuskyvyn reaktioita taudinaiheuttajia vastaan, siis ensihälytyksenä ennen kuin varsinainen immuunipuolustus saadaan viritettyä. Tämän tutkimuksen tosi täky on kuitenkin siinä, että siinä osoitetaan vieraan DNA:n aloittavan seurustelun isännän solun kanssa Toll-perheen reseptorin kautta. Vieras, eli tässä tapauksessa bakteerin DNA, on lupaavien uudenlaisten rokotteiden materiaali.

Heikki Arvilommi
Lehti 2: Lääketieteen maailmasta 2/2001 Kommentteja

Sairastavuuden väestöryhmittäiset muutokset Pohjoismaissa 1980- ja 1990-luvulla

Terveydentilan väestöryhmittäisiä eroja on ensi kertaa selvitetty Pohjoismaissa kahtena eri ajankohtana. Yhteiskunnallisista muutoksista ja taloudellisesta lamasta huolimatta sairastavuus ei muuttunut 1980-luvulta 1990-luvulle siirryttäessä. Ainoastaan Suomen ero muihin maihin kaventui. Koulutusryhmittäisiä samoin kuin työmarkkina-aseman mukaisia terveyseroja todettiin kaikissa maissa ja ne osoittautuivat pääosin suhteellisen pysyviksi.

Katariina Kivelä, Eero Lahelma, Eva Roos, Terhi Tuominen, Espen Dahl, Finn Diderichsen, Jon Ivar Elstad, Inge Lissau, Olle Lundberg, Ossi Rahkonen, Niels Kristian Rasmussen, Monica Åberg Yngwe
Lehti 2: Alkuperäistutkimus 2/2001 Kommentteja

Sairaaloiden valohoitolaitteet uusiutuvat

Ihottumien valohoitomenetelmät ovat jatkuvasti kehittyneet ja käyttöön on tullut uusia kapeakaistaisempia hoitoja. Suomessa kehitystä on seurattu tiiviisti, ja ihotautiyksiköiden valohoitolaitekanta on voimakkaasti uusiutumassa. Hoitomenetelmien käytössä on kuitenkin ollut kirjavuutta. Kartoitimme kyselytutkimuksen avulla maamme yliopistollisissa sairaaloissa ja keskussairaaloissa käytössä olevat UV-valohoitolaitteet ja säteilymittarit sekä selvitimme valohoitojen annostelua.

Erna Snellman, Laura Huurto, Terhi Kosonen, Iina Volanen, Christer T. Jansén
Lehti 2: Alkuperäistutkimus 2/2001 Kommentteja

Dementiapotilaiden käytösoireet

Dementia ei ole vain muistin ja muiden kognitiivisten toimintojen rappeutumista. Dementiapotilaiden ja heidän omaistensa arkielämän ongelmat eivät useimmiten aiheudu muistivaikeuksista vaan monista muutoksista potilaiden käyttäytymisessä ja tunne-elämässä, kuten mielialan vaihteluista, aggressiivisuudesta tai levottomuudesta. Nämä käytösoireet ovat hyvin usein syynä omaisten uupumiseen ja potilaan joutumiseen pysyvään laitoshoitoon. - Tässä katsauksessa tarkastellaan dementiaan liittyviä käytösoireita ja Lääkärilehden seuraavassa numerossa niiden lääkehoitoa.

Suomen Muistitutkimusyksiköiden Asiantuntijatyöryhmä
Lehti 2: Katsausartikkeli 2/2001 Kommentteja

Syömishäiriöiden hoidon nykykäytännöt Suomen keskussairaaloissa

Maamme keskussairaaloiden ja yliopistollisten sairaaloiden lastentautien, sisätautien sekä lasten-, nuoriso- ja aikuispsykiatrian yksiköihin kohdennetun selvityksen mukaan syömishäiriöiden hoitokäytännöt ja näistä häiriöistä kärsivien potilaiden määrät vaihtelivat yksiköittäin. Hyödyllisiksi oli koettu tiivis, varhainen hoito, potilaan fyysisestä hyvinvoinnista huolehtiminen, yhteistyö eri hoitotahojen kanssa, johdonmukaisuus, asiallisen tiedon antaminen, syömiskäyttäytymiseen vaikuttaminen, yksilö- ja perheterapiat sekä vaikeimmissa tapauksissa osastohoito.

Hanna Ebeling, Päivi Tapanainen, Auli Joutsenoja, Minna Koskinen
Lehti 2: Katsausartikkeli 2/2001 Kommentteja

Selvitysmieshanke sairaalassa - prosessi ja opetuksia

Myös Suomen sairaaloissa on yleistymässä selvitysmiestyö. Tässä artikkelissa kuvataan hanketta, jolle tunnusomaista oli usean selvitysmiehen yhteistyö sekä moniammatillinen tiimi. Selvitystyöhön kuului sairaaloiden vertaisarviointia sekä yhden sairaalan perinpohjainen operatiivisten alojen analysointi ja toimenpideohjelman kehittäminen. Siinä hyödynnettiin sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisia tietoja.

Raimo Tuomainen, Heikki Paavilainen, Jouko Isolauri, Anja Tuulonen
Lehti 2: Terveydenhuolto 2/2001 Kommentteja

Etusivulla juuri nyt

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030