Astman hoito edelleen liian sairaalapainotteista

Astma yleistyi Suomessa 1970-luvulla, ja sen tutkimus sekä hoito keskittyivät sairaaloihin. Vuosina 1972-86 astmapotilaiden sairaalahoitojaksojen määrä lähes kaksinkertaistui. 1980-luvun jälkipuolella sairaalahoito kuitenkin selvästi väheni, mikä osoittaa, että astmaatikot voidaan hoitaa avohoidossa. Sen jälkeen astmapotilaiden sairaalahoito on jälleen ollut kasvussa. Suomessa on erinomainen perustietämys astmasta, tehokas lääkehoitokäytäntö ja uusi astmaohjelma, joiden avulla astmapotilaat pitäisi pystyä hoitamaan suurimmaksi osaksi avohoidossa.

Tuili Tuuponen

Kaihen syyt, esiintyvyys ja hoito

Kaihen hoito on jo nyt ja tulevaisuudessa vielä enemmän pohdintaa herättävä kysymys terveydenhuollossa. Suuri osa kaihitapauksista liittyy vanhenemiseen, ja väestön ikääntymisen myötä kaihileikkausten tarve kasvaa. Ns. lyhyen viillon leikkaustekniikka on olennaisesti muuttanut kaihen leikkausaiheita: ennen leikkausta lykättiin mahdollisimman pitkään, nyt siihen ryhdytään heti, kun kaihi alkaa häiritä toimintaa. Kaihileikkaus ei ole hengen pelastava toimenpide, mutta sen vaikuttavuus on vertaansa vailla, kun ajatellaan potilaan elämän laatua. Leikkauksen kustannuksiakaan ei voida pitää suurina, kun niitä verrataan kustannuksiin, joita näkövammaisena eläminen aiheuttaa.

Erkki Tuovinen

Potilasvahingot synnytyksissä

Potilasvakuutusyhdistykselle oli vuoden 1994 loppuun mennessä lähetetty 661 synnytyksiä koskevaa potilasvahinkoilmoitusta. Niiden osuus kaikista ilmoituksista on noin 2 %. Vahinkoilmoituksista joka viides johti korvauksiin, kun kaikista ilmoituksista korvauksiin johtaneiden osuus on kaksinkertainen. Useimmat vahinkoilmoituksiin johtaneet raskauden, synnytyksen ja lapsivuodeajan tapahtumat ovat yllättäviä obstetriikalle tyypillisiä hätätilanteita eivätkä korvattavia potilasvahinkoja. Synnytyksiin liittyvät potilasvahingot voivat kuitenkin olla vakavia ja kalliita. Suhteellisesti eniten on korvattu synnytyksen aikaisen sikiöasfyksian seuraamuksia, ja myös näiden korvausten kokonaismäärä, 2,8 miljoonaa markkaa, on suurin. Synnytyksen aikana tulisikin kiinnittää tarkkaan huomiota sikiön hapetuksen valvontaan ja kaikista riskisynnytyksistä olisi hyvä olla tiedossa vastasyntyneen napaverikaasuanalyysin tulos.

Tapio Kurki

Hoitoilmoitusten avulla kokonaiskuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteesta

Terveydenhuollon laitoksissa vuosia käytössä ollut poistoilmoitusjärjestelmä muuttui viime vuoden alusta hoitoilmoitusjärjestelmäksi. Tämän vuoden alusta hoitoilmoituksin on alettu kerätä tietoja myös sosiaalihuollon laitoksissa. Tiedonkeruun ulottaminen laitoshoitoon ja sitä korvaaviin hoitomuotoihin antaa mahdollisuuden analysoida ja seurata palvelurakennetta kunnittain, alueellisesti ja valtakunnallisesti.

Olli Nylander, Pekka Ruotsalainen

Lasten ja nuorten mahdollisuudet päästä terveyskeskuksen järjestämään oikomishoitoon vaihtelevat

Hampaiston oikomishoito on vakiintunut olennaiseksi osaksi lasten ja nuorten suun perusterveydenhuoltoa. Terveyskeskusten järjestämää oikomishoitoa kartoitettaessa löydettiin kuitenkin suuria terveyskeskuskohtaisia eroja mm. hoidon laajuudessa, ajoituksessa, kohdentumisessa ja kustannuksissa.

Terttu Pietilä, Ilpo Pietilä, Eeva Widström, Juha Varrela, Pentti Alanen

Hoitotakuuta kokeillaan neljässä sairaanhoitopiirissä

Jonotusaikojen lyhentämiseen tähtäävää hoitotakuuta aletaan kokeilla neljässä sairaanhoitopiirissä. Valtakunnallinen suunnitelma sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä asetti hoitotakuun ensimmäistä kertaa tavoitteeksi viime vuonna, ja nyt järjestelmää ryhdytään testaamaan Pohjois- ja Etelä-Karjalan, Keski-Pohjanmaan ja Vaasan sairaanhoitopiireissä. Vastikään julkistettu valtakunnallinen suunnitelma vuosille 1996-99 korostaa muutenkin tuttuja teemoja: ennaltaehkäisyä, avohoitoa ja yhteistyötä, mutta myös työn uudelleenjakamista.

Suvi Sariola

Hoitotakuussa tavoitteena varma ja nopea aikataulu: "Meidän sairaanhoitopiirissä sappikivet leikataan kolmen kuukauden kuluessa"

Hoitotakuukokeilun tavoitteena on pystyä ilmoittamaan potilaalle varma ja mahdollisimman nopea aikataulu, jolla hänen hoitonsa etenee. Kokeiluun osallistuu neljä sairaanhoitopiiriä, ja se yritetään käynnistää ensi vuoden alussa. Kuntaliiton sairaalatoimen päällikön Jorma Backin mukaan kokeilussa katsotaan, saadaanko järjestelmä toimimaan ja missä ovat sen solmukohdat. Kokeilu kestää ainakin vuoden.

Äkillisen välikorvatulehduksen vaaratekijät ja oireet

Lasten äkillinen välikorvatulehdus on lähes kaikkia lapsiperheitä koetteleva sairaus, sillä Suomessa dia-gnosoidaan vuosittain yli 200 000 tapausta. Kun taudin hoitoon kuuluu primaarikäynnin lisäksi jälkitarkastukset ja usein myös uusintakäynnit, nousee vuosittaisten lääkärikontaktien määrä yli puolen miljoonan. Lisäksi kustannuksia aiheutuu lääkkeistä, vanhempien työstä poissaoloista ja tyhjillään olevista päivähoitopaikoista. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia nenänielun ja hampaiston rakennetta ja imemistottumuksia välikorvatulehduksen vaaratekijöinä sekä tutkia, mitkä oireet liittyvät välikorvatulehdukseen.

Marjo Niemelä

EKG:n T-aallon amplitudimuutokset anestesiassa

EKG on tärkeimpiä potilasseurannan välineitä anestesian aikana. Rytmihäiriöiden lisäksi iskeemisten muutosten havainnointi kuuluu rutiinianestesiaan. EKG:n antamaa informaatiota ei kuitenkaan hyödynnetä optimaalisesti leikkaussalissa. EKG:n T-aalto kuvastaa sähköisesti häiriöaltista repolarisaatiotapahtumaa, eikä T-aallon nopeiden amplitudimuutosten merkitys ole selvä. Tässä tutkimuksessa pyrittiin T-aallon amplitudimuutosten kliinisen merkityksen selvittämiseen anestesian aikana.

Päivi Annila

Dopplerkaikututkimus-löydökset naispuolisilla lapsettomuuspotilailla

Väitöskirja koostuu kuudesta osatyöstä, joissa on tutkittu kohdun ja munasarjoien verenkiertoa Dopplerkaikututkimuksella.

Helena Tinkanen

Kohdunpoistoon liittyvien leikkausten jälkivaikutuksista

Gynekologinen kirurgia on tällä hetkellä yleismaailmallisesti murroksessa johtuen videoavusteisen tähystystekniikkaan perustuvan kirurgian nopeasta lisääntymisestä perinteisen avokirurgian rinnalle. Kuudesta osatutkimuksesta koostuva väitöskirja antaa kuvan maassamme käytetyistä gynekologisista leikkauksista ja luo sekä pohjan että haasteen uudelle laparoskooppiselle kirurgialle.

Heikki S. Virtanen

Arcanobacterium haemolyticum -infektiot

Arcanobacterium haemolyticum (ent. Corynebacterium haemolyticum) on nielu- ja haavatulehduksia aiheuttava aerobinen gram-positiivinen sauvabakteeri, joka eristettiin ensimmäisen kerran v. 1946 Tyynenmeren saarilla amerikkalaisista sotilaista ja paikallisista asukkaista. Bakteeria on myöhemmin löydetty eri Euroopan maista ja Yhdysvalloista. Arkanobakteerifaryngiittiin voi liittyä tulirokkoa muistuttava ihottuma. Tautia esiintyy lähes yksinomaan 10-30 vuotiaiden ikäryhmässä. A. haemolyticum -faryngiittia ei voi kliinisin perustein erottaa tavallisesta streptokokkitonsilliitista, vaan nielunäytteen bakteeriviljelytutkimus on välttämätön.

Petteri Carlson

Helicobacter pylorin eradikaatio tänään

Nyt kun on löydetty tehokas maha- ja pohjukaissuolihaavan hoito, nimittäin Helicobacter pylorin eradikaatio, pitäisi olla mahdollista eradikoida myös ulkustauti, ainakin muilta osin särkylääkkeiden aiheuttama. Käytäntö ei kuitenkaan kohtaa teoriaa tässä asiassa. Aiheesta on yli 500 julkaisua; 360 näistä on abstrakteja ja vain muutamassa on tehty vertaileva tutkimus. Tämä saattaa selittää, miksi on niin suurta erimielisyyttä H. pylorin eradikaation valinnaishoidosta. Perinteinen kahden viikon vismutti-metronidatsoli-amoksisilliini/tetrasykliinihoito on tehokas ja eradikoi pöpön 80 %:lta potilaista. Haittana ovat kuitenkin sivuvaikutukset ja metronidatsoliresistenssin kehittyminen. Myös hoitomyöntyvyys on koetuksella, kun potilaan on otettava 11 tablettia joka päivä. Viikon hoito tehoaa puolestaan 72-80 %:lla potilaista.

Kahviaddiktio tänään

On varsin virkistävää palata aika ajoin rakkaisiin teemoihin, kuten kahviin. Takavuosina kahvin katsottiin aiheuttavan haimasyöpää, ja tästä oli seurauksena tuhansien ihmisten (mm. tämän palstanpitäjän) useiden viikkojen päänsärky vieroitusoireena. En ole lukenut, että haimasyövän insidenssi olisi toisenlainen kahvinjuonnin lopettaneilla kuin sitä jatkavilla. Itse jatkan.

Nuorten naisten migreeni ja aivohalvausriski

Migreenipäänsärky on varsin tavallinen nuorilla naisilla, aivohalvaus ei. Silti jälkimmäistäkin esiintyy: neljässä vuodessa hoidettiin 72 alle 45-vuotiasta naista suur-Pariisin alueella aivohalvauksen vuoksi. Aivohalvaus varmistettiin aivojen tietokone- tai magneettikuvauksella. Nämä potilaat olivat kohderyhmänä ja heille valittiin 173 verrokkia, jotka olivat samassa sairaalassa hoidettavana jostain muusta kuin neurologisesta syystä.

MRSA avohoidossa

MRSA eli metisilliinille resistentti Staphylococcus aureus on sairaaloiden peikko kaikkialla maailmassa. Siihen puree käytännössä vain yksi mikrobilääke, vankomysiini. Vankomysiinin käyttöä pitäisi taas rajoittaa vankomysiinille resistenttien enterokokkien pelossa, koska niihin ei tehoa enää mikään lääke.

Vankomysiinihoidon aikainen ripuli

Clostridium difficilen aiheuttama antibioottiripuli voi liittyä lähes kaikkien mikrobilääkkeiden käyttöön. Hoitona käytetään lääkityksen lopettamista sekä C. difficilen häätöä metronidatsolilla tai jos sillä ei onnistuta niin suun kautta otettavalla vankomysiinillä.

Klaritromysiinihoidon indusoima psykoosi

Klaritromysiini kuuluu uusiin makrolidiryhmän lääkkeisiin. Makrolidit ovat yleisesti varsin turvallisia lääkkeitä. Uusien valmisteiden suurimmat haitat ovat olleet lääkeaineinteraktioita.

Sukralfaatin ja perusvoiteen vaikutus ihon sädereaktioihin

Suurienergiaisilla laitteilla annetut sädehoidot aiheuttavat harvoin iholle sädevaurioita. Iho voi vaurioitua silloin, kun hoidettava kasvainalue sijaitsee lähellä pintaa. Vaurioitumisherkkyys on potilaskohtaista, ja sitä voidaan vähentää sädehoidon oikealla jaksotuksella. Sädevaurioiden ehkäisemiseksi tai oireiden lievittämiseksi on olemassa erilaisia ihonhoito-ohjeita, joita on tieteellisesti tutkittu vain vähän.

Kirsi Nicklén, Päivi Simonen, Risto Johansson

Jatkuva inhalaatio astmakohtauksen hoidossa: onnistuu aikuisillakin, mutta tarvitaanko sitä?

Ylipainehengitys ei lisää inhaloitavien lääkkeiden tehoa hengenahdistuksen hoidossa. Tilalle ovat tulleet halvat, hapella tai paineilmalla toimivat lääkesumuttimet. Lapsiastmaatikkojen hoidossa käytetty jatkuva inhalaatio onnistuu myös aikuisilla. Se osoittautui yhtä tehokkaaksi kuin perinteinen hoitotapa, vaikka lääkeainepitoisuus oli alle 30 % ja lääkkeiden kokonaismäärä puolet tavanomaisessa hoidossa kuluneesta. Aikuisille hoito kannattanee aloittaa tavanomaisilla annoksilla, mutta tarvittaessa inhalaatiota voidaan turvallisesti jatkaa laimealla liuoksella esimerkiksi matkalla terveyskeskuksesta sairaalaan.

Vesa Vilkka, Ritva Kauppinen