Ihon paikallishoidon immunomodulaattorit vertailussa Atooppinen ekseema on yleistynyt viime vuosikymmeninä länsimaissa. Sitä sairastaa jo 15-30 % lapsista ja 1-3 % aikuisista. Takrolimuusi- ja pimekrolimuusivoiteiden oltua nyt muutaman vuoden markkinoilla näiden voiteiden tehon ja sivuvaikutusten vertailu atooppisen ekseeman hoidossa on mielenkiintoinen. Sirkku Peltonen Lehti 12-13: Lääketieteen maailmasta 12-13/2005 Kommentteja
Miten sairaalabakteeri leviää? Chigacolaisessa tehohoitoyksikössä seurattiin, miten VRE (vankomysiiniresistentti enterokokki) siirtyy potilaista tai heidän ympäristöstään hoitohenkilökunnan välityksellä. Tarkkailija rekisteröi hoitohenkilökunnan kontaktit 22:een VRE:tä kantavaan potilaaseen tai ympäristöön aamurutiinien aikana. Sitten tehtiin bakteeriviljelyt kaikista kosketuista kohdista ja henkilökunnan hanskoista. Löydetyt VRE-kannat tyypitettiin myös molekyylimenetelmin tartuntaketjujen todistamiseksi. Heikki Arvilommi Lehti 12-13: Lääketieteen maailmasta 12-13/2005 Kommentteja
Aivoverenvuotoon hyydytyshoito? Intraserebraalisen verenvuodon ennuste on huonompi kuin muiden aivoverenkierron häiriöiden ennuste. Verenpurkauman tilavuus ja vuodon jälkeen ensimmäisten tuntien aikana tapahtuva hematooman kasvu ovat merkittävät ennusteeseen vaikuttavat tekijät. Tuula Pirttilä Lehti 12-13: Lääketieteen maailmasta 12-13/2005 Kommentteja
Lenalidomidi - myelodysplasian uusi lääke Talidomidi on kokenut varsinaisen renessanssin mm. myelooman hoidossa. Myös myelodysplastisessa syndroomassa (MDS) sitä käytetään, sillä talidomidi kykenee palauttamaan punasolutuotannon n. viidesosalle MDS-potilaista. Talidomidin haitoista parhaiten tunnettu on sen teratogeeninen vaikutus, mutta lisäksi se aiheuttaa väsymystä ja hankalaa neuropatiaa. Talidomidin parannettu painos on nimeltään lenalidomidi, joka ei kuulemma näitä haittoja aiheuta. Robert Paul Lehti 12-13: Lääketieteen maailmasta 12-13/2005 Kommentteja
Lyhyesti: Nopea siedätys ASA-allergiaan? Asetyylisalisyylihapon (ASA) käyttö suojaa sepelvaltimointerventioissa vaarallisilta hyytymäkomplikaatioilta. Valitettavasti ASA-allergia voi estää lääkkeen käytön. Pariisilaiset kollegat päättivät altistaa 16 siitä kärsivää potilasta nopealle desensitisaatiolle ennen pallolaajennusta antamalla heille 30 min välein 5-8 suurenevaa annosta ASA:aa. Hoito aloitettiin 1-5 mg annoksilla päätyen noin 3 tunnin kuluessa terapeuttiseen 100 mg annokseen. Yksi potilas sai vaikean astmakohtauksen annostelun aikana ja yhdellä ilmeni limakalvoturvotuksia 3 tuntia myöhemmin, muut sietivät annostuksen hyvin. ASA-hoito onnistui sittemmin hyvin, eikä ongelmia ilmennyt keskimäärin 13 kuukauden seurannan aikana. Nopea siedätys tarkassa valvonnassa näyttää siis mahdolliselta. Tutkijat varoittavat kuitenkin siedätyksen tehon häviävän jo muutamassa päivässä hoidon keskeytyessä. Juhani Airaksinen Lehti 12-13: Lääketieteen maailmasta 12-13/2005 Kommentteja
Lyhyesti: Koska plakki repeää? Olemme pitkään ajatelleet, että potilas saa välittömästi valtimoplakin repeämän jälkeen rintakipukohtauksen. Tämän käsityksen virheellisyys tuli hyvin esille hollantilaisessa tutkimuksessa, jossa saalistettiin imulaitteen avulla sepelvaltimotautikohtauksen takia pallolaajennukseen tulevilta potilailta sepelvaltimosta trombimassaa analyyseja varten. Rintakipuoireen alusta oli kaikilla potilailla kulunut alle 6 tuntia. Osoittautui kuitenkin, että trombimassa oli organisoitunutta ja sisälsi vähintään päivien, ellei viikkojenkin vanhaa hyytymää yli puolella potilaista. Tutkimus selittää osaltaan liuotushoidon puutteellisen vaikutuksen osalla sydäninfarktipotilaista. Näyttää siltä, että hauraiden plakkien repeämiä tapahtuu riskiryhmien potilaiden valtimoissa melkoisen usein ja vain osa niistä johtaa kliinisiin tapahtumiin. Juhani Airaksinen Lehti 12-13: Lääketieteen maailmasta 12-13/2005 Kommentteja
Kolorektaalisyövän leikkaushoidon tulokset Kanta-Hämeen keskus-sairaalassa vuosina 1988-2001 Kolorektaalisyöpiä hoidetaan leikkauksilla useimmissa kirurgisissa yksiköissä yliopistoklinikoista aluesairaaloihin. Kotimaisia hoitotuloksia on kuitenkin raportoitu niukasti, eikä yliopistoklinikoiden ulkopuolelta ole käytettävissä kuin yksi hoitotuloksia käsittelevä julkaisu. Pekka Kuusanmäki, Outi Lindström, Timo Tomminen, Esa Könönen, Mauri Iivonen, Hannu Paimela Lehti 12-13: Alkuperäistutkimus 12-13/2005 Kommentteja
C- JA B-hepatiitin uudet hoitolinjat Suomessa ilmaantuu uusia C-hepatiittitapauksia vuosittain n. 1 200, ja akuuteista C-hepatiitti-infektioista kroonistuu 50-80 %. Martti Färkkilä Lehti 12-13: Alkuperäistutkimus 12-13/2005 Kommentteja
Lastenkirurgin rooli sikiön epämuodostumien hoidossa Diagnostiikan ja hoitomenetelmien kehitys on tehnyt mahdolliseksi hoitaa sairauksia jo sikiöaikana. Kari Vanamo Lehti 12-13: Katsausartikkeli 12-13/2005 Kommentteja
Riskiryhmiin kohdistuva tuberkuloosin torjunta Asiantuntijaryhmän suositus Tuberkuloosin ilmaantuvuuden pienetessä uudet tapaukset keskittyvät yhä enemmän erilaisiin riskiryhmiin, joihin aktiiviset torjuntatoimet tulisikin erityisesti kohdistaa. Iiris Rajalahti, Marja-Leena Katila, Pekka Kirstilä, Rauni Ruohonen Petri Ruutu, Ilmi Rönnemaa, Eeva Salo, Hanna Soini, Marianna Tala-Heikkilä, Tuula Vasankari, Kari Liippo Lehti 12-13: Katsausartikkeli 12-13/2005 Kommentteja
Lääkärivaje Satakunnan ja Varsinais-Suomen terveyskeskuksissa Syitä, seurauksia ja parannusehdotuksia Helmikuussa 2003 käynnistettiin Turun yliopiston yleislääketieteen opetuksen ja tutkimuksen hajauttaminen Satakuntaan. Tämän hajauttamisen eli Satakunnan opetusterveyskeskukset ESR -projektin tavoitteena on parantaa lääkärityövoiman saatavuutta kyseisellä alueella. Ulla Saxén, Pekka T. Jaatinen, Raimo Isoaho, Sirkka-Liisa Kivelä Lehti 12-13: Terveydenhuolto 12-13/2005 Kommentteja
Irti jonosta ilman lisäresursseja Selvitys kehittämishankkeesta Pitkät jonot ovat olleet ongelma myös Tampereen yliopistollisen sairaalan (Tays) neurologian poliklinikalla. Hanna Kuusisto, Gábor Molnár Lehti 12-13: Terveydenhuolto 12-13/2005 Kommentteja
Sepelvaltimotautia aiheuttavien rasva-aineenvaihdunnan häiriöiden geenitausta 17.12.2004 Helsingin yliopisto Heidi Lilja Lehti 12-13: Väitös 12-13/2005 Kommentteja
Luuytimen kantasolut ja uudissuonten kasvu 17.12.2004 Helsingin yliopisto Iiro Rajantie Lehti 12-13: Väitös 12-13/2005 Kommentteja
Borrelia-bakteeri hämää ihmisen immuunipuolustusjärjestelmän 18.12.2004 Helsingin yliopisto Antti Alitalo Lehti 12-13: Väitös 12-13/2005 Kommentteja
Estradiolin rasvahappojohdannaiset muodostuvat HDL-hiukkasissa ja suojaavat niitä hapettumiselta 18.12.2004 Helsingin yliopisto Anna Höckerstedt Lehti 12-13: Väitös 12-13/2005 Kommentteja
Geenit diabeettisen munuaistaudin taustalla tyypin 1 diabeteksessa 21.12.2004 Helsingin yliopisto Kim Pettersson-Fernholm Lehti 12-13: Väitös 12-13/2005 Kommentteja
Sykkeen dynamiikka ja kliiniset eteisvärinäepisodit 7.1.2005 Tampereen yliopisto Saila Vikman Lehti 12-13: Väitös 12-13/2005 Kommentteja
Lyhyesti: Jekyll ja Hyde helikobakteeri Helikobakteeri on elänyt vatsoissamme vuosituhansia. Olisiko tästä suhteesta ihmiselle jotain hyötyäkin? Haittaa siitä ainakin on mahahaavojen ja -syövän muodossa. Tiedossa on jo ollutkin, että refluksitauti on harvinaisempi niillä, joiden mahassa bakteeri asustaa. Tuore vakuuttavan oloinen tutkimus osoittaa nyt, että myös ruokatorvisyövän riski on huomattavasti pienempi helikobakteerin infektoimilla. Heikki Arvilommi Lehti 11: Lääketieteen maailmasta 11/2005 Kommentteja
Lyhyesti: Astmaatikkojen PEF-arvoista enemmän irti? Australialaiset selvittivät, hyödynnämmekö astmapotilaiden uloshengityksen huippuvirtausarvoista saamaamme informaatiota riittävästi. Analyysinsä pohjalta he mm. suosittelevat tietokoneelle usein tallennettavien arvojen horisontaalisen asteikon kaventamista, jolloin pidemmällä ajalla tullut arvojen huononeminen (pahenemisvaihe?) tulee paremmin esiin. Kaiken kaikkiaan PEF-seurannan tietojen hyödyntäminen lienee ollut puutteellista saatavilla olevaan tietoon nähden? Sähköiset menetelmät tuovat tähän apua, varsinkin silloin, jos myös potilas käyttää niitä arvojen tallentamiseen. Hannu Puolijoki Lehti 11: Lääketieteen maailmasta 11/2005 Kommentteja
Tarja Malmille Euroopan tutkimusneuvoston rahoitus Alzheimerin taudin tutkimukseen Tiede Tarja Malmille Euroopan tutkimusneuvoston rahoitus Alzheimerin taudin tutkimukseen 150 000 euron apurahan tarkoituksena on auttaa hyödyntämään tutkimuksen tuloksia.
Rauman sote-keskuksen pikapoli perustuu hoitajien osaamiseen Terveydenhuolto Rauman sote-keskuksen pikapoli perustuu hoitajien osaamiseen Asiakaspalautetteen perusteella toiminta on koettu erittäin positiivisena. Avoin artikkeli
Geeniterapiasta iso apu kuulo-ongelmiin Tiede Geeniterapiasta iso apu kuulo-ongelmiin Kaikkien tutkimukseen osallistuneiden kuulo parani.
Maahanmuuttajapojilla suuri riski mielenterveysongelmiin Terveydenhuolto Maahanmuuttajapojilla suuri riski mielenterveysongelmiin Opettajan tuki on erityisen tärkeä suojaava tekijä sopeutumiselle ja mielenterveydelle. Avoin artikkeli