Estääkö asetyylisalisyylihappo raskaustoksemian kehittymisen?

Suuret satunnaistetut kontrolloidut tutkimukset eivät ole lunastaneet pienempien tutkimusten lupausta asetyylisalisyylihapon tehosta raskaustoksemian ehkäisyssä. Ilmeistä kuitenkin on, että pieniannoksinen hoito asetyylisalisyylihapolla on turvallista raskauden aikana ja että tietyt riskiryhmät voivat hyötyä siitä.

Juhani Mäenpää, Merja Vainio

Liikunnan harrastajan ylähengitystietulehdukset

Kohtuullinen liikunnanharrastus pienentää ylähengitystieinfektioiden riskiä, kun taas raskas harjoittelu suurentaa sitä. Liikunnan ja levon suhteen tulisi olla sopiva, jotta vastustuskyky ei heikkene liikarasituksen vuoksi. Toistuvien ja huonosti paranevien ylähengitystietulehdusten yhteydessä lääkärin on selvitettävä ylirasituksen ja ylikunnon osuus sairastamisessa. Paraneminen tulee varmistaa ennen harjoittelun uudelleen aloittamista, ja liikunnan määrää lisätään vasteen mukaan. Kyse on pikemminkin sairastumisriskien kartoittamisesta ja fyysisen, psyykkisen ja immunologisen toimintakyvyn palauttamisesta kuin perinteisestä taudin määrittämisestä ja hoidosta.

Seppo Kuttila

Masennuslääkettä masentuneelle?

Masennusoireyhtymien tunnistamiseen ja hoitoon on viime vuosina kiinnitetty yhä enemmän huomiota, ja masennuslääkkeiden käyttö on lisääntynyt huomattavasti uusien antidepressiivojen tultua markkinoille. Kliinikko joutuu usein miettimään, ketkä masennuspotilaat hyötyvät antidepressiivisesta lääkehoidosta ja kenelle taas lääkehoidon aloittaminen on turhaa. Tässä katsauksessa esitellään tutkimustietoa lääkehoidosta erityyppisissä masennusoireyhtymissä, erityisesti depression syvyyden ja kroonisuuden vaikutuksesta lääkehoidon hyödyllisyyteen. Masennuslääkkeiden hyödystä on vakuuttavaa näyttöä vakavien mielialahäiriöiden kriteerit täyttävien potilaiden akuuttivaiheen hoidossa. Useat tutkimukset ovat myös osoittaneet pitkäaikaisen estohoidon hyödylliseksi toistuvien masennustilojen uusiutumisen ehkäisyssä. Antidepressiivisestä lääkehoidosta on useiden tutkimusten mukaan hyötyä noin puolelle potilaista, jotka kärsivät oirekuvaltaan lievästä pitkäaikaisesta masennuksesta eli dystymiasta. Lähes kaikki kliiniset kokeet ovat kuitenkin olleet verraten lyhytkestoisia, joten lääkehoidon tehon säilyminen dystymian pitkäaikaishoidossa tulisi varmentaa. Kovin lievissä ja lyhytkestoisissa masennustiloissa ei masennuslääkkeestä yleensä ole hyötyä.

Erkki Isometsä

Fibromyalgian hoitoja koskeva tutkimustieto

Fibromyalgian hoitotuloksia koskeva kirjallisuushaku antoi laihahkon tuloksen. Lukuisia menetelmiä on tutkittu, osaa kontrolloiduilla kaksoissokkokokeillakin. Mutta kokeet ovat olleet lyhytkestoisia, tutkimusmenetelmät epäyhtenäisiä ja potilaiden myöhempi seuranta on puuttunut. Tutkijoita on yllättänyt myös lumehoitojen hyvä teho. Uusissa tutkimuksissa on saatu hyviä tuloksia käyttäytymishoidoilla. Kirjoittaja suosittelee, että niistä etsitään ratkaisua kipu-uupumuspotilaiden ongelmaan.

Markku T. Hyyppä

Työkyvyttömyyseläke muutosvaiheessa

Työkyvyttömyyseläke-hakemuksista entistä suurempi osa on viime vuosina hylätty. Vaikka mitään lainsäädännöllisiä muutoksia työkyvyttömyyden määritelmään ei ole tehty, näyttää siltä, että eläkekustannuspaineet ovat johtaneet näyttövaatimusten kiristymiseen. Kustannuspaineiden helpottamiseksi työkyvyttömyyseläkkeen rakennetta on muutettu ja kuntoutustukiuudistuksella ja ns. TYKY-koulutuksella pyritään tehostamaan sairauksien ehkäisyä ja kuntoutusta. Lääkärin roolia eläkelausunnon kirjoittajana sekä eläkeuudistuksen taustoja ja vaikutuksia tarkastelee seuraavassa eläkejuristina toiminut varatuomari Jarmo Kinnunen.

Jarmo Kinnunen

Tappavatko sodissa aseet vai taudit?

Maapallolla on käyty ajanlaskumme alusta kaikkiaan yli 15 000 sotaa. Niissä on kuollut yli miljardi ihmistä. Onkin laskettu, että joka viides koskaan elänyt mies on kaatunut sodassa. Lähes koko historian ajan taudit ovat kuitenkin aiheuttaneet sodissa enemmän tuhoa kuin aseet. Monet taudinaiheuttajat myös sopivat bioaseiksi, joiden käyttö on kielletty mutta joita useilla mailla on hallussaan.

Hannu Savolainen

Saumattomia palveluketjuja tietotekniikan avulla

Sosiaali- ja terveydenhuollon porrasteisista palveluista pitäisi siirtyä saumattomiin palveluketjuihin. Asiakkaan hoitoprosessin mukaisten palveluketjujen ja niiden toimintaan tarvittavien tietoverkkojen luominen on kuntien tehtävä. Tietoverkkojen avulla asiakkaan hoitotilanne olisi sekä hänen itsensä että palveluyksikön tiedossa riippumatta siitä, mikä yksikkö hoitoa antaa. Laajimmillaan palveluketju kattaisi niin julkisen kuin yksityisenkin sektorin sekä järjestöjen palvelut. Näin toteaa tietoteknologian hyödyntämisestä sosiaali- ja terveydenhuollossa ensimmäisen kansallisen strategian laatinut työryhmä, joka jätti muistionsa huhtikuun lopulla.

Eksfoliaatiosyndrooman histopatologinen ja lektiinihistokemiallinen tutkimus

Eksfoliaatiosyndroomassa silmän etuosan rakenteisiin ilmaantuu vaaleaa, hilseilevää materiaalia, jonka alkuperä ja tarkka koostumus ovat edelleen selvittämättä. Tällä kliinisesti tärkeällä oireyhtymällä on liittymäkohdat sekä harmaakaiheen että glaukoomaan, ja se on merkittävä riskitekijä silmään kohdistuvissa leikkauksissa.

Jaana Hietanen

FES - uusi menetelmä sinuiitin hoidossa

Poskiontelotulehdus on yleinen sairaus, jonka hoitoon Suomessa kirjoitetaan vuosittain yli 1,1 milj. reseptiä. Funktionaalinen endoskooppinen sinuskirurgia (FES) on uusi nenä- ja sinusvaivojen säästävä hoitomenetelmä, joka perustuu entistä tarkempaan, jäykkien nenäteleskooppien avulla tehtävään diagnostiikkaan. FES:n avulla poskionteloiden sairas limakalvo normalisoituu usein, kun nk. avainalueella, nenän etummaisissa seulalokeroissa sijaitsevat tukokset hoidetaan. FES:n katsotaan perustuvan sinuiitin patofysiologian tuntemiseen, jolloin radikaalia Caldwell-Luc (C-L) leikkausta limakalvon poistoineen ei enää tarvittaisi.

Matti Penttilä

Enalaprilaatti tehohoitopotilaiden kohonneen verenpaineen ja sydämen vajaatoiminnan hoidossa

Neurokirurgiset potilaat ovat erityisen haavoittuvaisia kontrolloimattomalle verenpaineen nousulle. Äkillinen valtimopaineen nousu anestesian aloitusvaiheeseen liittyvän trakean intubaation yhteydessä saattaa aiheuttaa aivoverisuonipullistuman repeämän ja tähän liittyvän lukinkalvon alaisen verenvuodon. Neurokirurgisen leikkauksen jälkeen verenpaineen nousu saattaa lisätä aivojen turvotusta ja pahimmillaan aiheuttaa aivoverenvuodon kehittymisen.

Harri Tohmo

Serotoniinia käyttävä valehermovälitys

Perinteisen käsityksen mukaan kemiallinen hermovälitys tapahtuu vain synapsiyhteyden avulla ja sellaisten välittäjäaineiden toimesta, joita kyseinen hermosolu kykenee itse syntetoimaan. Viimeaikaiset tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että hermosolu saattaa käyttää toisessa solussa valmistettua välittäjäainetta nk. valevälittäjäaineenaan (engl. false transmitter). Tämän lisäksi on osoitettu, että välittäjäaineet kykenevät kulkeutumaan pitkiäkin matkoja hermostossa ennen sitoutumistaan reseptoriin (volume transmission) ja että välittäjäaineita vapautetaan sekä eksosytoottisesti että noneksosytoottisesti. Mekanismien monimuotoisuutta lisää vielä se, että yhdessä hermosolussa on yleensä useita välittäjäaineita (kolokalisaatio).

Sampsa Vanhatalo

Kuuloärsykkeen prosessointi ja kuulo-muisti vanhuksilla

Työ sisältää kuusi osajulkaisua, joissa tutkittiin kuuloärsykkeen kortikaalista prosessointia ja lyhytkestoista kuulomuistia sähköisten ja magneettisten vasteiden avulla normaalissa ikääntymisessä sekä Alzheimerin ja Parkinsonin taudeissa. Lisäksi selvitettiin, voidaanko tiettyjä aivovasteita käyttää kliinisissä seurantatutkimuksissa. Väitöskirja tehtiin Kuopion yliopistollisen sairaalan kliinisen neurofysiologian osaston, Helsingin yliopiston kognitiivisen aivotutkimuksyksikön ja Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa sijaitsevan BioMag-laboratorion yhteistyönä.

Eero Pekkonen

Obstetrinen verenpaineenmittaus syynissä

Yleislääketieteessä ja sisätautiopissa merkitään potilaan diastoliseksi verenpainearvoksi se mittarilukema, joka todetaan, kun kyynärtaipeesta kuunnellen verenvirtausäänet lakkaavat kuulumasta - siis Korotkoffin V ääni. Sen sijaan mm. WHO:n virallisessa susoituksessa obstetriikassa diastolinen arvo on se arvo, joka saadaan Korotkoffin IV äänen kuuluessa, eli kun virtausääni muuttuu soinnittomaksi. Syy tähän eroon on ollut käsitys, että raskauden aikana valtimokomplianssi muuttuu ja että Korotkoffin V ääni siksi kuuluu vasta hyvin matalilla arvoilla, jolloin siis diastolinen arvo tulee liian matalaksi.

Robert Paul

Ravinnon flavonoidit ja sepelvaltimotautikuolleisuus suomalaistutkimuksessa

LDL:n hapettuminen näyttää olevan keskeinen ateroskleroosin tekijä. Siksi on järkevää selvittää, onko yhteyttä antioksidanttien käytön ja sepelvaltimotaudin välillä. Flavonoidit ovat kasvikunnassa esiintyviä polyfenolirakenteita sisältäviä yhdisteitä, jotka toimivat luonnon antioksidantteina.

Robert Paul

Infarktin diagnoosi ja vasen haarakatkos

Elektrokardiografian eräänlaisia opinkappaleita on ollut, että jos potilaalla on vasen haarakatkos (LBBB), ei infarktidiagnoosia voi EKG:n perusteella tehdä. Kirjallisuudessa on kuitenkin mainintoja tietyistä tyypillisistä EKG-muutoksista, joita tässä tilanteessa voi esiintyä. GUSTO-1-tutkimuksen yhteydessä kertyi sen verran paljon informaatiota, että tutkijat saivat päähänsä selvittää millaiset vasemman haarakatkoksen ja akuutin infarktin väliset suhteet todellisuudessa ovat.

Robert Paul

Sokerisia mikrobilääkkeitä

Pystyäkseen aiheuttamaan taudin mikrobin on ensin tartuttava isännän soluun. Tavallisimmin tämä tapahtuu siten, että mikrobin ulokkeiden proteiini sitoutuu solun pinnan sokereihin. Näin patogeeni saavuttaa jalansijan limakalvojen epiteelisoluissa, lisääntyy, pääsee solun sisään ja aiheuttaa infektion. Miksipä ei bakteereita voitaisi huijata tarjoamalla niille lyhyitä sokeripätkiä täyttämään kaikki tarttumispaikat, jotta ne liukuisivat haittaa aiheuttamatta ohi solupinnan sokerien.

Heikki Arvilommi

Rasvan syönti ei lisääkään rintasyövän vaaraa

Ruokavalion sisältämän runsaan rasvan määrän on arveltu lisäävän vaaraa sairastua rintasyöpään eläinkokeiden, joidenkin tapaus-verrokkitutkimusten ja kansainvälisten vertailujen perusteella, joissa on havaittu rintasyövän esiintyvyyden ja ruokavalion sisältämän rasvan määrässä positiivinen korrelaatio. Tätä kaunista kuvaa ovat sekoittaneet prospektiiviset kohorttitutkimukset, joissa ei ole havaittu yhteyttä ruokavalion rasvan ja rintasyövän esiintyvyyden välillä.

Heikki Joensuu

Maksansiirto pienen maksasyövän hoidossa

Maksansiirron merkitys maksasyövän hoidossa on ollut kiistanalainen. Viiden vuoden kuluttua siirrosta elossa on ollut 30-40 % potilaista. Maksaresektion jälkeen taas tautivapaa 5-vuotiseloonjääminen on lähennellyt nollaa. Italialaiset raportoivat nyt tuloksiaan 48 pienikokoisen maksasyövän hoidosta maksansiirrolla. Mukaan aineistoon otettiin vain sellaiset kirroosia sairastavat potilaat, joilla oli joko yksi korkeintaan 5 cm:n läpimittainen syöpäkasvain tai korkeintaan kolme alle 3 cm:n kokoista malignia maksatuumoria.

Heikki Joensuu

Alkoholin ongelmakäyttäjä psykiatrisen sairaalan päivystysvastaanotolla

Oulun yliopistollisen sairaalan psykiatrian klinikan päivystysvastaanotolla kävi kahden ja puolen vuoden aikana 564 potilasta, joiden diagnoosi liittyi alkoholinkäyttöön. Käyntejä näillä potilailla oli kaikkiaan 1 118, mikä oli 15 % klinikan koko käyntimäärästä. Kävijöiden keski-ikä oli 40 vuotta. Kahdessa kolmasosassa käynnin syynä oli alkoholismi, noin viidesosa käynneistä johtui elimellisestä aivo-oireyhtymästä ja 15 % humalasta tai krapulasta. Kolmasosa käynneistä johti potilaan ottamiseen välittömästi sairaalaan. 29 potilasta käytti yli neljänneksen päivystysvastaanottoajoista. Tulokset osoittavat, että alkoholinkäyttäjien hoidossa ja hoidon porrastuksessa on puutteita, joista aiheutuu tarpeettomia päivystyskäyntejä.

Jari Lehtonen, Pirkko Räsänen, Pekka Laine, Alpo Peltoniemi, Matti Isohanni

Uutta tietoa virushepatiiteista

Hepatiittia aiheuttavista viruksista on viime aikoina saatu huomattavasti lisää tietoa. Viime vuoden alussa tunnettiin viisi hepatiittivirusta: veriteitse tarttuvat hepatiittivirukset B, C ja D sekä fekaali-oraaliteitse tarttuvat A ja E. Vuoden kuluessa löytyi kuitenkin yllättäen peräti kolme uutta hepatiittivirusta. Myös ennestään tunnetuista hepatiittiviruksista on kertynyt uutta tietoa.

Pirkko Pohjanpelto