Kirurgisen hoitotakuun mahdollisuudet Suomessa
Suomessa jono yleiskirurgisiin leikkauksiin on lyhentynyt 6,7 % vuodesta 1987 vuoteen 1994. Leikkausjonoissa oli vuonna 1994 väestömäärään suhteutettuna keskimäärin noin 11 potilasta 1 000 asukasta kohti. Keskimäärin Suomessa leikkausjono on noin 6 kuukauden pituinen, mutta alueellinen vaihtelu on erittäin suurta. Hoitotakuu tuli mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnalliseen suunnitelmaan ensi kertaa vuonna 1995. Hoitotakuun tavoitteeksi sopiva leikkaushoidon jonotusaika voisi olla 3-4 kuukautta. Laskennallinen jonotusaika leikkauksiin oli vuonna 1994 alle 4 kuukautta vain kuudessa sairaanhoitopiirissä. Koska taloudelliseen kertasatsaukseen perustuvat "jonojenpurkuprojektit" ovat muuallakin osoittautuneet seurantatutkimuksissa epäonnistuneiksi, tulisi niiden sijasta pyrkiä kestävään ratkaisuun, joka perustuu väestön hoidon tarpeen ja kirurgisen tuotannon väliseen tasapainoon.
Hoitotakuu otettiin Suomessa ensimmäisen kerran mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnalliseen suunnitelmaan vuonna 1995. Suunnitelmassa asetettiin tavoitteeksi takuu pääsystä lääkärin tutkimuksiin ja hoidon tarpeen arviointiin perusterveydenhuollossa kolmen arkipäivän ja…
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.



