Asumismuoto ja terveyserot

Kuten muissakin Pohjois-Euroopan ja Pohjois-Amerikan maissa ja Australiassa, Suomessa on tapahtunut selvä demografinen muutos viime vuosikymmenien aikana. Yhä pienempi osuus väestöstä elää avioliitossa, ja vastaavasti avoliitossa ja yksin asuvien osuudet ovat kasvaneet. Virallinen siviilisääty ei enää heijasta yksilön asumismuotoa, sillä naimattomat, eronneet ja lesket saattavat asua yksin tai avopuolison, lasten, vanhempien, sisarusten tai sukuun kuulumattomien henkilöiden kanssa. Niinpä viralliseen siviilisäätyyn verrattuna asumismuoto saattaa selvemmin heijastaa ihmisten välisiä sosiaalisia siteitä ja terveyttä. Tämän tutkimuksen yleisenä tavoitteena oli lisätä tietämystä asumismuodon mukaisten terveyserojen suuruudesta, kehityssuunnista ja määräävistä tekijöistä suomalaisessa työikäisessä väestössä.

Kaisla Joutsenniemi

Dementoituvien henkilöiden hoitoa ja palveluja on mahdollista parantaa monin käytännöllisin keinoin

Dementiaa sairastavat henkilöt tarvitsevat erityisen haavoittuvuutensa vuoksi asianmukaista terveydenhoitoa, kuntoutusta ja riittäviä sosiaalisia palveluja, jotta heidän autonomiaansa voidaan tukea ja laitoshoidon tarvetta myöhentää. Tässä väitöstyössä kartoitettiin mahdollisia karikoita dementiaa sairastavien henkilöiden hoidossa: lonkkamurtuman jälkeistä kuntoutumista, sopimattomia lääkkeitä, psykoosilääkkeitä ja sosiaalisia, juridisia ja taloudellisia palveluja. Tutkimuksessa käytettiin kolmea suomalaista potilasaineistoa vuosilta 1999-2005. Potilaiden keski-ikä oli 78-86 vuotta. Tutkimus tehtiin Kansaneläkelaitoksen tuella ja osa siitä toteutettiin yhteistyössä Vanhustyön Keskusliiton kanssa.

Minna Raivio

Solunulkoisen nestetilavuuden vaihtelun vaikutukset dialyysipotilailla

Suomessa on noin 1 200 pitkäaikaisesti keinomunuaishoitoa saavaa potilasta. 70-90 %:lla heistä on verenpainetauti tai sydämen vasemman kammion liikakasvu. Lisäksi noin kolmasosalla on sepelvaltimotauti tai sydämen vajaatoiminta. Dialyysihoidossa olevien potilaiden kuolleisuus sydän- ja verisuonitauteihin onkin noin 70-kertainen normaaliväestöön verrattuna, ja noin puolet kuolleisuudesta johtuu sydämen ja verisuonien sairauksista. Tässä väitöskirjatyössä tutkittiin dialyysihoidon ja solunulkoisen nestetilavuuden vaihtelun vaikutuksia pitkäaikaisessa dialyysihoidossa olevien potilaiden verenpainetta, sydänlihaksen hapenpuutetta ja sydämen lepovaiheen toimintaa mittaaviin muuttujiin.

Seppo Ojanen

Uudet hoidot pidentävät myeloomapotilaiden elinikää

Mayon klinikassa on selvitetty, miten myeloomapotilaiden eliniänennuste on muuttunut vuoden 2000 jälkeen. Ennen vuotta 2000 klinikan 2 981 myeloomapotilaan elinennuste oli 29,9 kuukautta, sen jälkeen 44,8 kuukautta (p < 0,001). Intensiivihoidon jälkeen relapsin saaneen 387 myeloomapotilaan mediaaninen elinaika ennen vuotta 2000 oli 11,8 kuukautta, sen jälkeen 23,9 kuukautta (p < 0,001). Jos relapsipotilas oli saanut uusia hoitoja (talidomidi, lenalidomidi, bortetsomibi), oli elinaika 30,9 kuukautta. Vertailuryhmässä, joka ei ollut saanut näitä hoitoja, se oli 14,8 kuukautta (p < 0,001). Selvitys viittaa vahvasti siihen, että uudet hoidot ovat todellakin parantaneet myeloomapotilaiden elinennustetta.

Robert Paul

Lisää tietoa rintasyövän hormonireseptoreista

n Rintasyövän estrogeenireseptori (ER) ja progesteronireseptori (PgR) määrittävät taudin ennustetta. Jos molemmat reseptorit ovat selvästi positiiviset, on taudin ennuste parempi, kuin kokonaan reseptorinegatiivisten tautien. Reseptoripositiivisuus ennakoi hyvää hoitovastetta hormonaaliselle hoidolle. Epäselvää on ollut, miten pitäisi tulkita sellaista tilannetta, jossa vain toinen reseptoreista on positiivinen. Englantilaisen tutkimuksen mukaan ER+/PgR- ja ER-/PgR+ -tuumorit ovat biologisesti ja kliinisesti erilaisia tauteja. Niiden ennuste on reseptoripositiivisten ja negatiivisten välillä. ER+/PgR- -tuumorit olivat tavallisempia postmenopausaalisilla naisilla, kun taas harvinaisemmat ER-/PgR+ -tuumorit todettiin yleensä premenopausaalisilla naisilla. ER-/PgR+ -tuumorit olivat aggressivisempia kuin ER+/PgR- -tuumorit.

Sirkku Jyrkkiö

Mini-invasiivisella maksakirurgialla hyviä tuloksia

Mini-invasiivinen kirurgia on yleistynyt. Chicagolaisessa keskuksessa tehtiin vuosina 2001-2006 yhteensä 300 mini-invasiivista maksaleikkausta. Tuloksia verrattiin sataan samana ajanjaksona tehtyyn avoleikkaukseen. Ryhmät olivat vertailukelpoiset iän, resektiotyypin, maligniteettien ja maksakirroosin suhteen.

Tom Scheinin

Osteoporoosi on yleinen löydös hemofiliapotilailla

Vaikeaa hemofiliaa sairastavilla potilailla artropatia ja nivelten epämuodostumat voivat johtaa krooniseen immobilisaatioon, joka on osteoporoosin riskitekijä.

Camilla Schalin-Jäntti

Rintaruokinta ei suojaakaan lasta allergialta eikä astmalta

Useissa tutkimuksissa on todettu pitkän rintaruokinnan antavan lapselle suojaa myöhemmin puhkeavia allergisia sairauksia ja astmaa vastaan. Myös vastakkaisia tutkimuslöydöksiä on kuitenkin tehty. On myös esitetty, että menetelmäongelmat ja julkaisuharha olisivat korostaneet imetyksen suojavaikutusta.

Pertti Kirkinen

Kivessyövän hoidon myöhäishaitat lyhentävät elinikää

Kivessyöpäpotilaiden viisivuotisennuste (93,8 %) on paras kaikista syöpäsairauksista. Hoitoja saavat potilaat ovat nuoria, joten heille ehtii valitettavasti tulla myöhäishaittoja.

Sirkku Jyrkkiö

Eturauhassyövän kolmannen Gleason-luokan ennustearvo varmistuu

Eturauhassyövän aggressiivisuusasteen paras käytettävissä oleva luokitus ja samalla ennustetekijä on kasvaimen Gleason-summa (score), joka muodostuu kasvaimen yleisimmän ja toiseksi yleisimmän kasvuluokan summasta (maksimi 10).

Ossi Lindell

Keuhkojen diffuusiokapasiteetin viitearvojen soveltaminen ei-suomalaisilla maahanmuuttajilla

Useimmilla ei-suomalaisilla on pituuteen nähden pienemmät keuhkotilavuudet kuin suomalaisilla. Tarkoituksemme oli verrata keskieurooppalaisia (ECSC) ja suomalaisia diffuusiokapasiteetin viitearvoja selvittääksemme, millä tavoin tuloksia tulisi verrata ei-suomalaisilla maahanmuuttajilla.

Päivi Piirilä, Petteri Välimäki, Anne Turunen, Tommi Seikkula, Anssi R. A. Sovijärvi

Sydämen ohitusleikkauksen laskimosiirteiden ahtautuminen ja sen hoitokeinot

Sydämen ohitusleikkauksessa käytettyjen laskimosiirteiden ahtautuminen on yleinen ongelma: kymmenen vuotta leikkauksen jälkeen vain noin 60 % laskimosiirteistä on avoinna ja vain 50 %:lla potilaista laskimosiirteissä ei ole merkittäviä ahtaumia. Valtimosiirteiden ahtautuminen on hitaampaa.

Hanna Suurmunne, Tapio Hakala, Juha Mustonen

Sepelvaltimotautipotilaan masennuksen diagnostiikka ja hoito

Masennus on sepelvaltimotaudin ja infarktikuolleisuuden riskitekijä.

Sinikka Luutonen

Työterveyshuollon asiakasyritykset odottavat kumppanuusyhteistyöltä merkittävää vaikuttavuutta

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää työterveyshuollon asiakasyritysten näkemyksiä kumppanuusyhteistyöstä.

Anne Heikkinen

Kisälliopetusta täydennyskoulutuksessa

Vakka-Suomen alueelle on kehitetty terveydenhuoltohenkilöstön täydennyskoulutusmalli, jossa hyödynnetään paikallista osaamista.

Tuomas Plosila, Riikka Maijala

Osa suusyöpäpotilaista voi hyötyä vartijaimusolmuketutkimuksesta

Pään ja kaulan alueen limakalvojen levyepiteelisyöpää sairastavilla on usein etäpesäkkeitä kaulan imusolmukkeissa jo taudin varhaisessa vaiheessa. Oikean hoidon valintaa vaikeuttaa se, että nykyisillä kuvantamismenetelmillä kaikkia pieniä etäpesäkkeitä ei ole mahdollista havaita. Sen vuoksi kaulan imusolmukkeet hoidetaan yleensä varmuuden vuoksi, mikäli piilevien etäpesäkkeiden riskin arvioidaan olevan vähintään 15-20 %. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kehittää pään ja kaulan alueen levyepiteelisyövän levinneisyyden kartoittamista ennen hoitoa. Erityisesti pyrittiin parantamaan kaulan imusolmukkeiden arviointia ja kaulan elektiivisen hoidon kohdentamista suuontelon syövässä.

Harri Keski-Säntti

Tehoavatko verenpainelääkkeet kylmän aiheuttamaan verenpaineen nousuun?

Kylmän on todettu nostavan verenpainetta, ja verenpaineen on osoitettu olevan korkeampi talvella kuin kesällä. Suomessa väestö altistuu kylmälle suuren osan vuodesta työssä, työmatkoilla tai vapaa-ajalla. Sairastavuus ja kuolleisuus sydän- ja verisuonitauteihin onkin kylmänä vuodenaikana suurempi kuin lämpimänä. Tähän saakka verenpainelääkkeiden vaikutuksista verenpaineeseen kylmässä on ollut vain vähän tutkimustietoa.

Silja Komulainen

Maha- ja pohjukaissuolihaavan verenvuodon hoito ja riskitekijät

Länsimaissa ruoansulatuskanavan yläosien verenvuodon ilmaantuvuus on ollut 100 tapausta 100 000 asukasta kohden. Noin puolessa tapauksista vuodon syynä on maha- tai pohjukaissuolihaava. Samalla kun komplisoitumaton tautimuoto on vähentynyt, ovat vuotokomplikaatiot lisääntyneet. Nykyisin verenvuoto voidaan tyrehdyttää mahalaukun tähystyksen yhteydessä. Endoskooppiseen hoitoon yhdistetään mahalaukun haponeritystä estävä lääkitys.

Marianne Udd

Leikkausyksiköiden toiminnanohjaus uudistamisen tarpeessa

Terveyspalvelujen kysyntä kasvaa lähivuosikymmeninä väestön ikääntyessä, vaatimustason noustessa ja teknologian kehittyessä. Henkilökunnan saatavuusongelma puolestaan rajoittaa tulevaisuudessa palvelutarjontaa. Vähemmillä voimavaroilla on saatava aikaan enemmän, mikä luo paineita kehittää toimintamalleja ja koko palveluprosessin tehokasta ohjausta.

Riitta Marjamaa

Vorikonatsoli on voimakas lääkeaineenvaihdunnan estäjä

Monilla anestesialääkärin hoitoon tulevilla potilailla on säännöllisessä käytössä useita lääkeaineita, jotka vaikuttavat maksassa lääkkeitä hajottavien sytokromi P450 -entsyymien aktiivisuuteen. Tästä aiheutuu lääkevasteen yksilöllistä vaihtelua. Monet sienilääkkeet estävät näiden entsyymien toimintaa, ja tämä voi aiheuttaa kliinisesti merkittäviä yhteisvaikutuksia.

Teijo Saari