Immuunijärjestelmän aktivaatio nivelreumassa ja reaktiivisessa artriitissa

Nivelreuman lääkehoito aloitetaan kaikilla potilailla heti diagnoosin varmistuttua, koska nopeasti aloitetun tehokkaan hoidon on osoitettu johtavan parhaaseen hoitotulokseen eikä taudinkulkua voida nykymenetelmillä ennustaa. Mikäli tyydyttävää hoitovastetta ei saavuteta perinteisillä reumalääkkeillä, voidaan hoitoon lisätä niin sanottu biologinen reumalääke. Niillä saadaan hyvä hoitotulos noin kolmasosalle potilaista, mutta ne ovat hyvin kalliita ja niihin liittyy vakavienkin sivuvaikutusten riski. Hoitotulosta ei nykymenetelmillä osata ennustaa. Tässä väitöskirjatutkimuksessa saatiin uutta tietoa nivelreuman lääkehoidon yksilöllisen suunnittelun pohjaksi.

Antti Kuuliala

Vyötärölihavuuteen liittyy runsaasti aineenvaihdunnan muutoksia tyypin 2 diabeetikoiden jälkeläisillä

Metabolisen oireyhtymän synnyssä erityisesti vatsaontelon rasvan määrä on keskeinen. Vatsaontelon sisälle kertyvästä rasvasta vapautuu erilaisia välittäjäaineita, adipokiineja, ja vapaita rasvahappoja, jotka vaikuttavat epäedullisesti insuliiniherkkyyteen ja edistävät rasva-aineenvaihdunnan häiriöiden ja valtimonkovettumistaudin syntyä. Väitöskirjatyön tarkoituksena oli selvittää näitä vatsaontelon rasvan määrään liittyviä aineenvaihduntamuutoksia tyypin 2 diabeetikoiden jälkeläisillä sekä tutkia kahden ehdokasgeenin muutosten liittymistä vatsaontelon rasvan määrään.

Urpu Salmenniemi

Infektioiden hoidossa vielä parantamisen varaa

Väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin, miten tavallisia infektioita tutkitaan ja hoidetaan suomalaisessa perusterveydenhuollossa, miten hyvin toimintatavat vastaavat hoitosuosituksia ja voidaanko hoitokäytäntöjä muuttaa työpaikalla tapahtuvan täydennyskoulutuksen avulla. Tutkimuksessa havaittiin, että vaikka infektiopotilaiden tutkimus- ja hoitokäytännöt ovat joiltain osin melko hyvin linjassa hoitosuositusten kanssa, joissakin suhteissa on vielä paljonkin korjattavaa. Työpaikalla tapahtuva täydennyskoulutus osoittautui ongelmalliseksi, koska puolet lääkäreistä vaihtui viiden vuoden seuranta-aikana, mikä todennäköisesti heikensi koulutuksen vaikutusta.

Ulla-Maija Rautakorpi

Suoli täynnä viruksia, mutta kasvipatogeeneja

Suolen mikrobiston viruksista tiedetään vielä vähemmän kuin bakteereista. Modernit molekyylimenetelmät ovat omiaan niidenkin etsimiseen. Monet ripulitauteja aiheuttavista viruksista ovat RNA-viruksia. Niitä ruvettiin tässäkin työssä etsimään. Paljon löytyi, mutta ei ripuliviruksia, vaan tekijöiden ja muidenkin ällistykseksi kasvipatogeeneja.

Heikki Arvilommi

Akuutit infektiot syvän laskimotukoksen riskitekijäluetteloon?

Jo aiemmin on osattu epäillä, että akuutti infektio lisäisi syvän laskimotukoksen riskiä. Epäilyt yhteydestä saavat nyt lisäpontta brittitutkijoiden tekemästä isosta väestötason seurantatutkimuksesta. Tutkijat keräsivät mittavan aineistonsa käyntisyytietokannoista 220 yleislääkärinvastaanotolta vuosien 1987 ja 2004 väliltä - kaikkiaan yli 20 miljoonaa henkilö- (tai potilas-) vuotta. Joukosta poimittiin ne henkilöt, joilla oli diagnosoitu ensimmäinen alaraajan syvä laskimotukos (n = 7 278) tai keuhkoembolia (n = 3 755). Pois suljettiin ne, joilla tukosta oli edeltänyt jokin tunnettu laskimotukoksen riskitekijä (raskaus, alaraajakirurgia, muu iso kirurgia, syöpä). Henkilöiden sairastamat systeemiset hengitystieinfektiot ja virtsatieinfektiot analysoitiin infektion ja tukoksen välillä kuluneen ajan mukaan, jolloin paljastui mielenkiintoinen riskin muutos ajan funktiona. Sekä alaraajan laskimotukoksen että keuhkoembolian ilmaantuvuusriski oli yli kaksinkertainen virtsatieinfektiota seuraavien 1-2 viikon aikana. Riski pieneni vähitellen seuraavien kuukausien aikana ja palasi perustasolle vasta vuoden kuluessa. Hengitystieinfektion jälkeen alaraajatukoksen riski lisääntyi niin ikään noin kaksinkertaiseksi. Keuhkoembolian riskiä hengitystieinfektion jälkeen ei voitu luotettavasti arvioida väärien diagnoosien mahdollisuuden takia. Tulokset olivat yhdenmukaiset, vaikka ne toistettiin eri ikäisillä, eri vuodenaikoina ja vaikka syöpää sairastavat otettiin mukaan.

Katariina Korkeila

Ilman pienhiukkaset lisäävät riskiä joutua sairaalaan sydän- ja hengityselinsyyn takia

Ilmansaasteiden terveysvaikutuksista on kertynyt yhä enemmän tietoa. Yhdysvalloissa on nyt selvitetty asiaa yli 65-vuotiaiden Medicare-potilaiden aineistossa vuosilta 1999-2002. Laajasta selvityksestä voidaan havaita, että alle 2,5 myyg:n pienpartikkeleiden lyhytaikainenkin lisääntyminen oli yhteydessä riskiin joutua sairaalaan sydän- ja hengityselinperäisten syiden takia. Vahvin yhteys oli sydämen vajaatoiminnan suhteen: 10 myyg:n/m3 lisäys saman päivän pienhiukkaspitoisuudessa nosti riskiä 1,28 % (95 %:n lv 0,78-1,78 %). Lähes samaa tasoa olivat vaikutukset keuhkoahtaumataudin pahenemiseen ja hengitystieinfektioihin. Tässä lisäevidenssiä mm. Kioton sopimuksen pohtimista varten.

Hannu Puolijoki

Denusomabi - uusi tulokas osteoporoosipeliin

RANKL on lyhenne, joka liittyy solunsisäisiin ja välisiin signaalisiirtoihin. Se kuuluu tuumorinekroositekijöiden perheeseen ja edistää osteoklastien erilaistumista ja aktivoitumista. Sen vaikutuksesta osteoklastit toimivat elimistössä myös pidempään. Denusomabi on humanisoitu monoklonaalinen RANKL-ligandin vasta-aine.

Robert Paul

Hyödytön, mutta turvallinen melatoniini

Meta-analyysissa vuosilta 1999-2003 tarkasteltiin melatoniinin vaikutusta nukkumiseen liittyviin ongelmia. Analyysiin löytyi kaikkiaan 25 satunnaistettua, kontrolloitua tutkimusta. Näistä kuusi selvitti melatoniinin vaikutusta lääketieteellisistä syistä johtuviin nukkumisongelmiin. Melatoniinin todettiin lisäävän unta 10 minuutilla. Tulos ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Yhdeksän tutkimusta kohdistui unirytmin häiriöihin liittyviin univajauksiin, jotka aiheutuivat esim. vuorotyöstä. Tulos oli selvä: melatoniinista ei ole apua. Melatoniinin turvallisuutta selvittävissä kokeissa ei löydetty terveydelle haitallisia sivuvaikutuksia alle kolmen kuukauden käytön aikana.

Aulikki Nissinen

Lonkkasuojaimien hyötyä kyseenalaistetaan jälleen

Lonkkasuojaimien hyödyistä on taitettu peistä vuosikymmenen ajan. Kaikissa tutkimuksissa ongelmana on ollut heikko hoitomyöntyvyys. Toisaalta lonkkasuojainhousuista ei ole todettu mitään haittojakaan.

Kaisu Pitkälä

Munuaisten kroonisen vajaatoiminnan dialyysihoito

Tuhannet suomalaiset sairastavat munuaisten kroonista vajaatoimintaa, ja osalla se johtaa uremiaan.

Eero Honkanen, Agneta Ekstrand

Munuaistautia sairastava potilas perusterveydenhuollossa

Hoitotakuussa on määritelty, milloin munuaistautia sairastava potilas lähetetään erikoissairaanhoitoon. Erikoissairaanhoidon tutkimuksia tarvitaan mm. proteinurian, nefroottisen oireyhtymän tai munuaisten vajaatoiminnan syyn selvittelyssä, tai kun krooninen munuaissairaus alkaa merkittävästi edetä.

Heikki Saha, Satu Mäkelä

Dialyysipotilas tänään

Tyypin 2 diabetekseen liittyvä nefropatia, kohonnut verenpaine ja korkea ikä ovat nykyään tärkeimmät loppuvaiheen munuaisten vajaatoiminnan taustatekijät länsimaissa.

Kaj Metsärinne

Hammasperäisen bakteeriendokardiitin antibioottiprofylaksi

Profylaksia pohdittaessa haitan minimointi on tärkeää. Siksi on syytä valita mahdollisimman turvalliset antibiootit.

Jukka Lumio, Hannu Vanhanen, Ville Valtonen, Eero Jokinen, Markku S. Nieminen, Heikki Peltola, Jukka H. Meurman

Astman diagnostiset kriteerit muuttuneet Myös spirometrian laatukriteerit uudistuivat

Astman diagnostiset funktiokriteerit muuttuvat Käypä hoito -suosituksen päivityksen (1) mukaan. Uudet diagnostiset kriteerit herkistävät diagnostiikkaa, mutta myös selkeyttävät sitä. Suositukset noudattavat spirometrian osalta tuoretta kansainvälistä suositusta keuhkofunktiotutkimusten tulkinnasta (2).

Anssi R. A. Sovijärvi, Tari Haahtela

Lääkäripalvelujen laatu väestön arvioimana

Lääkäripalveluja tuottavat terveyskeskukset, työterveyshuolto, yksityislääkärit sekä sairaaloiden poliklinikat. Maassamme ei ole aikaisemmin kattavasti selvitetty väestön näkemyksiä eri palveluntarjoajien tuottamien lääkäripalvelujen laadusta.

Pirjo Halonen, Arto Vehviläinen, Pekka Mäntyselkä, Jorma Takala, Seppo Lehto, Paavo Kaitokari, Esko Kumpusalo

Terveyttä edistävien tekijöiden tärkeys ikääntyvien työntekijöiden arvioimana

Ikääntyvien työntekijöiden terveyttä edistävistä tekijöistä tiedetään vähän. Tässä tutkimuksessa kuvataan ikääntyvien työntekijöiden näkemyksiä henkilökohtaisten, työpaikkakohtaisten ja työterveyshuollon toteuttamien terveyttä edistävien tekijöiden, niiden vaikutusten ja työikäisten terveyden edistämiseen osallistuvien yhteistyötahojen tärkeydestä.

Paula Naumanen

Sairaudet, toimintakyky ja lääkärityövoima keskisuomalaisissa vanhusten hoitopaikoissa

Dementiaa sairastavien osuus terveyskeskussairaaloissa ja vanhainkodeissa on kasvanut kymmenessä vuodessa selvästi.

Pertti Karppi, Maija Rummukainen, Aino Jakobsson, Hannu Kautiainen

Antikolinergien käyttö ei lisää dementian riskiä

Antikolinergisillä lääkkeillä on monia ikäviä haittavaikutuksia, joiden takia useita niistä pidetään sopimattomina lääkkeinä vanhuksille. Haittoja ovat virtsaretentio, ummetus, glaukooman paheneminen sekä vaikutukset muistitoimintoihin. Ranskassa tutkittiin 372:n yli 60-vuotiaan avohoidon potilaan joukossa tarkoin kognitiivisin testein, miten antikolinergisten lääkeaineiden kuorma vaikuttaa kognitiivisiin toimintoihin. Tutkittavista 9,2 % käytti antikolinergisiä vaikutuksia omaavia lääkkeitä. 80 %:lla antikolinergien käyttäjistä todettiin lievä kognitiivinen heikkeneminen (MCI), kun vastaava esiintyvyys ei-käyttäjillä oli 35 %. Antikolinergisten lääkeaineiden kuorma oli vahva MCI:n selittäjä (OR 5,1). Antikolinergit eivät kuitenkaan lisänneet dementian riskiä. Kahdeksan vuoden seurannassa dementia kehittyi yhtä suurelle osalle käyttäjistä kuin ei-käyttäjistä.

Kaisu Pitkälä

Seerumin VEGF koholla Churg-Straussin oireyhtymässä

Churg-Straussin oireyhtymä (CSS) on vaskuliitti, joka ilmenee, onneksi harvoin, astmaa ja hypereosinofiliaa sairastavilla. Diagnoosi saattaa joskus viivästyä ja astmaa luullaan muuten vain hankalahoitoiseksi, kunnes tilanne akutisoituu vaskuliitin systeemioirein. Verisuonten läpäisevyyttä lisäävä VEGF (vascular endothelial growth factor) on yhdistetty aiemmin Wegenerin granulomatoosiin ja jättisoluarteriittiin. Nyt japanilaiset totesivat 18:n CSS-, 19:n astma- ja 12 bronkiittipotilaan tutkimuksessa, että CSS-potilailla olivat tämän tekijän seerumipitoisuudet selvästi muita ryhmiä korkeammat. Jos rajana käytettiin tasoa 600 pg/ml oli mittarin sensitiivisyys 93,3 % ja spesifisyys 81,8 %. Korrelaatio perifeeriseen eosinofiilitasoon oli selkeä. Havainto saattaa auttaa diagnostiikassa, jos epäily vain herää, ja seurannassa.

Hannu Puolijoki

Syntymää edeltävä ultraäänitutkimus tehostaa äiti-lapsisuhdetta

Bonding, joka tarkoittaa äiti-lapsisuhteeseen sisältyvää kiinnittymisen ja omaksi leimautumisen kehittymistä, alkoi aiemmin raskauden puolivälissä, jolloin sikiön liikkeet rupesivat tuntumaan. Leimautuminen kehittyy vähitellen raskauden aikana ja on vahvimmillaan muutama viikko synnytyksestä. Noin 8 %:lla äideistä tämä prosessi on heikentynyt, ja tämä voi pahimmillaan hidastuttaa lapsen kehitystä. Esimerkiksi masennus, sosiaalisen tuen vähäisyys, yllätysraskaus ja dominoiva aviopuoliso voivat heikentää leimautumista.

Pertti Kirkinen