Haastaja Viagralle

Vielä 1970-luvulla penisimplantti (penisproteesi) oli ainoa tehokas erektion heikkouden hoito. Erektion fysiologiaa ja patologiaa selvittelevät tutkimukset johtivat perusteelliseen muutokseen. Kymmenisen vuotta sitten otettiin käyttöön suoraan peniksen paisuvaiskudokseen ruiskutettavat vasoaktiiviset aineet, ja ensimmäinen suun kautta otettava erektiolääke, jonka teho on tieteellisesti todistettu, tuli markkinoille vuonna 1998. Lääke on sildenafiili (Viagra), joka kuuluu fosfodiesteraasityypin 5 estäjiin. Sen teho perustuu verisuonten sileän lihaksiston relaksaatioon peniksen paisuvaiskudoksessa. Viagrasta on tullut käsite erektion heikkouden hoidossa, ja on ollut vaikeaa kuvitella, että sen asemaa horjutettaisiin. Nyt sekin ihme on tapahtumassa, kun uusi erittäin selektiivinen fosfodiesteraasin 5:n estäjä tadalafiili (Cialis) on tullut markkinoille.

Ossi Lindell

Miten psykiatri reagoi psykoottisen potilaan kysymyksiin

Hyvä hoitosuhde on onnistuneen hoidon kulmakivi psykoosipotilaan hoidossa mutta sen luominen on taitoa vaativa tehtävä. Keskeistä hyvän hoitosuhteen syntymisessä on luonteva vuorovaikutussuhde potilaan ja hoitavan lääkärin kesken.

Raimo Kr Salokangas

Käsihygienia terveydenhuollossa

Tutkimuksessa selvitettiin välittömässä potilastyössä toimivien lääkärien, hammaslääkärien, sairaanhoitajien ja muiden potilastyöhön osallistuvien arvioita käsihygienian toteutumisesta. Siinä ilmeni, että käsiä pestiin tai desinfioitiin useammin työskentelyn jälkeen kuin ennen sitä. Pääsääntöisesti käsihygienian toteuttamismahdollisuuksia pidettiin riittävinä. Asianmukaisesti toteutetulla käsihygienialla terveydenhuollon henkilöstö voi ratkaisevasti ennaltaehkäistä potilaiden infektiotartuntoja hoidon aikana. Infektiot terveydenhuollossa aiheuttavat satojen miljoonien markkojen kustannukset maassamme.

Eija Silvennoinen

Astmaepäily ja astmapotilaan seurantakäynti Sairauskertomuksen laatutyö Lappeenrannan terveyskeskuksessa ja Etelä-Karjalan keskussairaalassa

Terveydenhuollon rajallisten resurssien käytössä on tärkeää, että kaikki tekevät oikeita asioita oikeaan aikaan. Valtakunnallisessa astmaohjelmassa korostetaan astman varhaisen diagnostiikan, hyvän hoidon ja seurannan merkitystä tehokkaassa hoitotuloksessa. Alueellisista hoitoketjuista saa käytännön toimintaohjeita. Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirissä laadittiin Lappeenrannan terveyskeskuksen ja keuhkosairauksien poliklinikan yhteistyönä astmaepäily- ja astmakontrollipotilaiden sairauskertomuksiin kirjattavista asioista sanelumallit, jotka löytyvät helposti potilastietojärjestelmästä.

Ritva Kauppinen, Tuomo Pöyry, Juha Metso, Katriina Kilpiö

PET-tutkimus syövän hoidon suunnittelussa ja hoitovasteen seurannassa

Syövän hoidon suunnittelu perustuu huolelliseen taudin laadun ja levinneisyyden määrittämiseen. Kuvantamismenetelmien kehittyminen on merkittävästi lisännyt tietoa yksilöllisestä anatomiasta ja tautimassan laajuudesta. Aineenvaihduntaa mittaava PET-tutkimus on osoittautunut hyödylliseksi lisätutkimukseksi joissakin tilanteissa, kun halutaan sulkea pois syövän etäpesäkkeiden mahdollisuus ennen paranemiseen tähtäävän hoitosuunnitelman toteuttamista. Lymfoomien osalta PET-tutkimusta voidaan käyttää myös hoitovasteen seurannassa.

Sirkku Jyrkkiö, Joanne Nuutinen, Heikki Minn

Onko edennyt eturauhassyöpä solunsalpaajaresistentti syöpä?

Levinnyt eturauhassyöpä on parantumaton sairaus, ja hoidon primääritavoite on palliatiivinen eli potilaan oireiden lievittäminen ja mahdollisesti elinajan pidentäminen. Eturauhassyöpä on yleensä hormonisensitiivinen kasvain, ja levinneen taudin ensisijainen hoito on hormonihoito joko kemiallisella tai kirurgisella kastraatiolla. Yhä useampi tutkimus on osoittanut solunsalpaajahoidon parantavan merkittävästi levinnyttä eturauhassyöpää sairastavan potilaan elämänlaatua helpottaen syövän aiheuttamia oireita. Uusilla solunsalpaajilla on osoitettu merkittävää prostataspesifisen antigeenin, PSA-pitoisuuden pienemistä ja viimeisimmän tutkimuksen mukaan myös elossaoloajan lisääntymistä.

Pirkko Kellokumpu-Lehtinen, Petteri Hervonen

Dekompensoidun sydämen vajaatoiminnan vanhat ja uudet hoidot

Noin 2-2,5 % suomalaisista sairastaa sydämen vajaatoimintaa. Vaikka kroonisen vajaatoiminnan hoitoon on viime vuosien aikana tullut monia lääkkeitä, joutuvat sydämen vajaatoimintaa sairastavat potilaat usein sairaalahoitoon tautinsa takia. Vajaatoiminnan pahenemisen syynä voivat olla esim. sydänlihastuhon vähittäinen eteneminen, uusi iskeeminen tapahtuma, rytmihäiriö, infektio tai potilaan huono hoitomyöntyvyys. Dekompensaatiotilanteen hoito päivystyksessä ja potilaan jatkohoidon järjestäminen vaativat huomiota, jotta potilaan pitkäaikaisennustetta voidaan parantaa, sairaalahoidon kestoa lyhentää sekä dekompensaation uusiutumista välttää.

Lasse Lehtonen, Markku S. Nieminen

Lääkärin ja poliisin työpari kehittää taktista ensihoitoa

Alkusysäys taktiseen ensihoitoon tuli Yhdysvalloista, jossa sitä on kehitetty järjestelmällisesti apuvälineeksi vaarallisiin poliisioperaatioihin 1990-luvun alusta. Nyt myös Suomessa ensihoidon lääkärien, hoitajien ja poliisien ryhmät ovat yhdistäneet ammattitaitonsa ja opiskelleet uutta työmenetelmää. Hoitoalan ja poliisin ammattilaiset hakivat oppia valtameren takaa, ja osastonylilääkäri Juha Valli sekä ylikonstaapeli Jussi Komokallio kouluttavat nykyisin taktisen ensihoidon ryhmiä eri puolilla Suomea.

Ulla Toikkanen

Käyttävätkö kaupunkikeskuksen ja ympäristökuntien asukkaat eri tavalla yhteistä terveyskeskuspäivystystä?

Lähes kaikilla alueilla Suomessa toimii tai on suunnitteilla alueellinen yhteispäivystys, joka usein liittyy tavalla tai toisella sairaalapäivystykseen. Tässä tutkimuksessa selvitettiin pelkästään terveyskeskusten yhteispäivystystä. Silloinkin on sovittava terveyskeskusten kesken kunkin osuus lääkärityövoiman turvaamisesta päivystysvuoroihin. Perusteena voidaan käyttää terveyskeskusten väestöpohjaa tai todettua palvelujen käyttöä. Porin seudulla tehdyssä selvityksessä todettiin, että porilaiset käyttivät 2-2,5-kertaisen määrän yhteispäivystystä verrattuna ympäristökuntien asukkaisiin. Ympäristökuntien välillä ei todettu merkittäviä eroja.

Pekka T. Jaatinen, Esko Karra, Kyösti Lemmetty, Erja Kuurila

Väestön hoitaminen kahden lääkärin yhteistyönä vuoroviikoin

Vuoden 2001 lääkärilakon aikana puhuttiin paljon lääkäreitten työolojen kehittämisestä palkkauksen ohella. Työolojen kehittämisestä tehtiin Siilinjärven terveysasemalla kokeilu, jossa väestövastuulääkäri vaihtui vuoroviikoin. Vakinainen viranhaltija jäi 1.9.2001 alkaen osittaiselle virkavapaalle ja sijaiseksi lupautui kollega joka toiseksi viikoksi. Potilaat saivat monipuolisempaa palvelua nopeasti. Lääkäreille jäi aikaa ja voimia muuhunkin kuin työhön eikä hoitajakaan pitänyt toimintamallia huonona.

Veikko Viitasalo

Biologiset altisteet laboratoriotyössä

Laboratoriotyössä esiintyvien biologisten altisteitten laaja kirjo ulottuu bakteereista ja viruksista sieniin sekä hiivoihin, soluviljelmistä aina kasvien tutkimiseen ja koe-eläinten käyttöön saakka. Työsuojelun ja työterveyshuollon kannalta biologisten altisteiden aiheuttaman vaaran toteaminen ja riskin arviointi ovat osa työpaikan kokonaisuutta. Siinä selvitellään biologisten altisteiden lisäksi kemiallista ja fysikaalista altistumista, unohtamatta henkisen kuormituksen arviointia. Tässä kokonaisuudessa biologisten tekijöiden osuus käytännön työssä voi jäädä tutumpien vaarojen varjoon.

Sinikka Haakana, Lassi Pakkala

Angiotensiini II ja typpioksidi kokeellisessa nefriitissä

13.12.2002 Helsingin yliopisto

Nina Uhlenius

Vatsaontelon hiilidioksidi-paineistuksen aiheuttamien fysiologisten muutosten non-invasiivinen monitorointi

14.12.2002 Helsingin yliopisto

Marja-Tellervo Mäkinen

Liikunnan vaikutukset tyypin 1 diabeetikoilla ja metabolisen oireyhtymän ehkäisyssä

18.12.2002 Kuopion yliopisto

David Laaksonen

Lymen taudin laboratorio-diagnostiikan herkkyys uusia rekombinantti ja peptidi antigeenejä hyödyntämällä

20.12.2002 Helsingin yliopisto

Jaana Panelius

Small LDL particles: Association with hypertriglyceridemia, lipoprotein modifying enzymes and atherosclerosis

20.12.2002 Helsingin yliopisto

Juha Vakkilainen

Lyhyesti: Pseudomonas saattaa kontaminoida bronkoskooppeja

Pääkirjoituksen lisäksi kaksi amerikkalaista alkuperäistutkimusta on omistettu sille, miten bronkofiberoskooppi voi levittää Pseudomonas aeruginosa- (tai Serratia marcescens-) bakteereita ja edelleen näiden aiheuttamia hengitystieinfektioita. Skooppien bakteerinäytteistä jopa 47 % oli kontaminoituneita. Biopsiaportin löysän sulkijan osoitettiin erityisesti olevan ongelma; skooppien valmistajan ilmoituksen mukaan tuotannossa esiintyneet vaikeudet ovat voineet johtaa siihen, että tähystimet eivät täytä laatuvaatimuksia. Artikkeleissa ja pääkirjoituksessa perätään laitevalmistajien vastuita ja laaduntarkkailun kehittämistä. Joka tapauksessa nyt havaittu puute johti laajaan maailmanlaajuiseen korjaamisurakkaan.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Premenstruaalioireiden ja serotoniinin yhteys vahvistuu

Selektiivisillä serotoniin takaisinoton estäjillä on todettu olevan suotuisa vaikutus premenstruaalioireyhtymän hoidossa, mutta mitä kautta? Serotoniinin roolia selvittävässä lumekontrolloidussa kaksoissokkotutkimuksessa annettiin fluoksetiinilääkitystä saaville, oireettomiksi tulleille PMS-potilaille ja terveille verrokeille serotoniinireseptorin antagonistia metergoliinia ja aktiivista lumelääkettä difenhydramiinia. PMS-potilaiden dysforiset oireet palasivat 24 tunnissa metergoliinin annon jälkeen, mutta terveet verrokit pysyivät oireettomina eikä lumelääkkeellä ollut vaikutusta kummassakaan ryhmässä. Tutkimus vahvistaa näkemystä, että premenstruaalioireissa on kyse muuttuneesta serotoniinin transmissiosta.

Raimo Kr Salokangas

Suomi edelleen häntäpäässä pallolaajennustilastoissa

Tuoreimmat kattavat eurooppalaiset tilastot sepelvaltimotaudin hoitotoimenpiteistä julkaistiin vastikään. Euroopan Kardiologiseuran sepelvaltimojaoksen tilastot kertovat korutonta kieltään. Suomi on säilyttänyt edelleen asemansa läntisen Euroopan maiden joukossa, mutta häntäpäässä. Tämä on huolestuttavaa varsinkin, kun otetaan huomioon sepelvaltimotaudin esiintyvyys maassamme. Vuoden 1997 jälkeen Suomessa on pystytty lisäämään toimenpiteitä nopeasti uusien keskusten avaamisen myötä. Pallolaajennusten määrä kasvaa muuallakin Euroopassa, nopeimmin itäisissä valtioissa, joista ainoastaan Tsekinmaa on tässä tilastossa ohittanut Suomen.

Juhani Airaksinen

Naisten hiustenlähtöön ei tehoavaa hoitoa

Poikkeuksellinen hiustenlähtö ja alopesia johtuvat hiusfollikkeliin kohdistuvasta androgeenivaikutuksesta, ellei kyseessä ole jokin ihosairaus. Naisilla hiustenlähtöä esiintyy varsinkin menopaussin jälkeen, mutta ongelma voi kohdata myös nuorempia. Seerumin androgeenitasot ovat tavallisesti normaalit, ja muutoksen taustalla ajatellaan olevan hiusfollikkelin solujen lisääntynyt androgeeniherkkyys. Androgeeniriippuvainen hirsutismi ja akne reagoivat suotuisasti tavallisimpaan antiandrogeenilääkkeeseen kyproteroniin, mutta ei naisten hiustenlähtö. Antinadrogeenisesti hiusfollikkelissa vaikuttava finasteridi estää miesten kaljuuntumista, mutta ei auta naisilla. Flutamidi on voimakas antiandrogeeni, jonka vaikutuksia hiustenlähtöön ei kunnolla tunneta.

Pertti Kirkinen