Metabolinen oireyhtymä on merkittävä aivohalvauksen vaaratekijä naisille

Metabolinen oireyhtymä (MBO) on tunnetusti tyypin 2 diabeteksen sekä sydän- ja verisuonitautien vaaratekijä. Bostonin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin aivohalvauksen ilmaantuvuutta MBO- ja diabetespotilailla 2 097 henkilön (ikä 50-81 vuotta) väestöotoksessa 14 vuoden seurannassa. MBO:n kriteerit täyttyivät 30 %:lla miehistä ja 25 %:lla naisista. Koko aineistosta MBO:ta sairasti 22 %, tyypin 2 diabetesta 5 % ja molempia 5 %.

Jaana Suhonen

Miksi ryhtyä urologiksi?

VVastavalmistuneen lääkärin erikoisalan valinta voi perustua monelaisiin asioihin, kuten opiskeluaikana jostain henkilöstä saatuun roolimalliin, erikoisalalle pääsyyn, alan arvostukseen, mahdollisuuteen saada valmistumisen jälkeiseen virka halutulta paikkakunnalta ja odotettavissa oleviin tuloihin. Vaikka alan kehitykselle on oleellista, että sille hakeudutaan, on vain pieni määrä tutkimuksia tehty esimerkiksi siitä, miksi joku päättää ryhtyä urologiksi.

Ossi Lindell

Legionellaa ulkoilmasta

Monet mieltävät legionelloosin ilmastointikanavissa tai suihkuissa väijyväksi taudiksi, mutta kyllä sen ulkoakin voi saada. Ranskassa Pas-de-Calais'ssa todettiin laajalla alueella legionellaepidemia, jossa varmennettuja potilaita oli 86. Heistä peräti 21 kuoli. Altistavia tekijöitä näyttivät olevan silikoosi, tupakointi ja yllättäen ulkoilmassa oleilu. Molekyyliepidemiologiset jäljet johtivat petrokemian tehtaan jäähdytysjärjestelmään. Tehtaan jäähdytystorni näyttää toimineen kuin majakka - se ei tosin lähettänyt valonsäteitä vaan legionellabakteereita kilometrien päähän. Epidemian ensi vaihe päättyi, kun torni suljettiin. Toinen vaihe alkoi, kun sitä puhdistettiin painepesureilla. Taisi olla tehokas aerosolin synnytystapa, sillä tautitapauksia todettiin jopa 6 kilometrin päässä tornista. Tapauksen suomalainen päätutkija kertoi, että Norjasta on tietoja samantyyppisestä epidemiasta, jossa väitetään legionellan kantomatkan olleen peräti kymmenkunta kilometriä.

Heikki Arvilommi

Psyykkisesti sairaat rikoksen uhreina

Chicagossa selvitettiin haastattelemalla vaikeasti sairailta aikuisilta psykiatrisilta potilailta, olivatko he joutuneet rikoksen uhriksi. Yli neljäsosa potilaista oli joutunut edeltäneen vuoden aikana väkivaltarikoksen uhriksi, 11 kertaa niin usein kuin samanikäinen normaaliväestö. Esimerkiksi raiskauksen uhriksi potilaat olivat joutuneet yli 20 kertaa väestöä useammin. Naiset olivat raiskauksen uhreja (4,3 %) useammin kuin miehet (0,8 %), mutta miespotilaiden suhteellinen riski (32,5-kertainen) oli suurempi kuin naispotilaiden (18,5-kertainen). Varkauksien kohteeksi potilaat olivat joutuneet peräti 140 kertaa väestöä useammin.

Raimo K.R. Salokangas

Amyloidoosi nivelreumassa

Suomessa nivelreuman esiintyvyys on 0,8 %. Amyloidoosi on nivelreuman lisätaudeista vakavin ja sitä on esiintynyt 5,8 %:lla nivelreumapotilaista. Epäiltäessä amyloidoosia on ensimmäisenä diagnostisena toimenpiteenä suoritettava ihonalainen rasva-aspiraatio. Muut koepalan otot (maksa, peräsuoli, munuainen) ovat potilaille epämiellyttäviä ja niissä on komplikaatioriski. Rasva-aspiraatio voidaan suorittaa polikliinisesti ja se on helposti toistettavissa.

Seija Tiitinen

Raskaudenaikainen lääkkeiden käyttö Suomessa yleensä järkevää

Raskaudenaikaisesta reseptilääkkeiden käytöstä ei aikaisemmin ole Suomessa tehty kattavaa selvitystä eikä myöskään tiedetä, paljonko sikiölle haitallisia lääkkeitä käytetään. Uusien mielialalääkkeiden (ns. SSRI-lääkkeet) käyttö on väestötasolla lisääntymässä, ja näiden lääkkeiden raskaudenaikaiseen käyttöön liittyvät mahdolliset sikiöhaitat on siksi tärkeätä tunnistaa. Aikaisemmin vain epilepsialääkkeenä käytettyä valproaattia käytetään nykyään yhä enemmän myös kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoidossa ja migreenin estolääkityksenä ja sen tiedetään voivan aiheuttaa sikiövaurioita.

Heli Malm

Aikuistyypin diabetekseen liittyvä sydän- ja verisuonitautien vaara naisilla suurempi kuin miehillä

On jo pitkään tiedetty, että tyypin 2 diabetekseen liittyvä sydän- ja verisuonitautien vaara on naisilla suurempi kuin miehillä, mutta syyt tähän sukupuolieroon ovat edelleen epäselvät. Tässä tutkimuksessa todettiin, että tyypin 2 diabetekseen liittyvä sepelvaltimotautikuolleisuuden vaara oli 4-kertainen miehillä ja 24-kertainen naisilla. Sepelvaltimotaudin ilmaantuvuuden vaara oli vastaavasti 3-kertainen miehillä ja 14-kertainen naisilla. Diabetekseen liittyen naisilla oli suurempi ylimäärä perinteisiä vaaratekijöitä. Kohonnut verenpaine, pieni HDL-kolesterolipitoisuus ja suuri triglyseridipitoisuus vaikuttivat seurannan aikana tyypin 2 diabetekseen liittyvään sepelvaltimotaudin vaaraan enemmän naisilla kuin miehillä. Sekä miehillä että naisilla diabetekseen liittyvästä sepelvaltimotaudin vaarasta huomattava osa jäi kuitenkin selittymättä mitatuilla sydän- ja verisuonitautien vaaratekijöillä.

Auni Juutilainen

Syndekaani 1 ja syöpä

Syndekaani 1 on solun pinnan heparaanisulfaattiproteoglykaani. Se koostuu solukalvon lävistävästä ydinproteiinista sekä siihen kovalentisti liittyneistä glykosaminoglykaaniketjuista. Näiden sokeriketjujen välityksellä syndekaani 1 kiinnittyy moniin väliaineen komponentteihin. Sillä on rooli solujen ja väliaineen vuorovaikutusten, solujen erilaistumisen ja kasvutekijöiden vaikutusten säätelyssä. Se säätelee mm. fibroblastikasvutekijän (bFGF) sitoutumista ja toimintaa solun pinnalla ja myös tätä kautta vaikuttaa normaali- ja kasvainsolujen kasvuun ja adheesioon.

Anu Anttonen

Kätkytkuolema ja myöhemmät raskauskomplikaatiot

Kätkytkuoleman syyt kiinnostavat niin biologeja, kliinikkoja kuin oikeusjärjestelmääkin. Skotlannissa selvitettiin vuosina 1985-2001 synnyttäneiden noin 250 000 naisen kahteen perättäiseen synnytykseen liittyvät tiedot. Kätkytkuolema (n = 332) oli yhteydessä seuraavan synnytyksen ennenaikaisuuteen tai lapsen gestaatioikää pienempään painoon. Vastaavasti edellisen synnytyksen enennaikaisuus tai lapsen gestaatioikää pienempi paino ennustivat kätkytkuolemaa (n = 203) seuraavalla kerralla. Havaitut tilastolliset yhteydet kuitenkin hävisivät, kun analyysit vakioitiin äidin riskitekijöihin tai synnytykseen liittyviin komplikaatioihin nähden. Tutkijoiden tulkinnan mukaan kätkytkuolema voisi ainakin osittain selittyä raskauteen tai synnytykseen liittyvillä komplikaatiolla.

Aulikki Nissinen

Lisää kätkytkuoleman taustoja

Vuonna 1991 Britanniassa järjestetty kampanja vauvojen nukuttamiseksi selällään (Back to sleep campaign) sai kätkytkuolemat vähenemään Englannissa ja Walesissa 75 %. Bristolilainen tutkijaryhmä selvitti Etelä-Englannissa 1984-2003 sattuneiden 300 kätkytkuoleman lääketieteellisiä ja sosioekonomisia taustoja. Vertailuryhmänä oli vuosina 1993-96 syntyneet 1 300 lasta perheineen. Kahdenkymmenen vuoden aikana kätkytkuolemaan liittyvät tekijät olivat muuttuneet. Kuoleman yhteys vanhempien vieressä, erityisesti sohvalla, nukkumiseen oli lisääntynyt 12 %:sta 50 %:iin, vaikka tähän nukkumistapaan liittyneet kuolemat vähenivät puoleen. Vähävaraisten perheiden, tupakoivien äitien ja keskoslasten osuudet olivat lisääntyneet merkittävästi. Kätkytkuoleman kohdanneista perheistä 75 % eli keskimääräistä huonommassa sosioekonomisessa asemassa.

Aulikki Nissinen

Suomalaistutkimus: tyypin 2 diabetes lisää haimasyövän riskiä

Useat aikaisemmat tutkimukset ovat viitannet siihen, että aikuistyypin diabetes lisää haimasyövän riskiä. Aikaisemmat havainnot saavat tukea suomalaisesta ATBC-tutkimuksesta, jossa vuosina 1985-88 haluttiin alkuaan selvittää, estääkö vitamiinihoito keuhkosyöpää. No, niinhän ei ollut, vaan päinvastoin. Samoja potilaita on kuitenkin seurattu pidempään ja todettu koko kohortin lähes 29 000 henkilöstä 169:n sairastuneen haimasyöpään pisimmillään lähes 17 vuotta kestäneen seurannan aikana. Näille potilaille valittiin 400 verrokkia samasta otoksesta ja heidän veriarvojaan on verrattu.

Robert Paul

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030